Millä argumenteilla yliopistot perustelevat virkamiespakkoruotsia?
Globalisaatiolla? Saa Nobel-palkinnon?
Yliopistollisella tutkimuksella?
Onko ylioppilaskunnatkaan yliopistojen opiskelijoiden etujärjestöjä kun eivät uskalla haastaa yliopistoja antamaan _tieteellisiä_ perusteluita virkamiespakkoruotsille?
Maailman yliopistoissa englanti on yleismaallinen tutkimuskieli.
Miksi kuitenkin Suomen yliopistossa pakollinen kieli on valtion virkaan vaadittava virkamiesruotsi?
Huijaako yliopistot opiskelijoita esiintymällä tutkijayhteisöinä, mutta tosiasiassa ovat valtiolle virkailijakuntaa tuottavia ammattioppilaitoksia?
Vai onko niin,että opiskelijat itsekin tietävät, että tutkimuksen varjolla tässä opiskellaan valtion virkaan.
Mitä tekoa yksityissektorilla on virkamiesruotsilla?
Liian vaikeita kysymyksiä? Itsesensuuri estää keskustelun.
Kertooko yliopistojen suomalaiset opiskelijat ulkomaisille vaihto-opiskelijoille mielellään tästä pakollisesta valtion virkamiesruotsista?
Jos ruotsi on tärkeä kieli niin miksi ulkomaalaiset opiskelijat on vapautettu pakollisen virkamiesruotsin suorittamisesta?
Globalisaatiolla? Saa Nobel-palkinnon?
Yliopistollisella tutkimuksella?
Onko ylioppilaskunnatkaan yliopistojen opiskelijoiden etujärjestöjä kun eivät uskalla haastaa yliopistoja antamaan _tieteellisiä_ perusteluita virkamiespakkoruotsille?
Maailman yliopistoissa englanti on yleismaallinen tutkimuskieli.
Miksi kuitenkin Suomen yliopistossa pakollinen kieli on valtion virkaan vaadittava virkamiesruotsi?
Huijaako yliopistot opiskelijoita esiintymällä tutkijayhteisöinä, mutta tosiasiassa ovat valtiolle virkailijakuntaa tuottavia ammattioppilaitoksia?
Vai onko niin,että opiskelijat itsekin tietävät, että tutkimuksen varjolla tässä opiskellaan valtion virkaan.
Mitä tekoa yksityissektorilla on virkamiesruotsilla?
Liian vaikeita kysymyksiä? Itsesensuuri estää keskustelun.
Kertooko yliopistojen suomalaiset opiskelijat ulkomaisille vaihto-opiskelijoille mielellään tästä pakollisesta valtion virkamiesruotsista?
Jos ruotsi on tärkeä kieli niin miksi ulkomaalaiset opiskelijat on vapautettu pakollisen virkamiesruotsin suorittamisesta?
Vastaukset 12
Vanhimmat
PIENI PYYNTÖ:
Voisiko joku laittaa kopion siitä "virkamiesruotsi" -kirjoituksesta, joka oli tällä sivustalla vielä 5. huhtikuuta. Se oli erittäin perusteellinen ja selvästi asiantuntijan laatima.
Minä ehdin vain vähän vilkaisemaan sitä yliopistolla, ja minun piti lukea se paremmalla ajalla illalla kotona, mutta sitten se olikin jo poistettu sivuilta.
Eipä Suomen kokoisessa maassa ole tilaa kuin yhdelle tiedeyliopistolle, varsinkin kun niitä pitää julkisin varoin ylläpitää. Aika monet niin sanotuista maakuntayliopistoista ovat juurikin mainitsemiasi akateemisia-ammattikouluja.
Mutta jos koet asian tärkeäksi, niin suosittelen tosiaankin pyrkimistä oman ylioppilaskuntasi edustajistoon ja ehkä sitä kautta SYL:iin. Jos kanssaopiskelijat ovat ajatuksistasi samaa mieltä, niin aivan varmasti tulet valituksi! Rohkeasti vain mukaan. Paremmin saisit näin asialle valtakunnallista huomiota ja aitoa keskustelua aikaiseksi.
"Paremmin saisit näin asialle valtakunnallista huomiota ja aitoa keskustelua aikaiseksi."
On hienoa, että kaikki nykymediat ovat käytössä!
HUOM. Eri mediat eivät ole vaihtoehtoisia vaan täydentävät toisisiaan, eli joka rintamalla on hyvää painaa täysillä - MYÖS SYL:in kautta, joka on nyt myös alkamassa .
"Eri mediat eivät ole vaihtoehtoisia vaan täydentävät toisisiaan, eli joka rintamalla on hyvää painaa täysillä."
Sen kun näkis. Taitaa koko touhu jäädä nimettömänä tehtyjen nettikeskustelujen varaan.
Opiskelijapolitiikkaan mukaan vaan sanon minä! Vai onko ongelma siinä, ettet opiskele yliopistossa?
Yliopistoissa oli vuoteen 1978 saakka voimassa vaatimus, että yliopistoissa piti suorittaa kahden vieraan kielen pro exercitio -koe.
