Onko oikein, että täysin samalle yliopiston kursille on eri pääsykokeet ja -vaatimukset ruotsinkielisille kuin suomenkielisille pyrkijöille?
Ruotsinkielinen kaverini haki ruotsinkielisenä Vaasan oikkariin ja minä suomenkielisenä. Meillä oli TÄYSIN ERI PÄÄSYKOKEET. Ruotsinkielisellä puolella kokeen vaativuus oli todella helppo verrattuna suomenkieliseen kokeeseen. Tilanne näyttää olevan täysin sama taas tänä vuonna.
Eikä tässä kelpaa selitykseksi se, että suomenkieliset olisivat lukiossa ylipäätään vain parempia kuin ruotsinkieliset. Kyllä alkeellisinkin tasa-arvo vaatisi, että samalle kurssille olisi kaikille samat pääsykokeet ja -vaatimukset.
Minusta tämä järjestely luokkaa räikeästi opiskelemaan pyrkivien nuorten tasa-arvoisuutta. Onko Suomen kaikissa yliopistoissa käytössä sama menettelytapa?
Ruotsinkielinen kaverini haki ruotsinkielisenä Vaasan oikkariin ja minä suomenkielisenä. Meillä oli TÄYSIN ERI PÄÄSYKOKEET. Ruotsinkielisellä puolella kokeen vaativuus oli todella helppo verrattuna suomenkieliseen kokeeseen. Tilanne näyttää olevan täysin sama taas tänä vuonna.
Eikä tässä kelpaa selitykseksi se, että suomenkieliset olisivat lukiossa ylipäätään vain parempia kuin ruotsinkieliset. Kyllä alkeellisinkin tasa-arvo vaatisi, että samalle kurssille olisi kaikille samat pääsykokeet ja -vaatimukset.
Minusta tämä järjestely luokkaa räikeästi opiskelemaan pyrkivien nuorten tasa-arvoisuutta. Onko Suomen kaikissa yliopistoissa käytössä sama menettelytapa?
Vastaukset 48
Vanhimmat
" Ruotsinkielisellä puolella kokeen vaativuus oli todella helppo verrattuna suomenkieliseen kokeeseen."
Tarkentaisitko vaikkapa esimerkein millä tavalla koe oli helpompi?
Sisäänpääsykokeet ovat julkisia kokeen jälkeen. Kuka tahansa voi pyytää niitä itselleen - var så god.
eri kieliryhmille ERI koe?? Ja silti mennään samalle kurssille.
Tästä voinee valittaa jo EU-tuomioistuimeen??
Eikö uusi ulkoministeri voisi ottaa ensimmäisiksi tehtävikseen selvittää, miksi näin tehdään ja kuinka EU ja muu maailma suhtautuu tähän apartheid -tekniikkaan??
"Sisäänpääsykokeet ovat julkisia kokeen jälkeen. Kuka tahansa voi pyytää niitä itselleen - var så god."
Pyysin juuri aloituksen kirjoittajalta.
"juristit" osoittavat lainopillisia kykyjään. Menkääpäs nyt ensitöiksenne katsomaan onko olemassa mitään eri kokeita eri kielisille hakijoille. Kielitaito on kokonaan toinen asia ja sitä tarvitaan kaksikielisessä maassa. Moelmmilla kotimaisilla. "EU-tuomioistuimeen.." just joo, kas kun ei korkeimpaan oikeuteen.
apartheid-politiikan puolustamiseksi.
Pitäisi todellakin valittaa kaikista paskasysteemeistä EU-tuomioistuimeen. Ehkä täälläkin RKP-rasistien etuiluoikeudet suhteutetaan demokraattisten valtioiden käytäntöihin.
Eikö asian selvittäminen kuulu ilman muuta tasa-arvovaltuutetulle?
Hänen pitäisi jo virkansa puolesta tsekata Suomen (kaikkien) yliopistojen pääsykoemenetelmät.
Eli kaikki ihmiset eivät ole nyt tasavertaisissa suhteissa pääsykokeitten suhteen. Aika räikeetä...
Kyllä ne Suomen ruotsalaisetkin oppivat asioita, jos siihen pakotetaan. Mutta se kirjojen vaihto ja eri kokeet on kyllä huippu! Ettei tyhmyys tiivistyisi varmaan.
Eiks meillä oo joku tasa-arvoministerikin?
