Näin koulujen alettua tämäkin aihe tulee ajankohtaiseksi. On nimittäin surullinen tosiasia että lapset ovat oikeusvaltioksikin kutsutussa Suomessa täysin väkivallan armoilla. Suomessahan rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on 15 vuotta. Tämän nuorempaa ei voida rangaista mistään rikoksesta. Näin väkivaltaisilla lapsilla on vapaus piinata ikätovereitaan täysin vapaasti. Yhteiskunta siis hyväksyy koulukiusaamisen.
Ja jos väkivaltarikolliset (koulukiusaajat) saavat toimia vapaasti, ilman rangaistuksen pelkoa, niin kaikkein heikoimmassa ja turvattomimmassa asemassa olevat kouluyhteisön jäsenet (nörtit, vammaiset, epäsosiaaliset, heikot jne.) jäävät heidän armoilleen. Lasten maailmassa pelataan siis mafiasäännöillä. Jokin satunnainen jälki-istunto kiusaajalle (ja usein myös kiusatulle, riitaan tarvitaan monien mielestä edelleen kaksi) tuntuu vuosikausien kärsimyksen rinnalla melkeimpä pilkanteolta. Lisäksi usein kiusaajaa pidetään uhrina, mikä on myös täysin naurettavaa. Oikeusvaltiossa tulee rangaista syyllistä eikä syytöntä.
Kysymys ei ole niinkään siitä että tehdäänkö jokin lakialoite kiusaamisen kriminalisoimiseksi, vaan siitä että oikeudellisen vastuun ikärajaa lasketaan 7 vuoteen tai jopa alemmas. Kiusaaminen esiintyy nimittäin toimintana, joka jo nyt on rikollista (pahoinpitelyt, näpistely, ryöstö jne.).
Kiusaaminen ei lopu rehtorin puheiden voimalla, satunnaisten jäki-istuntojen avulla tai muilla toisarvoisilla teoilla. Vain ankarat rangaistukset kiusaajille voivat lopettaa koulukiusaamisen, tai ainakin vähentää sitä suuresti.
Ja jos väkivaltarikolliset (koulukiusaajat) saavat toimia vapaasti, ilman rangaistuksen pelkoa, niin kaikkein heikoimmassa ja turvattomimmassa asemassa olevat kouluyhteisön jäsenet (nörtit, vammaiset, epäsosiaaliset, heikot jne.) jäävät heidän armoilleen. Lasten maailmassa pelataan siis mafiasäännöillä. Jokin satunnainen jälki-istunto kiusaajalle (ja usein myös kiusatulle, riitaan tarvitaan monien mielestä edelleen kaksi) tuntuu vuosikausien kärsimyksen rinnalla melkeimpä pilkanteolta. Lisäksi usein kiusaajaa pidetään uhrina, mikä on myös täysin naurettavaa. Oikeusvaltiossa tulee rangaista syyllistä eikä syytöntä.
Kysymys ei ole niinkään siitä että tehdäänkö jokin lakialoite kiusaamisen kriminalisoimiseksi, vaan siitä että oikeudellisen vastuun ikärajaa lasketaan 7 vuoteen tai jopa alemmas. Kiusaaminen esiintyy nimittäin toimintana, joka jo nyt on rikollista (pahoinpitelyt, näpistely, ryöstö jne.).
Kiusaaminen ei lopu rehtorin puheiden voimalla, satunnaisten jäki-istuntojen avulla tai muilla toisarvoisilla teoilla. Vain ankarat rangaistukset kiusaajille voivat lopettaa koulukiusaamisen, tai ainakin vähentää sitä suuresti.
Vastaukset 2
Vanhimmat
millä saataisiin päättäjät ja lainlaatijat ajattelemaan samalla tavalla kuin sinä ajattelet
Minä pieksin oman kiusaajani ja istuin kahtena peräkkäisenä päivänä 2tuntia jälki-istunnossa.
Ensimmäisenä päivänä itse hakkaamisesta ja toisena päivänä sovittelussa kiusaajani kasvoille räkämisestä.
Hauskinta tässä on että kiusaajani ei saanut minuutin minuuttiakaan lähes 3vuotta jatkuneista loukkaamisista ja minulle aiheutetuista omaisuus tuhoista.
Olisin varmaan saanut jonkun rikosrangaistuksenkin koska äijä nenäluu meni paskaksi mutta en ollut viellä tarpeeksi vanha...mutta jos ihan rehellisiä ollaan niin kyllä tuota voisi alentaakkin, se nyt on vaan puhdasmahdottomuus jakaa reilusti oikeutta valtakunnallisella tasolla tasapuolisesti jokaiselle.
(me tiedämme sen mutta valittamisesta saa aina kivat kiksit)