Täältä tutkimustuloksia (kääntäen):
28 % ei ollut tyytyväisiä päätökseensä
31 % sanoi ettei tekisi aborttia uudelleen
28 % kertoi abortista olleen enemmän haittaa kuin hyötyä
20 % olivat masentuneita
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000034472619
________________________________________
Eli abortti ei todellakaan ole läheskään kaikille hyvä ratkaisu. Jos luvut suhteutetaan meikäläiseen 11 000 aborttia/vuosi:
-Yli 3 000 naista/vuosi eivät ole tyytyväisiä päätökseensä (ja mitä ilmeisimmin siis katuvat sitä).
-Noin 3 300 naista/vuosi, sanoo, ettei tekisi aborttia enää uudelleen.
-Yli 3 000 naista/vuosi kertoo abortista olleen enemmän haittaa kuin hyötyä.
-Noin 2 200 naista/vuosi masentuu abortistaan.
Masentuneiden määrässä ei luonnollisestikaan näy kaikki tämä (mm. ahdistus, syyllisyys, häpeä):
http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?f_id=822218
Huimia lukuja ja paljon kärsimystä!
28 % ei ollut tyytyväisiä päätökseensä
31 % sanoi ettei tekisi aborttia uudelleen
28 % kertoi abortista olleen enemmän haittaa kuin hyötyä
20 % olivat masentuneita
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000034472619
________________________________________
Eli abortti ei todellakaan ole läheskään kaikille hyvä ratkaisu. Jos luvut suhteutetaan meikäläiseen 11 000 aborttia/vuosi:
-Yli 3 000 naista/vuosi eivät ole tyytyväisiä päätökseensä (ja mitä ilmeisimmin siis katuvat sitä).
-Noin 3 300 naista/vuosi, sanoo, ettei tekisi aborttia enää uudelleen.
-Yli 3 000 naista/vuosi kertoo abortista olleen enemmän haittaa kuin hyötyä.
-Noin 2 200 naista/vuosi masentuu abortistaan.
Masentuneiden määrässä ei luonnollisestikaan näy kaikki tämä (mm. ahdistus, syyllisyys, häpeä):
http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?f_id=822218
Huimia lukuja ja paljon kärsimystä!
Vastaukset 95
Vanhimmat
abortti hyvä ratkaisu, ei herran tähden ole kaikille hyvä ratkaisu! Jos vähänkään epäröit abortin tekoa - älä tee sitä.
Useimmille sen tehneille se kuitenkin on hyvä ratkaisu. Mutta ei kaikille.
luvut osoittivat, niitä, joille abortti on huono ratkaisu, on todella paljon!
"läheskään kaikille", joka on siis eri asia kuin, että sanottaisiin, että ei ole hyvä ratkaisu kaikille.
Luvut ovat todella isoja!
toinen avioliittokin eroon eikä se estä naimisiin menemistä silloin kun naimisiin haluaa mennä.
Joten ei estä aborttiin menoakaan jos todella sen haluaa. Ei estä vaikka 99% katuisi tai pimahtaisi niin silti menisin.
kärsimys ole kuin pikkujuttu.. vai?!
keskustelua:
http://www.verkkoklinikka.fi/keskustelut/&m=2138566&f=8880874&c=1743621&t=8026280&tree=1
Voi ehkä avata silmiäsi..tai sitten ei.. eihän ne kaikilla valitettavasti avaudu millään...
ketjusta:
"Hei babe77 ja pyykpe-v,
voi kuinka toivon että olisin lukenut vuosi sitten jotain tuollaisia mitä te nyt kirjoititte. Tein silloin abortin hieman samankaltaisissa olosuhteissa kun sinä pyykpe-v, minulla ole kuin 2 isompaa lasta mutta tuen puute, hätä, säikähdys, kiire jne. Jos olisin lukenut kenenkään abortin tehneen kokemuksista en varmasti olisi sitä tehnyt. Nyt olen yksin tämän jatkuvan surun kanssa enkä näe mitään ulospääsytietä. Niin, elämä jatkuu, mutta se ei kyllä ole mitenkään lohdullinen asia: joudun olemaan tämän asian kanssa ja elämään ihan kun kaikki olisi kuten ennenkin, vaikka mikään ei ole. Mihin kaikki abortin tehneet naiset joutuvat, miksi he ovat niin hiljaa?
Mies asennoitui tyyliin päätä itse mutta onhan tässä jo tarpeeksi. Samoin hoitajat ja lääkärit saiaalassa. Mutta MITÄ H****TTIÄ AUTTAA VIERITTÄÄ KAIKKI VASTUU NAISELLE kun hän toivoo, että joku ottaisi vastuun kantaakseen yhdessä hänen kanssaan?!? Sanoisi että kyllä tästä yhdessä selvitään, älä huoli.
Olen pahoillani että kuulostan tältä, mutta olo on tosi hirveä."
Herättää jälleen kysymyksen, miksi aborttia harkitseville ei lyödä niitä nurjia puolia ja kokemuksia tiskiin, ja laiteta näin tietämään, mitä on tekemässä/mitä voi seurata????!
eli keskeyttämässä kantamansa alkion kehityksen niin ettei siitä tule ja synny jälkeläistä, lasta, niin aborttia ei tule tehdä.
Toisaalta, jokaiselle, ala-ikäisillekkin selitetään sairaalassa että tässä nyt sitten keskeytetään sinun raskautesi ja elämä joka on alkanut kasvaa sisälläsi - lopetetaan
Joten aina tietää mitä on tekemässä.
Eri asia ymmärtääkö sen.
abortista, keskustella abortista, vaihtaa mielipiteitä ja henkilökohtaisia kokemuksiani ja ajatuksiani abortista muiden kanssa. Pidän tunteistani päiväkirjaa ja keskustelen ystävien ja perheenjäsenten sekä täysin tuntemattomien kanssa abortista ja siihen liittyvistä asioista ja mielipiteistä. Lisäksi se on mielestäni kivaa ja kehittävää.
Olisipa kaikki yhtä avoimia keskustelulle ja mielipiteen VAIHDOLLE, ei kumoamisyrityksille niin tulisi hedelmällisempiä ja fiksumpia keskusteluja.
on iso juttu! ja niitä kärsiviä olisi vielä useampi tuhat, jos abortit kiellettäisiin. Eikö sekin ole iso juttu?
Ajattele, että valistusta lisäämällä voisimme vähentää aborttien määrää, ennen kaikkea voisimme vähentää niiden määrää, jotka tekevät abortin tajuamatta mitä tosiaan ovat tekemässä. Näin vähentäisimme kärsivienkin määrää. Aborttien kieltäminen puolestaan tuotaisi enemmän kärsimystä kuin toisi hyvää. Jos tarkoituksemme on tuottaa mahdollisimman vähän kärsimystä naisille, säilytämme abortin mahdollisuuden, mutta valistamme ihmisiä tehokkaammin sen seurauksista, jotta he harkitsisivat asiaa paremmin.
