olen niin yksinäinen

Hyvä työ, pitkät työpäivät, loistavat opinnot meneillään, kavereita... mutta ei sitä rakasta jonka viereen käydä nukkumaan. kaipaan kosketusta, halausta siltä joka rakastaa ja jota rakastan..

sinänsä kaikki on loistavasti mutta olen niin yksinäinen koska minulla ei ole sinua....
olen siitä surullinen. tuntuu tyhjältä...
miksi kaikki tämä?
3818
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

idiootti ad infinitum, onneks sait senntään oksentaa.

Äänestä

Elämä myös mallillaan ja kaikki oikein hyvin.
Vaan ei ihan kaikki ole niin hyvin. Myös mulla ei ole ketään, joka olisi odottamassa, kun tulen kotiin, koulusta tai töistä. Joka ilostuisi paluustani, halaisi ja kyselisi päivän kuulumiset. Jonka kaa illalla lähtisi kävelylenkille kevättä ihmettelemään ja kenen kaa katsoisi salkkarit.

Ei niin ei yksin joudun viettään illan ilman että kukaan edes soittaa. Yksin joudun käymään nukkumaan saamatta unta valvoen ja miettien, että mistä löytäisi sen todellisen rakkaan. Sellaisen jonka kaa jutella vielä ennen nukkumista kaikista maailman jutuista. Ja jolle sanoa jos tulee surullinen olo. Joka kuuntelee ja lohduttaa halaten ja pyyhkii kyyneleet. Jolle voisi kertoa mitä kaikkea olen aikoinani joutunut kokemaan ja johon voisi luottaa. Jonka vierestä heräisi aamulla kosketukseen.

Ei niin ei ketään mitään missään eikä kukaan muukaan kaveri soita ja kysele kuulumisia. Aina saa itse soittaa.

Nykyisin tuntuu, että on kuin eläisin jossain autiolla saarella keskellä Hesaa. Ei ketään mitään missään joka oikeasti välittäisi ja tuntuisi läheiseltä. Suru muuttuu katkeruudeksi ja katkeruus masennukseksi pidemmän ajan kuluessa. Ja toisaalta suru ilmestyy heti esiin sotkemaan sosiaaliset tilanteet, jos jonkin ennestään tuntemattoman kans pitäisi jutella.
Niinpä mulla kestää pitkään tutustua uuteen ihmiseen ennenkuin osaan olla oma itseni.

Harmittaa se kuinka onnellista mun elämä on ennen ollut ennenkuin menetin liian monta läheistä liian nopeasti.

Miksi kaikki tämä?

Äänestä

Viestisi kosketti minua, sillä itsestäni on jo pitkään tuntunut samalta. Jo yli vuoden on tämä tunne nakertanut minua, siitä lähtien, kun erosin pitkäaikaisen tyttöystäväni kanssa, koska hän petti minua useasti

Kaipaan niin rakkautta, yhteenkuuluvuutta joka rikastuttaisi elämääni, joka muutoin tuntuu olevan niin mallillaan. Kunpa vain löytäisin Sinut, jolle saisin antaa kaiken rakkauteni, oppia tuntemaan Sinut juuri sellaisena kuin olet, puhua Sinulle kaikesta. Missä olet, rakas?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kun en ole sinun kanssa... kirjoitti:

Hyvä työ, pitkät työpäivät, loistavat opinnot meneillään, kavereita... mutta ei sitä rakasta jonka viereen käydä nukkumaan. kaipaan kosketusta, halausta siltä joka rakastaa ja jota rakastan..

sinänsä kaikki on loistavasti mutta olen niin yksinäinen koska minulla ei ole sinua....
olen siitä surullinen. tuntuu tyhjältä...
miksi kaikki tämä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu