ilmanäytteitä? Tutkimus tehty Andersenin keräimellä, ja vastaus aktinomykeettiä 5cfu m-3 ja kokonaisbakteeripitoisuus 3892cfu m-3. Voiko noin pieni määrä aktinomykeettiä aiheuttaa oireita? Mitä tuo bakteerimäärä kertoo?? Pitäisikö olla huolissaan??
ilmanäytteet
miten tulkita
191485
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
http://www.finlex.fi/pdf/normit/14951-asumisterveysohje_pdf.pdf
Siellä oli taulukko, jossa oli, että kun sisäilmasta tai ulkoilmasta löytyy Aspergillus, jota ei oltu tarkemmin määritelty, niin siitä ei ole vaaraa ja se kuuluu ikäänkuin niin ollakin. Kun sama Aspergillus on joko fumigatus tai versicolor, niin se on toksiinien tuottaja. Herättää kummastusta? Nyt ymmärrän, miksi minulle väitettiin, että rakennuksen näytteistä löytyneet kosteusvaurioindikaattorit eivät haittaa mitään, kun niitä on ulkoilmassakin. Kuka höplötti ja ketä?
mitä yrität sanoa? Mikä Aspergillus -suvun laji ei mielestäsi ole toksiinin tuottaja?
Sivu 78 ja taulukko neljä. Miksei Aspergillusta, joka esiintyy taulukossa kohdassa ulkoilmassa olevat mikrobit ole sitä tähteä kupeessa, että on toksiineja tuottava. Sitä vaan tarkoitan, että siitä saa käsityksen, ettei pelkkä Aspergillus tuota toksiineja, mutta jos se on Aspergillus versicolor tai fumigatus, niin silloin se tuottaa toksiineja.
olet oikeassa, tuolla sanahelinällä saadaan syntymään vääränlainen kuva. Eihän yksikään Aspergillus suvun home ole vain as´pergillus.
Aspergillus fumigatus ja versicolor oli meilläkin kun saimme toiset näytteet labraan joka tutkii lajit myös. Kaupungin labra (terveystarkastajan näyte) osoitti että on Aspergillusta ja piste.
Näillä kahdella tutkimuksella on silloin selkeä ero.
Osoitan kysemykseni sinulle, ketä sanoit, että näin sitä hämätään terveellisillä homeilla. Oliko tilassa, josta näytteet otettiin jotain näkyvää kosteusvauriota? Tutkimuksessa saitte tietää, että teiltä löytyi Aspergillus fumigatus ja versicolor. Oliko terveystarkastajan mielestä nämä terveellisiä homeita? Onko teillä asukkailla ollut jotain oireita?
A. fumigatus ja versicolor,Mucor,Philophora,A.niger,sädesieni ym ym. kun näytteet lähetettiin Kuopion ttl:ään.
Pelkkä Aspergillus oli terveystarkastajan näytteen otos joka johtui aluksi paikallisen labran kyvyttömyydestä tulkita homeita yhtä laajasti kuin Kuopio tekee.
Kyllä terveystarkastaja oli sitä mieltä että Kupion homeanalyysin tulos oli aika karseaa luettavaa. Meillä oli ok terveystarkastaja joka auttoi kaikin keinoin.
Meillä oli oireita joiden perusteella tutkimukset aloitettiinkin.
En nyt ihan ymmärrä pointtia. Selventäisikö tämä hieman asiaa: Aspergillus -suvun eri lajeja tunnetaan lähes parisen sataa. Kaikki niistä erittävät metaboliatuotteita. Yksi laji voi erittää useampaakin. Eikä niitä kaikkia ole edes tutkittu. Aflatoksiinia pidetään kaikkein vaarallisimpana luonnon karsinogeenina ja sen tuottajina tunnetaan seuraavat lajit: Aspergillus flavus, Aspergillus parasiticus, Aspergillus nomius ja Aspergillus tamarii. Aflatoksiinia ei tiettävästi esiinny hometaloissa.
sivu 78 ja taulukko 4. Siinähän se seisoo. En väitä itse yhtään mitään, luin vain painettua tekstiä ja näin ymmärsin ilman mikrobiologian koulutusta. Anteeksi, jos et ymmärrä.
Kirjoitit näin:
"saa käsityksen, ettei pelkkä Aspergillus tuota toksiineja"
Aspergillus on siis suku, johon tiedetään kuuluvan parisen sataa lajia. Koska kaikkien Aspergillus -suvun lajien erittämät aineenvaihduntatuotteet eivät ole toksisia, ei koko sukua esittävälle sanalle "Aspergillus" voida panna myrkkytähteä perään. A. fumigatus ja A. versicolor ovat myrkkyä tuottavia, hometalojen indikaattorimikrobilajeja. Luonnossa esiintyy siis sekä myrkyllisiä että myrkyttömiä Aspergillus -lajeja.
Ymmärrätkö nyt itse?
sattumalta olen itsekin perehtynyt aiheeseen ja tiedän tuon jutun, kuten monta muutakin, en siis ole lainkaan vihreä tällä saralla.