Suurin osa varmasti tietää tavallaan mitä on tekemässä, mutta asia voi konkretisoitua ihan eri tasolle esim. oman lapsen syntymän myötä. Mm. itse kuulun niihin, jotka olisivat ennen omien lastensa syntymää voineet tehdä abortin ilman mitään vaikeuksia, mutta ajatus siitä, että mitä jos olisin tappanut tämän nyt minulla olevan lapseni abortissa, konkretisoi asian ihan eri tasolle ja sai ajattelemaan, ettei mikään mahti maailmassa olisi oikeuttanut siihen tekoon...
noin ettei tiedä mitä on tekemässä. Suurin osa abortin tehneistä kuitenkin jo omaa lapsia tai saa niitä myöhemmin elämässään, joten monille abortti voi jälkikäteen tuntua erilaiselta kun tekee lapsen.
Itselläni sitä ei ole käynyt. Olen tehnyt lapsen sen jälkeen, eikä mieli tai ajatus abortista ole muuttunut. Olen ajatellut myös niin että entäs jos olisin abortoinut tämän lapsen mikä nyt minulla on mutta ei silti ole muuttanut käsitystäni abortista ja olen edelleen aborttioikeuden kannalla. Enhän itsekään olisi tätä nykyistä lasta tehnyt ilman aiempaa aborttia. Olisin voinut myös tämän lapsen abortoida mutta ei se minusta mitenkään erilaista olisi ollut. Nytkin kun olen lapsen tehnyt ja jos ehkäisystä huolimatta tulisin raskaaksi niin tekisin kyllä uudelleen abortin.
En mieti itse tuolla lailla jossitellen, jos eläisin jossitellen niin olisi joka päivä jossiteltavaa aiheessa kuin aiheessa. Aborttikäytäntö on mielestäni hyvä silloin kun raskaus ei ole toivottu. En ole näkökantaani muuttanut vaikka lapsen tehnytkin.
todennäkösestihän suurimmalle osalle niistäkin jotka on VÄITTÄNY ettei kadu tms. se lapsi olis muuttunu toivotuks raskauden edetessä, ja niille lopuille joille ei, niin olis varmaan enimmäkseen yks hailee onko lapsi kuollut vain jatkaako eläämää jossain muualla.
kuinka joku voi tehdä abortin tuntematta siitä yhtään mitään .. no, joillain kai sitä moraalia ja inhimillistä käsityskykyä ei vaan ole. Vai onkohan psyyken kannalta helpompi ottaa se kylmän järjellinen asenne tekoon.
"Olisin voinut myös tämän lapsen abortoida mutta ei se minusta mitenkään erilaista olisi ollut."
Huhhuh.. sua ei varmaan liikuttais edes sekään vaikka tälle lapselle sattuis jotain?
Ennen vanhaan nämä tyypit oli varmaan niitä jotka saatto viedä syntyneitäkin lapsiaan metsään omin käsin surmattaviksi eikä nähneet tälläisessä eroon hankkiutumisessa mitään ongelmaa, eikä mitään seuraamuksiakaan itselle ollu.
Olet varmaan myös niitä jotka puhuvat lapsien 'tekemisestä' kun ovat sen liian helposti saaneet. Eihän sellaista tietysti osaa niin paljoa arvostaakaan. Moni ajattelee aiemmasta abortista vasta sitten eri tavoin kun sitä toivottua lasta ei alakaan kuulua.
on naisen kehon ulkopuolella, eli pystyy selviytymään ilman naisen kehon apua niin en hyväksy sen tappamista. En myöskään tilanteissa joissa sikiö/lapsi voi tuntea kipua.
En myöskään hyväksy toisen puolesta päättämistä, vaan abortoinnin tulee tapahtua sen raskaana olevan naisen toiveesta.
Jos raskaus on aluillaan ja alkiolla ei ole kykyä tuntea kipua niin abortti naisen pyynnöstä on ok.
on yks hailee, eivät ole adoptoineet niitä vauvana vaan nämä lapset kärsivät koko ajan huonoissa perheissä? Eihän nämä huonot vanhemmat heitä ole adoptoineet vaan pitävät huonoissa oloissa jotta ei tarvitse selitellä sukulaisille sitä että lapsi olisi annettu pois.
Esimerkkinä oma naapurini. Kolme lasta, kaikki alle 10v ja henkistä sekä fyysistä väkivaltaa joka päivä tapahtuu. Ties minä päivänä löytyy lapset kuolleina.
Eivätkä ole antaneet adoptioon. Miksiköhän?
Jos naapurissasi on todella tuollainen tilanne, niin missä on sinun vastuullisuutesi?! Toteat siis vain täällä, että "ties minä päivänä löytyy lapset kuolleina", etkä tee mitään?! Jos noin on, niin et voi itseäsi juuri naapureitasi paremmaksi ihmiseksi sanoa...
..sitten ehkä vasta näin- katsos kun joillakin tekonsa tajuaminen vaatii ihan sen visuaalisen elämyksen, ja sen kokemisen/näkemisen, ettei sinne viemäriin/roskikseen mene vain joku alkio/sikiö, vaan juuri se (alkio/sikiö/oma lapsi), jonka sinne näkee menevän:
>>näin lapseni abortin jälkeen
Kirjoittanut: äiti70 9.6.2006 klo 16.58
Minulle tehtiin lääkkellinen keskeytys 8 6, sen seurauksena minut päästettiin sairaalasta heti, kun verta alkoi vuotamaan. En päässyt pitkälle kun, tunsin jonkin isomman siteessäni. Menin lähimpään vessaan, ja siinä hän oli. Minun tuleva vauvani, pienet kädet sormineen, jalat, pää. Menin shokkiin välittömästi, minä olin tappanut hänet. Vain minä tein sen ratkaisun.En vieläkään pysty hyväksymään asiaa. Olisin antanut mitä vain jotta olisin saannut asian tekemättömäksi. Mitä helvettiä ajattelin...
Muistan vain sen kuvottavan olon ja ahdistuksen tunteen ja paniikin odottaessani häntä. En osannut ajatella järkevästi. En anna tätä itselleni ikinä anteeksi ja se on rangaistukseni loppu elämäni.
En tuomitse muita, tämä on minun tarinani.
..sieltä korvien välistä... Sen näistä jutuista ainakin oppii. Ja samaa tietysti oppii niistä lukuisista uutisistakin, joissa kerrotaan kaikenlaisista psykopaateista ja pahantekijöistä... Hyi!
onneksi harvinaisia ääri-ilmiöitä.
Sairasmielistä itsekkyttä sekin jollei kykene lapsia parempiin oloihin antamaan.
Ja jollet tee ilmoitusta lastensuojeluviranomaiselle vaikka tuollaisesta tiedät, niin osallistut lasten kaltoinkohteluun tavallaan itsekin..!
tutkimuksen jakauma vastaajien osalta eriteltynä, koska nuo luvuthan voivat tarkoittaa _pahimmillaan_, että kaikki/lähes kaikki abortin teneet saivat ongelmia tekemästään abortista.
Ja tässä toinen tutkimus. Linkki siihen;
http://archpsyc.ama-assn.org/cgi/reprint/57/8/777
tiivistelmä ja johtopäätökset;
Vuonna 1993 abortin Buffalossa tehneitä naisia ja heidän psyykkisiä tunteitaan tutkittu ennen ja 2 vuotta abortin jälkeen.
2 vuotta abortin jälkeen
72 % oli tyytyväisiä päätökseensä
69 % sanoi että tekisi abortin uudelleen
72 % kertoi abortista olleen enemmän hyötyä kuin haittaa
80 % eivät olleet masentuneita.