Enää enempää...
http://www.poliisikoulu.fi/poliisi/poliisioppilaitos/home.nsf/pfbd/AF0666C2D0D8DFB5C225741D0049BEAD?opendocument
Suomenkielisen koulutuksen valintakokeeseen kutsuttiin 200, joista kouluun pääsee 48 eli noin 25%. Ruotsinkieliseen valintakokeeseen kutsuttuja 50 joista kouluun pääsee 24 eli noin 50%. Näin se on aina ollut lahjattomat ruotsinkieliset ovat etusijalla.
jos sinulle ei apukoulussa opetettu ruotsia? Tai siis et oppinut....
Suomessa pärjää 99%sesti suomella. Miksi pitäisi opetella ruotsia? Tai voisihan se olla niinkin, että miksi Suomessa asuvat muutama kymmenentuhatta ruotsinkielistä eivät opi suomea? Onko sisäsiittoisuus syynä?
voi kehua demokratiallaan.
Ruotsinkielisten kielitaidosta sinun tuskin tarvitsee olla huolissasi. Ei yhtään esimerkiksi harmita, että saatiin ruotsinkielinen ulkoministeri. Ruotsin kieli kun nyt vaan "sattuu" olemaan läheinen sukukieli vaikkapa englannille ja saksalla. Mutta ei muuta kuin pipoa syvemmälle päähän, sillä pärjätään.
Ruotsinkielisiä poliisikoulutuksia järjestetään vain tarpeen mukaan kun taas suomenkieliseen on jatkuva haku.
Aiheesta lisää:
http://www.poliisikoulu.fi/
Hakijoita on vähän ja suurinpiirtein kaikki pääsee.
Mikä on taso kun ei ole mistä karsia? Sitten nämä valmistuneet hakevat samoja paikkoja yksikielisistä kihlakunnista. ????
Rauta ruostuu ja pakkoruotsi poistuu.
"Hakijoita on vähän ja suurinpiirtein kaikki pääsee."
Edellä sanottiin, että puolet karsiutuu pois. Eihän silloin kaikki pääse?
Jonkin verran aiheesta tietoa saaneena niin poliisikouluun sisään otetaan tietty määrä ja sitten vielä sopiva määrä varasijoille, jotka kaikki pääsevät sitte seuravalle alkavalle kurssille. Eli kyllä siitä ruotsinkielisestä hakijamäärästä ainakin 75% pääsee opiskelemaan. Muutetaan prosentit henkilöiksi ja mietitään sitte montako henkilöä karsittiin. Kuulin tapauksesta jossa suomenkielinen muutaman vuoden Ruotsissa asunut henkilö haki kaksi kertaa suomenkieliseen koulutukseen ja ei päässyt, mutta ruotsinkieliseen pääsi hyvillä pisteillä.
Miksi ruotsinkieliseen valintakokeeseen kutsutaan 20% ja suomalaiseen vain 80% hakijoista.
Pelkästään se on erittäin epätasa-arvoista.
Sitten viroissa ja etenkin korkeimmissa sellaisissa taas suositaan ruotsinkielisiä....siksi että niin on lakeja alettu räätälöimään.
Poliisien ja poliisijohdon ruotsalaisnationalistaminen on tulevaisuudessa todella vaarallista.
Lainsäädäntöä on pikaisesti alettava uudistamaan eli palattava vähintäin entiseen kielitilanteeseen, jossa vähemmistöllä ei ollut valtaa kuten nyt.
...mitä 95 % kansasta oikein puuhaa?
Esimerkiksi Helsingin yliopistossa ruotsin kielen taitoiset hakijat voivat hakea omassa kiintiössään biotieteelliseen (biologian ruotsinkielinen valinta), farmasian (proviisorin ko), humanistiseen (suomen kieli), käyttäytymistieteelliseen (logopedia),oikeustieteelliseen ja lääketieteelliseen (lääketieteen ko) tiedekuntaan. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan valinnoissa hakijoille annettaan niin sanotut ruotsinkielisyyspisteet.
Esimerkkinä Helsingin yliopiston biologian koulutusohjelmaan ruotsinkielisten kiintiö on 19 %. Oikeustieteelliseen tiedekuntaan Helsinkiin ruotsinkielisille on varattu noin 15 % aloituspaikoista. Kauppakorkeakoulu Hanken (Helsinki ja Vaasa), Åbo Akademi (Turku ja Vaasa) sekä Svenska social- och kommunalhögskolan (Helsinki) ovat yksikielisesti ruotsinkielisiä korkeakouluja. Suomen ruotsinkielisille, joita Manner-Suomessa on noin 5 %, on kauppakorkeakoulujen aloituspaikoista näin varattu jopa 20 %. Nämä kiintiöpaikat ovat pois suomenkielisten aloituspaikoista ja jättävät siis joka vuosi suomenkielisiä ilman opiskelupaikkaa.
lääket. tdk, jonne tunnetusti on aika vaikea päästä opiskelemaan.
