11-03-2008
Vähintään kerran viikossa koulukiusaamisen kohteeksi joutuneiden peruskoulun yläluokkien oppilaiden osuus kasvoi 7 prosentista 8 prosenttiin viimeisen seitsemän vuoden aikana. Pojilla koulukiusaaminen lisääntyi 8 prosentista 10 prosenttiin. Koulukiusaaminen on yhteydessä niin kotiin ja ystäviin, kouluoloihin kuin terveyteenkin.
Koulukiusaamista selvittäneessä tutkimuksessa tarkasteltiin koulukiusaamisen yleisyyttä, kiusaamiseen puuttumista sekä kiusaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä peruskoulun yläluokilla. Toistuvasti kiusatuksi joutui kymmenen prosenttia pojista ja kuusi prosenttia tytöistä. Kiusaamiseen osallistuminen oli pojilla yhtä yleistä ja tytöillä puolet harvinaisempaa kuin kiusatuksi joutuminen. Pojista kolme prosenttia ja tytöistä yksi prosentti sekä kiusasivat että joutuivat kiusatuiksi. Tutkimuksessa todetaan, että koulukiusaaminen vaatisi aiempaa tehokkaampaa ja varhaisempaa puuttumista.
Koulukiusaaminen ei vähentynyt missään maakunnassa. Kiusatuksi joutuneiden osuus lisääntyi erityisesti Länsi-Suomessa. Huolimatta kiusattujen osuuden kasvusta kiusaajien ja oppilaiden, jotka sekä kiusasivat että joutuivat kiusatuiksi, määrä on pysynyt samana viime vuosina. Koulun ja kunnan koolla ei ollut vaikutusta kiusaamisen yleisyyteen. Tutkimuksessa todetaan, että kiusaamisen vähentäminen vaatisi toimenpiteitä joka puolella Suomea koulun koosta riippumatta.
Vain noin neljäsosa koulukiusaamisen osapuolista ilmoitti, että kiusaamiseen on puututtu koulussa. Kiusaamisen havaitsemiseen tarvitaankin lisää keinoja. Tutkimuksessa todetaan, että jokaisen koulun täytyisi laatia lain edellyttämät suunnitelmat ja toimintamallit koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Lisäksi koulujen tulisi kerätä systemaatti¬semmin tietoa kiusaamisen yleisyydestä.
Koulukiusaaminen liittyi huonoon työilmapiiriin, koulun omaisuuden turmelemiseen ja vaikeuksiin opiskelussa. Nämä voivat olla merkkejä kiusaamisen esiintymisestä ja niihin puuttuminen voi auttaa vähentämään koulukiusaamista. Koska kiusaaminen on yhteydessä myös terveyteen, tutkimuksessa ehdotetaan, että kouluterveydenhuollossa kartoitettaisiin, esiintyykö kiusaamista mahdollisesti paljon oirehtivilla, masentuneilla ja ylipainoisilla oppilailla. Koulun sisällä ongelmaan tarttumisen lisäksi kiusaamisen ehkäisyssä olisi vahvistettava myös yhteistyötä vanhempien kanssa tiedottamalla kiusaamiseen yhteydessä olevista tekijöistä ja koulun toimintatavoista kiusaamiseen puuttumiseksi.
Tutkimus Koulukiusaaminen peruskoulun yläluokilla 2000–2007 on opetusministeriön tilaustyö ja osa kouluyhteisöjen turvallisuuden edistämistä. Tutkimuksessa käytettiin Stakesin Kouluterveyskyselyn aineistoa. Vuosien 2006 ja 2007 yhdistetty aineisto kattoi 53 278 peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilasta, joka on 82 % kaikista näiden luokka-asteiden oppilaista.
--------------
Julkaisu (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:7) on luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla.
Vähintään kerran viikossa koulukiusaamisen kohteeksi joutuneiden peruskoulun yläluokkien oppilaiden osuus kasvoi 7 prosentista 8 prosenttiin viimeisen seitsemän vuoden aikana. Pojilla koulukiusaaminen lisääntyi 8 prosentista 10 prosenttiin. Koulukiusaaminen on yhteydessä niin kotiin ja ystäviin, kouluoloihin kuin terveyteenkin.
Koulukiusaamista selvittäneessä tutkimuksessa tarkasteltiin koulukiusaamisen yleisyyttä, kiusaamiseen puuttumista sekä kiusaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä peruskoulun yläluokilla. Toistuvasti kiusatuksi joutui kymmenen prosenttia pojista ja kuusi prosenttia tytöistä. Kiusaamiseen osallistuminen oli pojilla yhtä yleistä ja tytöillä puolet harvinaisempaa kuin kiusatuksi joutuminen. Pojista kolme prosenttia ja tytöistä yksi prosentti sekä kiusasivat että joutuivat kiusatuiksi. Tutkimuksessa todetaan, että koulukiusaaminen vaatisi aiempaa tehokkaampaa ja varhaisempaa puuttumista.
Koulukiusaaminen ei vähentynyt missään maakunnassa. Kiusatuksi joutuneiden osuus lisääntyi erityisesti Länsi-Suomessa. Huolimatta kiusattujen osuuden kasvusta kiusaajien ja oppilaiden, jotka sekä kiusasivat että joutuivat kiusatuiksi, määrä on pysynyt samana viime vuosina. Koulun ja kunnan koolla ei ollut vaikutusta kiusaamisen yleisyyteen. Tutkimuksessa todetaan, että kiusaamisen vähentäminen vaatisi toimenpiteitä joka puolella Suomea koulun koosta riippumatta.
Vain noin neljäsosa koulukiusaamisen osapuolista ilmoitti, että kiusaamiseen on puututtu koulussa. Kiusaamisen havaitsemiseen tarvitaankin lisää keinoja. Tutkimuksessa todetaan, että jokaisen koulun täytyisi laatia lain edellyttämät suunnitelmat ja toimintamallit koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Lisäksi koulujen tulisi kerätä systemaatti¬semmin tietoa kiusaamisen yleisyydestä.
Koulukiusaaminen liittyi huonoon työilmapiiriin, koulun omaisuuden turmelemiseen ja vaikeuksiin opiskelussa. Nämä voivat olla merkkejä kiusaamisen esiintymisestä ja niihin puuttuminen voi auttaa vähentämään koulukiusaamista. Koska kiusaaminen on yhteydessä myös terveyteen, tutkimuksessa ehdotetaan, että kouluterveydenhuollossa kartoitettaisiin, esiintyykö kiusaamista mahdollisesti paljon oirehtivilla, masentuneilla ja ylipainoisilla oppilailla. Koulun sisällä ongelmaan tarttumisen lisäksi kiusaamisen ehkäisyssä olisi vahvistettava myös yhteistyötä vanhempien kanssa tiedottamalla kiusaamiseen yhteydessä olevista tekijöistä ja koulun toimintatavoista kiusaamiseen puuttumiseksi.
Tutkimus Koulukiusaaminen peruskoulun yläluokilla 2000–2007 on opetusministeriön tilaustyö ja osa kouluyhteisöjen turvallisuuden edistämistä. Tutkimuksessa käytettiin Stakesin Kouluterveyskyselyn aineistoa. Vuosien 2006 ja 2007 yhdistetty aineisto kattoi 53 278 peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilasta, joka on 82 % kaikista näiden luokka-asteiden oppilaista.
--------------
Julkaisu (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:7) on luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.