1 %:lla oli "posttraumatic stress disorder."
Eli Valtaosa oli tyytväisiä päätökseensä, ja valtaosa tekijöistä tekisi abortin uudelleen tilanteessaan.Edelleen valtaosalle abortista oli enemmän hyötyä kuin haittaa.
Asian saa näyttämään juuri siltä kuin haluaa. Huomattavaa on kuitenkin se että, vaikka tutkimustulokset näyttävät mitä, oan abortti tekijälleen aina ainutkeretainen peruuttamaton tapahtuma. Eikä sitä pidä tehdä keyin perustein ja harkitsemattomasti. Silloin tulee ongelmia!
Mutta kun abortin harkitsee tarkoin, ja on siitä omaa tilannettaan ajatelleln varma, ja tietää mitä tekee, on erittäin todennäköistä ettei mitään ongelmia jälkikäteen tule.
Aloituksessahan oli juuri saman tutkimuksen luvut kääntäen, eli tässä uusiksi:
>>Täältä tutkimustuloksia (kääntäen):
28 % ei ollut tyytyväisiä päätökseensä
31 % sanoi ettei tekisi aborttia uudelleen
28 % kertoi abortista olleen enemmän haittaa kuin hyötyä
20 % olivat masentuneita
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000034472619
________________________________________
Eli abortti ei todellakaan ole läheskään kaikille hyvä ratkaisu. Jos luvut suhteutetaan meikäläiseen 11 000 aborttia/vuosi:
-Yli 3 000 naista/vuosi eivät ole tyytyväisiä päätökseensä (ja mitä ilmeisimmin siis katuvat sitä).
-Noin 3 300 naista/vuosi, sanoo, ettei tekisi aborttia enää uudelleen.
-Yli 3 000 naista/vuosi kertoo abortista olleen enemmän haittaa kuin hyötyä.
-Noin 2 200 naista/vuosi masentuu abortistaan.
Masentuneiden määrässä ei luonnollisestikaan näy kaikki tämä (mm. ahdistus, syyllisyys, häpeä):
http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?f_id=822218
Huimia lukuja ja paljon kärsimystä!
keskustelupalstoilla näkee todella usein niitäkin katujia, jotka kertovat olleensa silloin varmoja..!
reilusti sen vakinikkisi siihen kenttään. :D
Aivan, sehän juuri oli pointti!!;DD
Kuten totesin, jos luit viestin, asian saa näyttämään siltä miltä haluaa!
Ja noin päin luvut ovat mielikuvalliseltakin merkitykseltä aivan erilaiset.
Lopetus oli se merkityksellinen; kaikille ei abortti aiheuta traumaa, toisille aiheuttaa. Lähtötilanne, psyyke, vaikuttaa, mutta myös arvaamattomuustekijä on aina olemassa. Molemmin puolin.
Mitä tarkoitat??
Itse ainakin osaan kääntää luvut aina myöskin päässäni... Kai sitten kaikki eivät.
En tajua miksi piti kirjoittaa "lisää tutkimuksia" ja laittaa uudestaan sama, mikä aloituksen linkin takana näkyi? Kirpaisiko jostakin syystä liian kovin se, että noin suuri määrä saa abortista niitä ongelmia!?
abstarakteja, ajatteluun ja ihmisten kartomaan perustuvia asioita on hankalampi mitenkään varmuudella tutkiakaan. Ikävissä ja psyykeä kuormittavissa asioissa on tyypillistä kieltää negatiivisia tunteita, jopa itseltäänkin johonkin alitajuntaan, saati että niitä muille myöntäisi..
Oikeesti vakuuttavampia tuloksia voitas saada vaan tutkimalla aivoja esim. tapahtumaa muistellen, kuvia katsellen ja tarkkailla aktivoituuko aivoissa esim. syyllisyys ja katumus alueet...
Siinä itsemurhatutkimuksessa on kuitenkin vertailtu tiettyjen konkreettisten, varmuudella todettavissa olevien tekojen yleisyyttä eri ryhmissä ja yhteyttä toisiinsa (vaikkei toki perimmäisiä syitä eli ajatuksia tiedetäkään).
jollei vielä 2 vuoden päästä tunteet oo muuttunu! Harvalla elämäntilanne niin paljoa vielä siinä ajassa muuttuu, esim. saisi lapsia, kokisi lapsettomuutta tms. mikä vois vaikuttaa paljonkin asiaan.
Ymmärsit väärin. Tarkoitus oli osiottaa ,miten asiat saa näyttämään juuri siltä kuin haluaa.
Kaikesta päätellen yritys onnistui ;-).
En kanna murhetta muiden aborttitraumoista. En yleensäkkään murehdi muiden elämää ja tekemisiä.
Abortinjälkeisistä ongelmista sen verran, että todennäköistä on että henkilöt jotka ovat saaneet abortin jälkeen syyllisyyden tunteita, ja itsesyytöksiä, ovat ylipäätänsä alttiimipia reagoimaan useimmille elämässä tapahtuville ( ikäville?) asioille ja kokevat herkemmin itsesyytöskiä muistakin asioista. Kaikilla ei ole hyvä itsetunto ja itseluottamus.
saanut kirjoittaa, että kaikilla ei ole moraalia, eikä omatuntoa!
jossa todettiin abortin tehneillä paljon ahdistusta, häpeää ja syyllisyyttä, puhuttiin tunteista viiden vuoden jälkeen.
minun kohdallani muuttamaan 'asian näyttämistä' mitenkään. Kuten sanoin osaan kääntää nuo luvut aina (samantien) myöskin päässäni. Noh sinä kai tarvitset niitä 'lisätutkimuksia' siihenkin... :D
Aina onnistuu, kun saa keskustelua aikaiseksi!!:D
Luvuthan näkee niinpäin kuin haluaa, riippuen mitä haluaa kertoa, mitä painottaa.
Hienoa, että sinulla tutkimusten lukeminen ja ymmärtäminen on niin obketiivista, että kykenet sen kääntämään heti päinvastion. ;DDD
et kykene? Kummallista...
siis jos haluaa oikeasti lähteä tutkimustuloksia "kääntämään", kannattaa lukea se tutkimus eikä heittää omasta päästä :D
Saman tutkimuksen OIKEITA tuloksia ja johtopäätöksiä
http://archpsyc.ama-assn.org/cgi/reprint/57/8/777
Tässä muuten oikeita tuloksia noista "käänteisistä" ajatuksista:
Kuukauden kuluttua
10,8 % oli tyytymättömiä ja tunsivat tehneensä väärän päätöksen
10,5 % oli NEUTRAALISTI suhtautuvia (siis onko tyytymätön vai tyytyväinen; siltä väliltä)
2 vuoden kuluttua tyytymättömiä oli 16,3 %
Tekisikö uudelleen samoissa olosuhteissa?:
69% todennäköisesti kyllä
19 % todennäköisesti ei
12 % ei tiedä.
