Olen masennuksesta sairaslomalla oleva kahden lapsen äiti.
Arki sujuu kun mies auttaa-laittaa iltaruoan, siivoilee-minä hoidan sen minkä jaksan, ja yritän jaksaa todellakin osallistua!
Olen kohta kolme kuukautta syönyt Sepramia (aikaisemmin Cipramin) nousevalla annostuksella, ja tämä viikko oli viimeisen annosnoston jälkeen kaikista pahin kaikista!!! En aamulla aamupalan laiton jälkeen jaksanut kuin laittaa piirretyt pyörimään ja päivällä tyyliin makaronia päiväruoaksi-Vastailin lasten leikkien keskelle kysymyksiin mutta makasin peiton alla siis en oikeasti jaksanut edes nousta ylös ennen puoltapäivää vaikka lääkkeen otin heti herättyäni.
Saimme lapsille viikonlopun yli hoitajan, ja tänään en ottanut kuin 10mg-ajattelin että nyt kun on pirteämpi olo nukutun yön päälle kysyn voiko lääkkeen vaikutus olla vastakkainen kuin mitä olisi tarkoitus? Masennuksen lisäksi kilpirauhastanikin tutkitaan, koska arvoissa oli ohi viitearvojen tuloksia. Lisäkokeisiin en tällä viikolla jaksanut. Lääkärin aika on kuun lopussa, samalla katsotaan vasta lääkitystä.
Lopetanko Sepramin kokonaan, ja yritän pelkällä ahdistuslääkkeellä (rauhoittava) vai lojunko määrätyllä lääkityksellä vaikken oikeasti pysty enää olemaan vaakatasossa päiviä?
Olen joskus aikaisemmin käyttänyt masennuslääkkeitä Seronil ja Remeron, ja ne niissä elämäntilanteissa kai auttoivatkin.
Onko kenelläkään Sepramista tullut kokonaisvaltaista kiinnostuksen puutetta elämään?!
Mikä sellainen masennuslääke on josta tulee vain entistä pahempi olo ja jaksaa vieläkin vähemmän kuin ennen lääkitystä?!
Arki sujuu kun mies auttaa-laittaa iltaruoan, siivoilee-minä hoidan sen minkä jaksan, ja yritän jaksaa todellakin osallistua!
Olen kohta kolme kuukautta syönyt Sepramia (aikaisemmin Cipramin) nousevalla annostuksella, ja tämä viikko oli viimeisen annosnoston jälkeen kaikista pahin kaikista!!! En aamulla aamupalan laiton jälkeen jaksanut kuin laittaa piirretyt pyörimään ja päivällä tyyliin makaronia päiväruoaksi-Vastailin lasten leikkien keskelle kysymyksiin mutta makasin peiton alla siis en oikeasti jaksanut edes nousta ylös ennen puoltapäivää vaikka lääkkeen otin heti herättyäni.
Saimme lapsille viikonlopun yli hoitajan, ja tänään en ottanut kuin 10mg-ajattelin että nyt kun on pirteämpi olo nukutun yön päälle kysyn voiko lääkkeen vaikutus olla vastakkainen kuin mitä olisi tarkoitus? Masennuksen lisäksi kilpirauhastanikin tutkitaan, koska arvoissa oli ohi viitearvojen tuloksia. Lisäkokeisiin en tällä viikolla jaksanut. Lääkärin aika on kuun lopussa, samalla katsotaan vasta lääkitystä.
Lopetanko Sepramin kokonaan, ja yritän pelkällä ahdistuslääkkeellä (rauhoittava) vai lojunko määrätyllä lääkityksellä vaikken oikeasti pysty enää olemaan vaakatasossa päiviä?
Olen joskus aikaisemmin käyttänyt masennuslääkkeitä Seronil ja Remeron, ja ne niissä elämäntilanteissa kai auttoivatkin.
Onko kenelläkään Sepramista tullut kokonaisvaltaista kiinnostuksen puutetta elämään?!
Mikä sellainen masennuslääke on josta tulee vain entistä pahempi olo ja jaksaa vieläkin vähemmän kuin ennen lääkitystä?!
Vastaukset 3
Vanhimmat
käytän itse sepram 40mg/vrk korkeimmillaan meni maximit 60mg.
minä en lähtisi ominpäin lopettamaan lääkitystä,alotus-lopetus-alotus tyyli voi vaan pahentaa asiaa,kokeile mieluummin vaikka annoksen pienentämistä,pelkät rauhottavat;ei ehkä hyvä sekään,yleensä niiden rinnalla menee joku vaivaa hoitava lääke.
mistä sitten oireesi paheneminen johtuu.voi olla ihan se masennus,joka kiskaisee välillä hyvän vaiheen jälkeen taas alas,paraneminen on pitkä prosessi.toisaalta lääkkeen vaihtokin voisi tulla kyseeseen.soitapa hoitavaan yksikköön ja pyydä lääkärille vaikka soittoaika,ei sinun tarvitse lääkärinaikaa odotella.
minulla aloitettiin sepramin rinnalle triptyl (kivunhoitoon),mummoannosta menee vielä,mutta silti pakkoajatukset ja ahi ovat taas (ei pahasti)kuvioissa.olen aina herkkä sivuvaikutuksille ja aionkin sitkeästi pari viikkoa yrittää,jos alkuvaiheen tuskat menis ohi,kipuun kuitenkin auttaa.
Kiitos neuvosta, otan heti maanantaina terveyskeskukseen yhteyttä, jospa samalla pääsisin niihin verikokeisiinkin...
Minullekin on joskus sopinut Cipramil hyvin, yksi parhaista jaksoista mielialan ja jaksamisen suhteen oli tällä lääkkeellä. Pelkään kyllä uusia lääkkeitä-siis pelkään etten olisi näinkään toimintakykyinen (nolo sana tässä tilassa,,,) ja pelkään sivuvaikutuksia uusissa lääkkeissä.
Täytyy myöntää että minullakin on ollut pakkoajatuksia, paniikihäiriötä ja ahdistusta- olen vain oikeasti niin hyvä näyttelemään että sitten vasta kotona pystyn lysähtämään romuksi päivän jälkeen...Oikeastaan ainoastaan mieheni tietää miltä minusta tuntuu ja olen onneksi hänelle pystynyt asiasta puhumaan.
Olen yli 10v sitten ollut hoidettavana depression takia sairaalassa osastolla, ja pelkään että jos annan periksi olen taas osastolla ja miten sitten arki, mies ei jaksaisi ottaa vastuuta kaikesta arjen pyörityksestä ja miten sitten lapset...
Eli koetan jaksaa kotona, ja koetan saada lääkityksen kohdalleen tai lääkkeen kohdalleen.
Toi näytteleminen on tuttu juttu mullekin. Kukaan ei tahdo uskoa, että mä oon ihan tattis.
Ja masennus kiskaisee välillä hyvän jakson jälkeen alas, joo näin on.