Suhteita, enemmän tai vähemmän. Kivoja miehiä, jotka sillä hetkellä ovat olleet niitä ainokaisia. Jokaisesta olen välittänyt, jokaiselle ollut "hyvä nainen" tai ainakin yrittänyt olla. Suhteiden kaaduttua ollaan itketty puolin ja toisin, mutta eteenpäin ollaan aina menty. No ehkä sen ensimmäisen rakkauden kohdalla tuli ryvettyä pidempään sydänsuruissa, mutta siitäkin yli päästiin. Myöhemmin ollaan moikattu exien kanssa toisiamme kadulla, baarissa ja missä nyt ikinä ollaan törmättykään. Mutta siteet heihin ovat katkenneet: muistan nimet, muistan ammatit ja iät, mutta en muista miltä he tuntuivat, en muista heidän olemustaan, "energiaansa".
Mutta sen yhden muistan. Hänet, joka herätti minut satavuotisesta unestani. Häntä en unohda koskaan. Tällä hetkellä vierelläni on kuitenkin toinen mies, mutta tiedän, että tämäkin mies menee niiden miesten joukkoon, jotka unohtuvat: joista tulee vain hyvänpäiväntuttuja. Usein kummastelen, miksi elämä menee näin. Miksi joku tietty ihminen tuntuu olevan enemmän kuin ne toiset? Olenhan minä aina kuvitellut rakastavani jokaista miestä, jonka kanssa olen pidempään ollut, mutta ei se sitten tainnut olla kuin alkuhuuman tunnetta. Miksi vain on niin vaikeaa tunnustaa sille oikealla tunteitaan? Kai se on pelkoa siitä, että hän ei ole samalla aaltopituudella. Pelkoa, että hän ajattelee samalla tavalla musta kuin minä existäni.
Mutta sen yhden muistan. Hänet, joka herätti minut satavuotisesta unestani. Häntä en unohda koskaan. Tällä hetkellä vierelläni on kuitenkin toinen mies, mutta tiedän, että tämäkin mies menee niiden miesten joukkoon, jotka unohtuvat: joista tulee vain hyvänpäiväntuttuja. Usein kummastelen, miksi elämä menee näin. Miksi joku tietty ihminen tuntuu olevan enemmän kuin ne toiset? Olenhan minä aina kuvitellut rakastavani jokaista miestä, jonka kanssa olen pidempään ollut, mutta ei se sitten tainnut olla kuin alkuhuuman tunnetta. Miksi vain on niin vaikeaa tunnustaa sille oikealla tunteitaan? Kai se on pelkoa siitä, että hän ei ole samalla aaltopituudella. Pelkoa, että hän ajattelee samalla tavalla musta kuin minä existäni.
Vastaukset 2
Vanhimmat
jota et saanut, vain koska et saanut häntä. Ihmisissä on sellainenkin puoli...haluta sitä saavuttamatonta. Toivon (uskon), etten itse haluaisi mitään vain siksi, mutta mistäs sen tietää varmaksi.
oikeassa, mutta luulen, että omassa tapauksessani kyse ei ole siitä. Toinen tuntui heti jotenkin omalta ja oikealta.