Ja muihin (samanikäisiin) verrattuna:
"The percent
of women experiencing clinical depression within 2 years after abortion (20%) equals the rate of depression
nationally among all women 15 to 35 years of age
(20%).36 Mental health did not decline postabortion. The
rate of PTSD associated with abortion (1%) was substantially
lower than the rate of PTSD in the general population
of women in this age group (10.75%) and than the
rate following traumas such as childhood physical abuse
(48.5%) or rape (46%).37"
Siis jos nyt oikein ymmärsin, abortintehneiden naisten "depressiotaso" oli täsmälleen sama kuin ei-abortintehneillä. Siis ilmankin aborttia samanverran samanikäisistä naisista kokee masentuneisuutta.
"Most women were satisfied
with their decision, believed they had benefited more
than had been harmed by their abortion, and would
have the abortion again. These findings refute claims
that women typically regret an abortion.8-11 Nonetheless,
16.3% were dissatisfied and 19% would not make
the same decision again. Over time, negative emotions
increased and decision satisfaction decreased. Although
sadness and regret are not psychological disorders,
these feelings should not be dismissed."
"As in prior research,20,27,28 preabortion mental health
emerged as the best predictor of postabortion mental
health and feelings about an abortion.38-45 Women with
a prior history of depression may be predisposed to subsequent
depression and regret, regardless of whether or not they have an unintended pregnancy and how they
choose to resolve that pregnancy. Younger women and
those who had more children preabortion also were more
likely to evaluate their abortion negatively."
"Ultimately, the psychological risks of abortion must
be compared with the psychological risks of its alternatives.
When women become pregnant unintentionally,
they have few alternatives, any of which could be a source
of regret or distress. Studies of women who give up a child
for adoption suggest that feelings of loss and sadness are
common,46 although no well-controlled studies have compared
the reactions of these women with reactions of
women who have an abortion. In contrast, studies comparing
the mental health of women who have an abortion
and women who carry an unintended pregnancy to
term and keep the child are more common. These studies
consistently find that the former are at no greater risk
for psychological problems than the latter.21,31-35,47 Thus,
for most women, elective abortion of an unintended pregnancy
does not pose a risk to mental health."
Olisi muuten kiva tietää, miten abortin tekijän uskonto vaikuttaa abortin jälkitunteisiin. Tässä tutkimuksessa olleista noin 40 % on katolisia ja heidän suhtautumisensa ehkäisyyn ja aborttiin on tunnetusti aika paljon kriittisempi kuin etenkin suomalaisten tapauskovaisten.
vääntää sitä abortin henkistä puolta hyväksi, vaikka jokainen asiaa vähänkin tunteva tietää, että abortista seuraa vaikeuksia todella monille ja todella pahoinakin. Kai sinulla on syysi vakuutella itsellesi, että tekosi oli ok, eikä mielenterveytesi ole vaarassa...
Ymmärrän että se ottaa päähän kun totuus on aivan eri kuin mitä sen toivoisi olevan, mutta älä nyt itseäsi aivan kokonaan nolaa sen takia.
Kuka on muuten kieltänyt sen etteikö abortista seuraisi joillekkin henkisiä vaikeuksia? Ei kukaan.
Vain se tosiasia on esitetty että useimmille ei seuraa ja että mietittynä, haluttuna ja tarkkaan valittuna vaihtoehtona se on toimiva ja hyvä naisen loppuelämän kannalta. Ja hänen mahdollisen perheensä.
Satua laittoi hyvän linkin ja vakuuttavat tutkimukset. Olen oikein otettu.
Ps. En ole tehnyt aborttia ;D
ollut. Selvyyden vuoksi olisi pitänyt tietysti kirjoittaa, että 31% ei tekisi välttämättä aborttia uudelleen.. :D Muutapa huomautettavaa käänteisistä luvuista ei löydy.
Ne 28% eivät todellakaan olleet tyytyväisiä päätökseensä!
"Abortti ahdistaa pidempään kuin keskenmeno
[Miia Soininen 12.12.2005, 09:53]
Abortin kokeneet naiset kärsivät viiden vuoden päästä pahemmasta ahdistuksesta kuin keskenmenon kokeneet, kertoo uusi tutkimus.
Keskenmenon kokeneet ovat ahdistuneempia noin puoli vuotta tapahtuneen jälkeen. Abortin kokeneiden henkinen kärsimys kuitenkin jatkuu pidempään.
Tutkimuksen mukaan abortin läpikäyneillä oli paljon ahdistusta, syyllisyydentunteita, häpeää ja helpotusta. Heidän piti ponnistella ollakseen ajattelematta aborttia. He olivat myös ahdistuneempia kuin kaikki naiset keskimäärin.
Norjalaistutkimus käsitti 40 keskenmenon saanutta ja 80 abortin kokenutta naista. Heitä haastateltiin ja pyydettiin täyttämään kyselykaavakkeet 10 päivää, puoli vuotta, kaksi vuotta ja viisi vuotta raskauden päättymisen jälkeen.
Tarkoituksena oli arvioida naisten tuntemuksia, stressiä, ahdistusta ja elämänlaatua tapahtuneen jälkeen.
Tutkimus julkaistiin BMC Medicine-lehdessä."
http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?f_id=822218
vertailukelpoinen ylipäätään on meillä tänä päivänä mm. se yhdysvaltalaistutkimus, jossa haastateltiin _14_–24-vuotiaita naisia, jotka päätyivät ei-toivotun raskauden jälkeen aborttiin tai synnyttivät vuosina _1970_ - 1992. :D :D
huimat 80 naista käsitti tuo tutkimus :D No tuli nyt ainakin illan parhaat naurut.
Suomessa tehdään joka vuosi 10 000 aborttia. Kertaa luku vuosien määrällä ja saat suomessa elävien abortin tehneiden naisten määrän.
Joku puoli miljoonaa ja sulla on tarjota tutkimus 80 naisesta :D Anteeksi mutta päivän paras vitsi.
Siis yritätkö sinä toisella tutkimuksella "kumota" toisen?
Vai miten tämä liittyy tuohon referoituun tutkimukseen?
Eihän noilla ole juuri mitään yhteistäkään. Onhan aivan eri asia verrata keskenmenon kokeneita abortin tehneisiin kuin ei-toivotussa raskaudessa abortin tehneitä muuhun samanikäiseen väestöön.
Ja mihinhän tuon perustit? Niistä nimittäin löytyi huomautettavaa aika paljon. Käytännössä kaikki.
Jos sinulla on vaihtoehdot: kyllä, en tiedä ja ei, sinusta kuitenkin ei ja en tiedä tarkoittavat samaa asiaa?
No yleisesti tutkimuksissa on ihan tarkoituksella se neutraali kohta. Ja sillä ON merkitystä tulosta tulkitessa. Onneksi et siis ole tutkija.
Mutta hienoa, ettei sinulla ollut mitään kommentoitavaa siihen, että tosiaan abortin tehneet olivat täsmälleen yhtä masentuneita kuin samanikäiset yleisesti. Ei yhtään sen enempää eikä vähempää.
pätevää tutkimustietoa eteesi, et pysty enää yhtään mihinkään muuhun kuin epätoivoiseen henkilökohtaisuuksiin menemisiin.
Köyhää, hyvin köyhää. Säälittävää suorastaan.