Kielivähemmistön asiat on hoidettu Hgin yliopistossa ruotsalaisia vahvasti suosivasti: Sinne on heidän ollut niin paljon helpompi päästä sisälle, että pistealarajaksi on laitettu korkeintaan 10 pistettä alempi kuin suomenkielisellä puolella.
Hgissä on myös kiintiö terveydenhuoltoalan tutkinnon suorittaneille ja siinä on sama "pisterajaminimi".
Kumpaankin kielikiintiöön voi pyrkiä, mutta ensisijaisvaihtoehdosta saa 2 p. lisää alkupisteisiin. Opinnoista suuri osa on molemmille kieliryhmille samaa (ainakin oli 80-luvulla kun itse opiskelin).
RKP on hyvin hoitanut omiensa asiat (suomenkielisten kansanedustajien tuella).
Suomenkielisten kannattaa kiittäen muistaa Snellmania, joka ajoi suomenkielen asemaa virkakieleksi Suomessa!
täysin suomenkielinen kaverini on päässyt lääkikseen tässä "heidän" kiintiössään. Kun nyt olet selvästikin vähintään yliopiston varakansleri, niin kerropa missä vaiheessa hakuprosessia hakijoilta kysytään äidinkieltä ja sen perusteella ratkaistaan mihin hakukiintiöön kuuluu.
Lääketiede on suosittu ala ja totta onkin, että Helsingin yliopistoon on vaikein päästä sisään. Itseasiassa HY:n ruotsinkieliseenkin lääkärikoulutukseen on vaikeampi päästä sisään kuin muiden yliopistojen suomenkielisiin koulutuksiin. Tosin muissa yliopistoissa ei ole tarjolla ruotsinkielistä koulutusta, joten ruotsinkielisellä hakijalla ei periaatteessa ole tarjolla yhtä monta vaihtoehtoa kuin suomenkielisellä.
Tilastotietoa:
Suomen Lääketieteelliset tiedekunnat, opiskelijavalinnat vuonna 2006:
- Helsingin Yliopisto
hakijoita, kaikki 1024
hyväksytyt, kaikki 121 = 11,81 %
Ensijaisesti suomenkieliselle linjalle
hakeneet: 810
hyväksytyt : 89 = 10,98 %
Ensisjaisesti ruotsinkieliselle linjalle
hakeneet: 214
hyväksytyt : 31 = 14,48%
- Turun Yliopisto
hakeneet: 626
hyväksytyt: 120 = 19.17 %
- Oulun Yliopisto
hakeneet 599
hyväksytyt 123 = 20,53 %
- Kuopion Yliopisto
hakeneet 646
hyväksytyt 134 = 20,74%
Sveriges TV-Europan uutisissa oli kerrottiin, että (käännös):
"Yliopiston katsotaan syrjineen
Uppsalan yliopisto syyllistyi syrjintään, kun 30 paikkaa sen juristikoulutuksessa varattiin hakijoille, joilla oli ulkomaalaistausta. Näin päätti (Ruotsin) Korkein Oikeus. Kaksi naista, jotka eivät saaneet opiskelupaikkaa vaikka heillä oli paremmat todistukset kuin 30 kiintiöhakijalla haastoivat Uppsalan yliopiston oikeuteen ja ovat voittaneet sekä alioikeudessa että hovioikeudessa. He saavat kumpikin 75.000 kruunua vahingonkorvausta.
Korkein Oikeus sanoo tuomiossaan, että positiivinen erityiskohtelu varmaankin voi olla sallittua yhtäläisyyslaissa, mutta vain niissä tapaksissa, joissa hakijoilla on yhtäläiset meriitit."
Suomessa ruotsinkieliset pääsevät kiintoiöissä useisiin yliopistoihin alemmilla pistemäärillä ohi suomenkielisten, joilla on paremmat pisteet.
Kannattaisiko viime keväänä ilman opiskelupaikka jääneiden nostaa prosessi? Sellaisia tapauksia on vuosittain ainakin Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä, lääketieteellisessä, ym. tiedekunnissa.
vedota Ahvenanmaan positiivisen rasismin käytäntöön?