Latinan, joka oli aikaisemmin ollut pakollinen, sai loppuvaiheessa vaihtaa toiseen kieleen, mikä antoi opiskelijoille mahdollisuuden moneen kiinnostavaan nykykielen yhdistelmään (englanti-ranska, englanti-saksa, saksa-ranska, englanti-italia, ranska-espanja jne.).
Ruotsin kieli ei edes saanut olla pro exercitio - kieli, koska maailmankielien opettelemista pidettiin opiskelijalle tärkeimpänä.
Valtion virkamiehiltä vaadittiin kyllä ruotsin kielen koe, mutta se oli yliopisto-opinnoista erillinen koe, jonka sitä tarvitsevat kävivät suorittamassa valtion kielitutkintolautakunnan valtuuttamille henkilöille.
Virkamiesruotsin siirtäminen kielitutkintolautakunnalta yliopistoille olikin selvästi virhe, joka on kuluttanut yliopistojen resursseja muulta opetukselta ja kaventanut huomattavasti suomalaisten mahdollisuuksia osata maailmankieliä.
Vuoden 1978 kieliasetuksessa sekoitettiin kohtalokkaalla tavalla yliopiston perinteiset kieliopinnot ja valtion virkamiehiltä vaadittava ruotsin kielen kielitutkinto.
Päätös oli asiantuntematon puoluepoliittinen päätös.
Lopputuloksena oli se, että kaikilta yliopiston opiskelijoilta alasta, tulevasta tehtävästä ja tarpeesta riippumatta vaaditaan pakolliset ruotsin kielen opinnot.
Tämä epäkohta on pikaisesti korjattava. Ruotsin kielen opintoja on järjestettävä vain tarvitsijoille vapaavalintaisesti toteutettuna.
Yllä kuvattu päätös syntyi, kun opetusministerinä oli RKP:n Kristian Gestrinin ollessa - oliko yllättävää?.
Tällainen kielivalintoja rajoittava päätös on nykytilanteessa täysin kestämätön.
Akateeminen nuoriso asetetaan ikään kuin lapsen asemaan, joka ei muka osaa tehdä omia valintojaan. Tämä on selvää kielisyrjintää.
Nopeasti etenevä blobalisaatio vaatisi lisäpanostusta ranskan, saksan, espanjan, venäjän ja muiden maailmankielten oppimiseen.
On epärealistista edellyttää, että vaativan asiaosaamisen lisäksi voitaisiin hallita vielä korkeatasoisesti kolmea itselle vierasta kieltä.
Ruotsi on oppimisen kannalta 95 prosentille suomalaisista täysin vieras kieli. Tämän vuoksi suomalainen opiskelija joutuu tyytymään nykyoloissa maailmankielten osalta vain englantiin.
Koululaitoksen piirissä ruotsin kielen pakollisuutta on perusteltu sillä, että lapset ja teini-ikäiset eivät vielä tiedä tulevaisuuden kielitarpeitaan. Yliopisto-opiskelijoihin sovellettuna tämä perustelu on erityisen kestämätön.
Yliopistot joutuu naurettavaan valoon. Varsinkin kun paljastuu virkamiespakkoruotsin kautta, että yliopistot on (puolue)politiikan välikappaleita.
Eikö kansakunnan "toivoja" edes hävetä vähän? No ei koska ei yliopistoissa enää ole sellaista älyreserviä kuin ennenvanhaan.
"Eikö kansakunnan "toivoja" edes hävetä vähän? No ei koska ei yliopistoissa enää ole sellaista älyreserviä kuin ennenvanhaan."
... väite. Kuinka nykyinen tilanne on opiskelijoiden vika? Ne vanhat ja viisaat poliitikothan tämän tilanteen ovat päästäneet syntymään, josta näilläkin palstoilla jatkuvasti keskustellaan.
"...yliopistot on (puolue)politiikan välikappaleita. "
Aika pitkälle koko nykyinen korkeakoulujärjestelmä on puolupolitikoinnin tulosta. Kun saisivat karsittua sitä maaseutuverkostoa nykyisiin tarpeisiin sopivammaksi, mutta kun ei. Keskustan kenttäväki nostaisi asiasta liian kovan äläkän, että se onnistuisi.
ulkopuolella asuu muitakin kuin Keskustan kannattajia - uskokaa tai älkää.
Aika Keskusta voittoista näyttisi viime kunnalisvaalien perusteella olevan:
http://yle.fi/drupal/oppiminen/yo_kevat2007/Yhteiskuntaoppi.pdf
(skrollaa vikaan kuvaan)
Ylioppilaskunnat vaikenevat virkamiespakkoruotsista.
Syy on selvä: Suurin osa yliopistojen opiskelijoista kärkkyy valtion virkoja.
On aivan turha odottaa sellaiselta jengiltä mitään Nobel-palkintojen arvoisia tutkimustuloksia. Ei niitä sillä asenteella saada mikä yliopistojen ylioppilaskunnissa vallitsee.
TABU MIKÄ TABU. Vaan mikä turvat tukkii?
H****n pelko on viisauden alku sanotaan jo vanhassa sananlaskussakin. Ja se on syvässä selkärangassa nykyäään