Katsos kun minun ei tarvitse "vääntää" totuutta tutkimustuloksista mihinkään, se on ihan tutkittua asiaa ja sen suoraa tulkintaa. Ja eri tutkimukset todellakin sanovat, että JOILLEKIN abortista on pahojakin henkisiä seuraamuksia, valtaosalle ei. Ja mitä harkitumpi se on, sitä pienemmät henkiset seuraumukset ovat. Juuri sen tähden aborttia harkitsevien tulee kuunnella itseään ja miettiä tilannettaan tarkoin, jotta saadaan karsittua abortin tekevistä minimiin ne, joille ratkaisu oli liian hätäinen.
Otanta on ihan ok, kun tuloksessa todetaan, että abortin tehneillä oli paljon ahdistusta, häpeää ja syyllisyyttä, ja että se kesti pidempään kuin keskenmenon kokeneilla! Eri asia olisi sitten, jos oltaisiin tuolla otoksella alettu esitäämään jotakin prosentuaalisia määriä..! Nyt voisi kyllä nauraa sinulle itsellesi ja ymmärtämättömyydellesi.. :D
kuten eräät yrittävät... minulla ei näet sellaista omasta teostani johtuvaa tarvetta ole minkään osoittamiseen.. mutta liian sinisilmäinen ei pidä olla, ja liiallinen abortin henkisen puolen kaunistelu täällä(kin) tukee vain sitä, että samaahan ne muutkin abortintekijät tekevät- niissä tutkimuksissakin! Vain pienellä osalla ihmisistä on usein rohkeutta myöntää kaikkia tosiasioita edes itselleen, mutta yllättävästi niitäkin, jotka myöntävät, on noin paljon..!
väittää, että abortti ei aiheutakaan masennusta ollenkaan.. :D :D
Ja neutraali ei ihan todellakaan ole yhtä kuin se positiivinen vaihtoehto. :D Jos ihminen esim. ei voi sanoa olevansa tyytyväinen, niin silloin hän ei ole tyytyväinen, vaan neutraali heiluu siinä tyytyväisen ja tyytymättömän rajamailla. :D
tuosta sinun halustasi nähdä kaikki aborttiin liittyvä niiden ruusunpunaisten lasiesi läpi, ja kyvyttömyydestäsi asioiden objektiiviseen tarkasteluun.
http://www.abortionfacts.com/reardon/post_abortion_syndrome_character.asp
Odotan innolla, mitkä kohdat kiinnittävät huomiosi, ja mitkä -ups!- jäävät "huomaamatta"...
http://www.abortionfacts.com/reardon/after_abortion_psychological_rea.asp
"Ahaa, sinä yrität
siis nyt 22.4.2008 klo 10.58
väittää, että abortti ei aiheutakaan masennusta ollenkaan.. :D :D"
Ai yritän? 'No harvinaisen "lahjakas" on ihminen, joka sellaista väittää minun sanoneen, kun sanani sanovat ihan muuta.
"Ja neutraali ei ihan todellakaan ole yhtä kuin se positiivinen vaihtoehto. :D Jos ihminen esim. ei voi sanoa olevansa tyytyväinen, niin silloin hän ei ole tyytyväinen, vaan neutraali heiluu siinä tyytyväisen ja tyytymättömän rajamailla. :D"
No ei todellakaan olekaan, niinhän sanoin. Neutraali on neutraali, kuten sanoin. Ei kyllä, eikä ei, kuten sanoin. Ei siis tyytyväinen eikä tyytymätön. Vieläkö sinulle tarvitsee toistaa?
Mitäs jos alat lukea toisten kommentteja, jos niihin haluat vastata.
Nyt on pakko sanoa, että olet typerys. (siis tässä asiassa ja tuossa väitteessäsi)
Minä olen todellakin tarkastellut asiaa tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta, joka on objektiivista. Siis kyseessä eivät olleet minun kantani ja tulkintani, vaan niiden tieteellisesti referoitujen tutkijoiden kanta.
Olen pahoillani, mutta kun toistan tehtyjä tieteellisiä tutkimustuloksia ja niitä kirjoittaneiden tutkijoiden sanoja, tuo väitteesi minusta on luokattoman typerä.
niin typerä, että et näe muuta kuin sen yhden tutkimuksen (ja siitäkin sen mitä haluat), mutta et mitään, mikä on ihan toisensuuntaista tietoa... ethän?! :D
yhtään sen enempää masennusta kuin muilla saman ikäluokan ihmisillä, voi sen helposti tulkita, ettei abortti silloin aiheuta masennusta ollenkaan. Missäköhän vika? Olisiko siellä tutkimuksessa vai jossain muualla... :D
Ja siellä aloituksessa sanottiin juurikin, että 28% ei ollut tyytyväisiä päätökseensä, ja se pitää siis paikkansa... vieläkö pitää selventää? :D
Näen toki useitakin tutkimustuloksia.
Jos et huomannut, tuonkin lainaamani tutkimuksen loppuosassa vedettiin johtopäätöksiä yhteen MONIEN eri tieteellisten tutkimusten tuloksista ja johtopäätöksistä. Se on hyvin tavallista tieteellisissä julkaisuissa.
Olen siis muodostanut käsitykseni hyvin monien tieteellisten aborttitutkimusten ja julkaisuiden myötä. Näihin kuuluu tieteellisten julkaisuiden lisäksi myös hyvin monet nettisivustot, osa puolueellisia, osa onneksi hyvin asiallisia ja neutraaleja.
Kerrohan mitä tuossa minun esiin tuomassa tutkimuksessa (josta joku muu siis aloituksen teki) oli sellaista, mitä minä en halua nähdä.
"yhtään sen enempää masennusta kuin muilla saman ikäluokan ihmisillä, voi sen helposti tulkita, ettei abortti silloin aiheuta masennusta ollenkaan. Missäköhän vika? Olisiko siellä tutkimuksessa vai jossain muualla... :D "
Nythän alat minua syyttää omista tulkinnoistasi. Minä en ole sanonut, ettei abortti aiheuttaisi kenellekään masennusta. Suora tulkinta tuosta on, että abortin tehneiden masentuneisuus on täsmälleen samaa luokkaa kuin vastaavan ikäryhmän muutenkin. Siis tämä voi tarkoittaa, että yhtä suuri osuus löytää sen masennuksen kohteen joka tapauksessa jostain tai se voi tarkoittaa täysin jotain muutakin. Olennaista on, että tuon tutkimuksen perusteella vastaavaan ikäluokkaan verrattuna abortin tehneiden masentuneisuus ei ole merkille pantavasti suurempi.
"Ja siellä aloituksessa sanottiin juurikin, että 28% ei ollut tyytyväisiä päätökseensä, ja se pitää siis paikkansa... vieläkö pitää selventää? :D"
Väärin. Katsos kun "ei tyytyväinen" tarkoittaa samaa kuin tyytymätön. Siis voi sanoa vain joko että 68 % olivat tyytyväisiä tai reilu 16 % eivät olleet tyytyväisiä. Muuten vääristelet tutkimuksen tulosta.
sä olet kyllä ihana :D
Käypä katsomassa tosiaan näiden referoitujen julkaisuiden julkaisuvuosia tuossa dokumentissa :D Ne löytyvät sieltä perästä olevasta viiteluettelosta.