Mutta mietinkin, että juuri tuon kaltaisista esityksistäkö johtuu se, kun työpaikalla on A. versicoloria ja fumigatusta, niin joku, joka luulee tietävänsä asioista eli on ns. asiantuntijana olevinaan kertoo, että eihän se mitään haittaa, vaikka noita em. löytyy sisäilmasta, kun niitä kuuluu olla ihan luonnossakin. Siis tulkitseeko joku edellisen kaltaista taulukkoa ns. väärin. Itsestäni en siis ole huolissani lainkaan, vaan niistä muista, joille syötetään mitä ihmeellisempiä tarinoita työtilan puhtaudesta.
Joten mietinkin sitä, mitä sellainen ihminen, joka ei ole syvällisemmin aiheeseen porautunut, saa edellisen kaltaisista taulukkoesityksistä irti. Sisäilmatutkimuksia runsaasti katselleena näkee valitettavsti tuloksissa pelkän Aspergilluksen, mutta ei tarkempia tietoja siitä. Kirjoitin, mitä kirjoitin....
Voisiko joku ihminen valoittaa minulle, tietämättömälle tätä asiaa: Jos katosta sataa sisään ja katto ja lastulevyseinä kastuu, niin eikö sitä tiedä, että onko siitä muodostuva home haitallista vai merkityksetöntä. Eli onko kumpikin mahdollista? Kumpihan on todennäköisempää? Mikähän siihen mahtaa vaikuttaa, että minkä lajin hometta alkaa kasvaa? Eikö sekin ole mahdollista, että jos katto korjataan rakenteet kuivuu ja eikä hometta lähdekkään kasvamaan. Kostumisesta jää seinään vain värimuutos?
mitä ajoit takaa. Luulin, että epäilit tässäkin asiassa jotain salaliittoa. Täällähän on esiintynyt vähän väliä näitä salaliittoepäilyjä täysin aiheettomasti ja väärin perustein. Toki on olemassa ihan aiheellisiakin epäilyperusteita, mutta niihin varsinaisiin ei täällä juuri osata kiinnittää huomiota jostain syystä.
Asumisterveysohje on terveydensuojelulakia soveltava ohjekirjanen, joka on tarkoitettu ammattikäyttöön. Homeanalyysejä tulkitsevakin pitäisi aina olla ammattilainen, joka tuntee mikrobien lisäksi myös näytteenottopaikat ja muut olosuhteet.
Paljon mielenkiintoisempi tavallisten, homeongelmien kanssa kamppailevien ihmisten kannalta on Asumisterveysopas, joka on paljon yksityiskohtaisempi ja monipuolisempi teos kuin Asumisterveysohje. Asumisterveysoppaassa tulkitaan ja selitetään Asumisterveysohjeen sisältöä laajasti. Uudessa painoksessa on ulkoilmankin pelkälle "Aspergillukselle" pantu tähti perään lisäselityksin: "mahdollisesti toksiinia tuottava mikrobi".
jo itsessäänkin haitallinen, koska kosteus kiihdyttää sen emissioita (formaldehydiä etc.). Homekasvustot muodostuvat muutamassa päivässä. Itsestään kuivuminen ei siis estä homehtumista. Ainoastaan heti aloitetulla tehokuivauksella voidaan estää kasvustojen syntyminen. Jo syntyneet homekasvustot jäävät jäljelle, vaikka materiaalia kuinka kuivatettaisiin ja ovat yhtä haitallisia terveydelle kuin tuoreetkin kasvustot.
Se, mitä lajeja alkaa kasvaa, riippuu itse materiaalista, kosteuden määrästä ja kestosta, lämpötilasta ym..
Meidän asunnossamme asui tuolloin minä, mieheni ja vastasyntynyt vauvamme. Meille ei kenellekään tullut mitään oireita. Vaikka meidän asuntomme oli tuollainen, kuin aikaisemmassa viestissä kerroin. Mistähän tämä mahtaa johtua?
en ymmärrä miksi hoet tuota asiaa jatkuvasti. Mitä ihmettelemistä tuolla asialla on homepalstalla? Olisit vain tyytyväinen, että ette sairastuneet! Miksi ylipäätään luet palstaa ja miksi on niin tärkeää kertoa, että sinä, mies ja vauva ette sairastuneet? Hyvä, ei monet muutkaan, mutta he eivät sitä hoe tällä palstalla myöskään.
Olisiko materiaaleista, te ette vain herkästi reagoi, kuten monet muutkaan eivät. Et silti tiedä mitä kudostasossa tapahtuu, joten vaikka ette oireile nyt, ei tuollainen tila ole kenellekään terveellinen.
Anteeksi, että häiritsin Sinua.
Mistä sinä aavistelit, että rakennuksessa on hometta, jotta älysit järjestää mittauksen? Oliko jotain ulkoisia merkkejä?
vuotanut kattoikkuna, joka oli korjattu. Lattiaa ei oltu vaihdettu. Oireiden perusteella tutkimukset tehtiin, mutta niissä todettiin ettei selitä kyseisiä oireita. Oireet oli jatkuvat infektiot, astman paheneminen, äänen käheytyminen, silmätulehdukset, nenän tukkoisuus ja poskiontelotulehdukset.