Uusin julkaisu oli vuodelta 1992, jos ei oteta huomioon tuota suomalaisten tekemää julkaisua vuodelta 1996, jota on jo käsiteltykin :D
Kaikki loput olivat vuosilta 1975-1989, painottuen erityisesti tuonne ennen vuoteen 1981, joita taisi olla lähes puolet.
Parasta on tietenkin, että koko dokumentti on päivätty 1997.
En tosiaan lähde noin vanhoja julkaisuja kahlaamaan läpi, jos et osaa sieltä edes jotain erityisesti tuoda esiin, jota lähtisin kommentoimaan.
Katsos kun uudemmatkin julkaisut kyllä referoivat niissä omissa julkaisuissa niitä vanhempia tutkimuksia, mutta nuo vanhemmat eivät voi tietenkään verrata omia tuloksiaan niihin uudempiin. Luonnollisesti. Sen tähdenkin on parempi aina lukea uudempaa kirjallisuutta. Ja jos tosiaan "kirjallisuuskatsausta" haluaa tehdä, niin kannattaa keskittyä pikemminkin kahden viime vuosikymmenen julkaisuihin eikä vain 20-30 vuotta vanhoihin :D
Nosta toki itse jokin tutkimus esiin, niin voin paneutua siihen tarkemmin, jos se jostain löytyy.
Mutta ethän sinä tosissasi verrannutkaan tuota tieteellisesti referoituihin tutkimusjulkaisuihin?
moneen kertaan, joillakin ihmisillä on psyykkisiä seurauksia abortista.
Onko tämä edelleen sinulle uutinen?
Sen sijaan sinun tosiaan kannattaisi lukea ne dokumentit, joita tänne linkittelet.
Tuo kyseinen dokumentti ja kyselyhän on tehty naisille, jotka OVAT HAKEUTUNEET hoitoon tavalla tai toisella aborttinsa/raskautensa aiheuttamien negatiivisten tunteiden takia.
"This survey instrument was distributed to women who had contact with WEBA, Victims of Choice, or Last Harvest Ministries. The latter two organizations used it as an intake form for women inquiring about post-abortion counseling or crisis pregnancy counseling. Compared to women who received the questionnaire from these latter two sources, the 111 participants from the WEBA distribution were significantly more likely to have already participated in post-abortion healing programs, and were significantly more likely to report feeling "reconciled with" their abortion "today" (56.1% vs 13.9%)."
Tämä on nimittäin samainen "tutkimus", jota on ennenkin täällä tarkasteltu. Tuolta löytyy nimittäin se "todella yllättävä" 94 %, eli se että "aborttin liittyvien negatiivisten tunteiden takia hoitoon hakeutuneista" 94 % katuu aborttiaan.
Haluatko nostaa sieltä keskusteluun erityisesti jonkun kohdan?
En ymmärrä, minkä tähden haluat näistä minulta kommenttia, koska olen koko ajan sanonut, että joillekin ihmisille (yleisestihän puhutaan noin viidesosasta) abortti on ollut väärä valinta ja juuri ne ihmiset täytyisi etukäteishoidon kautta saada karsittua pois.
abortin syyt jne olivat mitkä?
Olivatko he abortoineet omasta halustaan vai muiden halujen takia? Oliko alkioilla/sikiöillä terveydellisiä ongelmia jolloin toivottu raskaus on jouduttu keskeyttämään? Oliko heillä elämä muuten kunnossa, koulutus, työ, parisuhde, harrastuksia jne vai olivatko yksinäisiä, syrjäytyneitä tms?
Oliko heidän uskonnollinen näkemyksensä ja kasvatuksensa millainen? Jne jne.
taaskaan nähdä niitä tiettyjä asioita; tällä kertaa syynä se, että ne olivat tapahtuneet liian kauan sitten... :D :D
No minä ainakin löysin sieltä mm. sen tiedon, että abortista voi todellakin saada hoitoa vaativia ongelmia, ja että hoidontarve ei johdukaan melkeinkään kaikilla siitä muuten vaikeasta elämäntilanteesta ja aikaisemmista mielenterveyden ongelmista. :D
siis ihan oikeasti hakeutuivat hoitoon sen vuoksi, että se oli itse se abortti, joka niitä ongelmia aiheutti?! No johan myrkyn lykkäs... :D
ei todellakaan ole tyytyväinen... :D Onko se noin vaikeaa?
Tuo selityksesi tuon tutkimuksen klikkikohdasta ei vakuuta ollenkaan.
Haluatko jälleen laittaa minun suuhuni jotain omia juttujasi?
Kyllä, kuten tuolla sivuilla suoraan on sanottu, kyse on niistä abortin tehneistä, jotka ovat kokeneet abortistaan niin suuria negatiivisia tunteita, että ovat hakeutuneet niiden tähden hoitoon.
Onneksi valtaosa ei niitä tunne, eikä koskaan tule tuntemaankaan.
Olen pahoillani, jos sinun nuppiisi ei suora puhe mene. Kukaan ei ole missään vaiheessa sanonut, ettei kukaan kadu aborttiaan. Vaan on kaiken aikaa puhuttu riskiryhmistä, jotka valitettavasti ovat taipuvaisia katumiseen ja itsesyytöksiin, jos ei niitä etukäteishoidoilla saada karsittua pois.
puhuttu myös siitä, miten ne ongelmat johtuvat muka lopulta siitä muusta elämäntilanteesta, eikä siitä abortista... :D
tietysti kaikenlaista taustaa, ihan kuten muutenkin abortintekijöillä! Mikä oli siis ongelma?
tulos, että kun joku nyt ei vain halua nähdä kuin ne tietyt asiat, niin silloin niitä ei ihan oikeastikaan sitten näköjään näe... Se on ihmeellinen tuo ihmisen mieli... :D
nähnyt?
Siellähän oli niitä samoja tutkimustuloksia, joita täällä on katseltu moneen otteeseen.
Tuo sinun "hieno johtopäätöksesi" tuon sivun perusteella on aika huvittava, kun sitä täällä on jo iät ja ajat sanottu. hienoa, jos sinä viimeinkin olet sen sisäistänyt.
"No minä ainakin löysin sieltä mm. sen tiedon, että abortista voi todellakin saada hoitoa vaativia ongelmia, ja että hoidontarve ei johdukaan melkeinkään kaikilla siitä muuten vaikeasta elämäntilanteesta ja aikaisemmista mielenterveyden ongelmista. :D"
Olipa tosiaan hieno johtopäätös, sitä samaa tässä on vain toisteltu jo vuosikaudet. Ja niihin tosiaan altistavat ne samaiset riskitekijät, joita täällä on miljoonaan kertaan esitetty.
se muu elämäntilanne vaikuttaa, sehän on selvä.
Jos et huomannut, niin tuossakin sinun esiin tuomassasi tutkimuksessa vaikutti muun muassa läheisten asenteet aborttiin, aborttia seuraavat elämänkokemukset kuten lapsen saaminen tai keskenmeno, parisuhteen tila, tietenkin oma tieto jne. suuri osahan noista tunteista liittyi jotenkin elämäntilanteeseen.
Jos elämäntilanteessa on kaikki kohdallaan, ei tartte edes aborttia tehdä. Joten ei ole aborttia mietittävänä sitten jälkeenpäin. Jos taas elämäntilanne ei ole lapselle suotuisa, ovat vaihtoehdoista kaikki aika huonot. Ja jokainen noista vaihtoehdoista on silloin suuri riski masentumiselle. Todellakin tutkimusten mukaan. Siis niin abortti, adoptio kuin myös ei-toivotun lapsen pitäminen.
Hienoahan se olisi, jos aborttia harkitsevalla olisi se mahdollisuus jättää tekemättä ja myös olla ottamatta noita muitakaan riskejä. Ei tosiaan olisi masennusriskiä abortista. Kun on ei-toivotusti raskaana, vaihtoehdot vain ovat nuo rajatut, eikä muita pakoteitä ulos ole.
taustalla mikä tahansa, niin se on kuitenkin se abortti, joka sen hoidontarpeen aiheuttaa!
on nimenomaan todisteltu sitä, miten se on se elämäntilanne kokonaisuudessaan, josta se hoidontarve aiheutuu... :D Hyvä, että näet asian nyt selvemmin.
Toisilla keinoin saa toisenlaisen vasteen kuin toisilla... Tämä keino kannatti selvästi... :D
Nyt esitän vastalauseen :D
Eiköhän se ole se ei-toivottu raskaus, joka sen hoidontarpeen aiheuttaa. Koska mikä tahansa valittu vaihtoehto on silloin tutkimusten mukaan riski "hoidontarpeelle".
kuvittelet sulkevasi pois sen elämäntilanteen ja sen vaikutuksen? Siis yleisesti tai edes tieteellisissä tutkimuksissa.
Valitettavasti fakta on, että kun on kyse ihmisistä, jotka elävät ihmisyhteisössä, tarkastelevat he omaa elämäänsä ja tekojaan niissä olosuhteissa, joissa he ovat. Siis päättävät ei-toivotun raskauden kohdalla mitä tekevät, ja vastaavasti siinä seuraavassa elämäntilanteessa käsittelevät omia tunteitaan ja ratkaisunsa oikeutta.
Ei niitä voi toisistaan poissulkea. Elämäntilanne vaikuttaa aina siihen, missä olosuhteissa päätöksen tekee ja miten siihen suhtautuu sen jälkeen.
Ikävää, että asia ei ole niin yksiselitteinen, että sitä voisi yhdellä lauseella kuvata ja muut poissulkea, vaikka sinä niin haluaisitkin puhua. Ihmismieli on sellainen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Puhumme sinun ajatustesi ja puheidesi "klikkikohdasta", emme tutkimuksen. Tuosta tutkimuksesta ei ole vielä kukaan mitään kritisoitavaa löytänyt.
aborttitilanteessa abortti (sitähän juuri kadutaan ja hävetään ja siitä masennutaan) jne.
nielevät kaiken purematta, toiset taas eivät...:D
Mistäpä muuten tiedät, miten paljon tuota(kin) on kritisoitu?! :D
niistä selittelyistä, joiden mukaan se on vain se muuten vaikea elämäntilanne, eikä se abortti, joka sen hoidontarpeen aiheuttaa! Etkö tajua?
siis tutkimusta ei ole kritisoitu tällä palstalla.
"Mistäpä muuten tiedät, miten paljon tuota(kin) on kritisoitu?! :D"
Tiedän esim. siitä, että se on mennyt kansainväliseen julkaisuun läpi. Tiedän myös siitä, että siihen kyseiseen tutkimukseen on viitattu muissa tieteellisissä tutkimuksissa ja saadut tulokset ovat tukeneet toisiaan. Nuo ovat tärkeimpiä seikkoja tieteellisten tutkimusten pätevyyksien kannalta.
"nielevät kaiken purematta, toiset taas eivät...:D "
Menisi tuo vähän paremmin läpi, jos olisit osoittanut edes olevasi kykenevä lukemaan sitä tutkimusta ja siis keskustelemaan _siitä_ ja sen tuloksista tai oletuksista ja verrata sitten niitä vaikka muihin tutkimuksiin tai yleiseen tilanteeseen.
Ei ole oikein pätevän kuulosta ollut tähän mennessä juttusi
Sinähän olet osoittanut nieleväsi kaikki nettijututkin niin, että palat ovat jääneet kurkkuun kiinni...
Katsos kun se pureminen tarkoittaa tutkimusten analysoinnissa ja soveltamisessa sitä, että LUKEE sitä tutkimusta ja mitä siellä todella sanotaan ja mitkä todella ovat olleet tutkimustavat, vertailuryhmät jne. Ja keskustelee sitten niistä ja miten ne vastaavat todellisuutta.
http://findarticles.com/p/articles/mi_qa3827/is_200601/ai_n17188342
Ja rohkenetko kertoa muillekin, mitä siellä kerrotaan?!
vieläkään?
Tutkimusta ei ole kritisoitu tällä palstalla... :D :D "Hyvä" pointti.. :D
Niitä tutkimuksia, joissa on paljonkin kritisoitavaa, menee läpi paljonkin, ja niitä aikaisemmin yhteneviä tuloksia kumotaan tuon tuostakin. Tieteellisiin julkaisuihin pyritään hakemaan tutkimuksia, joiden tulokset ovat samansuuntaisia ja ne, jotka eivät ole, luonnollisesti hylätään ja jätetään huomiotta (paitsi niissä, joissa ei ole tarkoitus osoittaa mitään 'totuutta').. :D
Siniset silmät ja ruusunpunaiset lasit- siinäpä vasta yhdistelmä.. :D
Nettijuttuja en todellakaan niele purematta, mutta puren kyllä joskus nielemättä.
Siis tutkituista 15-18-vuotiaista raskaaksi tulleista,ne jotka olivat lapsen vapaaehtoisesti ja omasta halustaan pitäneet, kokivat masennusta suurin piirtein yhtä paljon kuin ei-raskaana olleet. Mutta ne, jotka ovat oikeasti kokeneet ei-toivotun raskauden tuossa iässä, eivätkä ole sitä halunneet jatkaa, vaan ovat päätyneet aborttiin, ovat huomattavasti suuremmassa riskissä masennukseen.
Mitähän tuossa oli uutta? Se että ei-toivotusti raskaana olleet teinit, joiden ei siinä iässä todellakaan ei-kypsinä tulisi tuollaista koko loppuelämää koskevaa traumaa joutua miettimään, voivat depressoitua siitä, etteivät halua äidiksi vielä siinä iässä, mutta siitä huolimatta joutuvat niitä ajatuksia läpikäymään ja ratkaisuja tekemään. En todellakaan ihmettele.
Onhan ollut tosiaan tiedossa, että teinit kuuluvat riskiryhmään. Ja varmasti jo senkin takia, että he yleensä lisäksi myös kokevat painostusta siihen abortin suuntaan, mikä on tosiaan todella riskialtista.
Löysitkö muuten varsinaisen artikkelin jostain, jossa olisi sanottu, miten ne loput 19-25-vuotiaat tutkitut suhtautuivat?
hän seli-selittää asiat omalla tavallaan ja katsoo niitä niiden aborttilasiensa läpi! Hienoa.
on, että hyvin puolueellisen Elliot instituutin sivullaan julkaisemat "kokoelma-artikkelit" ovat koko kentän huomioivia (vaikkakin tehty viime vuosikymmenellä), mutta kansainvälisissä puolueettomissa julkaisuissa esitetyt yliopistojen tieteelliset (review-)artikkelit ovat ruusunpunalasien läpi katsottuja? :D
Miksiköhän tuo ei oikein mene läpi :D
Olen pahoillani, mutta tällaisia ihmisten käytöstä ja tunteita mittaavia tuloksia ei oikein voida "kumota". Voidaan vain kyseenalaistaa mittaus- ja kyselytavat ja tarkastella sen yhtenevyyttä todellisiin vertailuryhmiin. Ne eivät ole mitään luonnontieteellisiä faktoja, joissa uudempi kumoaisi vanhan. Uudempi vain laajentaa yleensä näkökulmaa.
olen sanonut jo monen monta kertaa, että teinit todellakin kuuluvat tuohon riskiryhmään, joilla on riski masentuneisuuteen.
Miten totuuden myöntäminen ja siitä puhuminenkin on aborttilasien läpi katsomista?
Minkä minä sille voin, että sinä yrität tuoda minulle jo tunnettuja juttuja "uutena tietona", joka muka muuttaisi minun puheitani. Ne vain sattuu olemaan jo tiedossa.
No niin, oliko siellä tietoa niistä vanhemmista abortin tehneistä?
Mitään sellaista käsitystä ei ole missään esitettykään, mutta luulisi sinunkin ymmärtävän juuri sen, miten asiat/tekijät ovat muuttuvia ja muuttavat/voivat muuttaa tuloksia huimasti.
Sinä nyt katsot niiden lasiesi läpi ihan kaikkea aborttiin liittyvää ja olen monta kertaa huvittuneena seurannut, miten tuot esille linkkejä ja teet niiden pohjalta omat leikkaa-liimaa kokoelmasi ja esität omat johtopäätöksesi linkkien takaa löytyvien tahojen omiksi.. :D
sitä pointtia vieläkään... Se aborttihan itsessään "ei" siis ollut se ongelmia aiheuttava tekijä, vaan se ei-toivottu raskaus, mutta silti ne yhtä ei-toivotusti raskaana olleet, jotka pitivät lapsensa, eivät kai sitten vain olleet masentuvaa laatua... :D Abortti itsessään "ei" siis koskaan ole osallisena mihinkään pahaan, eikä siinä tehdä mitään pahaa... Uskoo ken haluaa. :D
sanoa, että ne lapsensa pitäneet nuoret olivat toivotusti raskaana.. ;D
Kyllä asiat on kerrotaava rehellisesti eikä mustamaalattava etukäteen. Totinen fakta on se että abortti on monelle pelastus hankalassa tilanteessa.
Eikä se jää ahdistamaan eikä sen koomin vaivaamaan.
Mutta taas jollekin käy päinvastoin, se on myös selvää. Näillä ihmisillä todennäköisesti olisi elämässään tullut joku muu asia mielenterveyden ongelmaksi, jos ei aborttia olisi. Jotkut vain ovat herkempiä reagoimaan kaikkeen eikä kaikilla ole hyvä itsetunto ja itseluottamus.
Suurin osa kuitenkin on tyytyväsiä tkemäänsä ratkaisuun, ja silloinhan kaikki on ok.
Nimimerkillä molemmista kokemuksia voin kertoa omasta puolestani, että keskemeno oli paljon rankempi kokemus. Tapahtumien henkine kokeminen ja käsitteleminen jälkeenpäin riipppu täysin olsosuhteista, jotka olisvat tapahtumien hetkellä. Kun Aborttia hakee 13 vuotiaana, se on yllensä ainoa vaihtoehto ja pelastus kamalasta tilanteesta. Kun Keskenmeno tulee toivotussa raskaudessa on se tietysti rankka kokemus. Silloinhan on lapsen halunnut ja sitä toivonut.
Abortista yli 30 vuotta ja keskenmenosta 20 vuotta. Oletan että molemmat ovat jo jälkiseuraumusmerkkiinsä näyttäneet, keskenmeno saataa yhä tulla painajaisena uneen.
JO ei masenna, niin ei masenna. Mikä siinä on että sen pitäsi masentaa. Jos ei masenna niin tutkimus virheellinen, niinkö väität :DDDDD
ei ole tutkittu eikä katumukset jne. oo käyny ilmi ei tarkota/todista ettei niitä ole!
Ja eikös siinä yhdessä tutkimuksessa (en löydä linkkiä enää, mutta se suomennettu versio..) todettu ettei niillä abortintehneillä voitu osottaa olleen sen enmpää ongelmia ku muillakaan ennen aborttia, ja että ne masennukset ym. johtu just nimenomaa siitä..?
Ja se että on tutkittu, että joku saa abortista masennusta, ei tarkoita, että kaikki saa. Eikä edes että suuri osa saisi.
Tarkoitit varmaan sitä Päivi Räsäsen kommenttia, johon Huttu-Juntunen oli vastannut?
Siellä ei todellakaan sanota, että masennus johtuisi suoraan abortista eikä muusta elämäntilanteesta.
Ei muuten toimi tällä hetkellä enää se linkki, mutta tekstit voi löytää lainattuina tuolta vanhasta keskustelusta
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000034464276
>Tutkija Mika Gisslerin mukaan tutkimuksessa otettiin huomioon henkilöt, joilla oli takanaan laitoshoitoa tai muuten vakavia mielenterveydellisiä ongelmia. Myös walesilainen tutkimus (Morgan et al.) vahvistaa, ettei raskauden keskeytyksen jälkeisiä itsemurhia voida selittää aiemmilla mielenterveydellisillä ongelmilla. Molempien tutkimusten mukaan toimenpide sinänsä on itsemurhariskiä selittävä tekijä. Muissakin tutkimuksissa on osoitettu raskauden keskeytyksen johtavan yleisesti eriasteisiin depressioihin.>
No se nyt ei varsinaisesti yllättäny taas että sä et usko.. :D
Minä tiedän, että sinulla on vaikeuksia hallita suurempia kokonaisuuksia kuin yksi lause, mutta yritä edes.
Lue ne paperit, joista Räsänen on tuon sanonut. Olen ne monta kertaa tänne tuonnut esiin. Jo tuosta samaisestakin dokumentista löydät sen oikeamman tutkijoiden kannan asiaan. Siis niiden suomalaistutkijoiden, jotka tuon esille nostetun tutkimuksen ovat tehneet (Gissler et al.). Tuon Morganin tutkimuksen olen tuonut myös jo moneen otteeseen esiin.
Mutta jos sinä et kykene tajuamaan, että tuo Räsäsen kommentti TOISTEN TEKEMÄSTÄ TUTKIMUKSESTA JA SEN JOHTOPÄÄTÖKSISTÄ ei ole viimeistä Jumalan sanaa, ja että ne KYSEISET TUTKIJAT ITSE ovat sanoneet niistä OMISTA TUTKIMUKSISTAAN ihan muuta, niin ei voi kuin sanoa: kaikilla ei vain järki riitä.
Muuten, sinä uskot vakaasti, että laitoshoito tai VAKAVAT mielenterveydelliset ongelmat olisivat ainoat elämäntilanteelliset tekijät, jotka todistaisivat, että abortin jälkeiset masennustilat ja hoidontarpeet johtuvat jostain muusta kuin vain itse siitä aborttitoimenpiteestä? :D