Eivät ne Ruotsissa osaa sitä, mitä Suomen ruotsalaiset osaavat jo monen vuosisadan osalta - ja se ei ole suomenkieli.
"Uppsalan yliopisto syyllistyi syrjintään, kun 30 paikkaa sen juristikoulutuksessa varattiin hakijoille, joilla oli ulkomaalaistausta."
Tässä on nyt sellainen ero, että Suomessa oppilaitosten ruotsinkielisiä koulutuksia ei ole varattu ruotsinkielisille, vaan ruotsia osaaville. Sinänsä lienee kohtuullista odottaa, että opiskelijat hallitsevat opiskelukielen?
nostakaa oikeusjuttu. Vaikka Suomen korruptoitunut oikeuslaitos ei mitään demokraattista päätöstä saisi aikaiseksi (kun oikeuslaitos on täynnä kiintiöruotsalaisia) asiat voi siirtää EU:n elimiin.
"...ei ole varattu ruotsinkielisille, vaan ruotsia osaaville"
Suomenkielisillä pitää olla oikeus tulla valituksi suomenkielellä. Sitäpaitsi yliopistossa on virkamiesruotsin koe joka tapauksessa.
Olkoonkin "vain" ruotsia osaaville, mutta alemmilla pisteillä sisäänpääsy on väärin. Sitä ei puolusta mikään.
"Suomenkielisillä pitää olla oikeus tulla valituksi suomenkielellä."
Toki onkin. Kaikki nyt eivät vain kertakaikkiaan voi tulla valituiksi.
"Olkoonkin "vain" ruotsia osaaville, mutta alemmilla pisteillä sisäänpääsy on väärin. Sitä ei puolusta mikään. "
Entäpä eri oppilaitosten väliset erot, ovatko nekin väärin? Onko väärin, että Oulun yliopistoon pääsee helpommin kuin Helsingin yliopistoon? Monilla aloilla helpommin kuin HY:n ruotsinkielisille linjoille.
Näinhän se EI juuri ole.
Ruotsinkielisille kiintiöpaikoille pääsevän TÄYTYY täyttää KAKSI vaatimusta:
1) Ylioppilaaksi pääsy RUOTSINKIELISESTÄ oppilaitoksesta
JA
2) Pyrkijän täytyy olla rekistöröitynyt RUOTSINKIELISEKSI, eli olla ns. "rasti-ruutuun" ruotsalainen.
eivät iltasadut kuulu.
"Näinhän se EI juuri ole. "
Nääh. Jos on käynyt koulunsa ruotsiksi niin voi sivuuttaa kielitaitokokeen. Olennaista on siis kielen osaaminen.
"Nääh. Jos on käynyt koulunsa ruotsiksi niin voi sivuuttaa kielitaitokokeen. Olennaista on siis kielen osaaminen."
Aloittajan ihmetteli sitä, että miksi TÄYSIN SAMALLE KURSSILLE tehdään kahdet täysin erilaiset pääsykokeet - äidinkielestä riippuen.
Sehän tässä on täysin käsittämätöntä. Ne kielitaidot voidaan tässä yhteydessä unohtaa täysin!
"Aloittajan ihmetteli sitä, että miksi TÄYSIN SAMALLE KURSSILLE tehdään kahdet täysin erilaiset pääsykokeet - äidinkielestä riippuen. "
Epäilen vahvasti, että kokeet olisivat äidinkielestä kiinni. Oletko toista mieltä?
Vertaillaanpa Helsingin yliopiston sisäänpääsyä vuodelta 2005 äidinkielen perusteella.
Tiedot löytyvät muuten HY:n kotisivuilta, joten jokainen voi itse käydä ne tarkistamassa. Ikävä kyllä ruotsin ja suomenkieliset on eroteltu vain osassa aineita.
Prosentit ovat hyväksyttyjä hakijoista:
Biologia su 12%, ru 29%.
Kasvatustiede su 12%, ru 36%.
Valtiotieteellinen su 11%, ru 36 % (SSKH):
Viestintä su 6%, ru 29%.
Sosiaalityö su 14%, ru 55%.
Valtio-oppi su 8%, ru 34%.
Sosiologia su 10%, ru 53%.
Sosiaalipsykologia su 5% ru 20%.
Tämän lisäksi Helsingin yo:n valtiotieteellisen kokeessa saa vastata äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi.
SSKH:n opiskelijoilla on automaattinen oikeus jatkaa maisterintutkintoon valtiotieteen tiedekunnassa.
Kannattaa vaihtaa äidinkieltä - eikö vaan?
että kuvittelet, että äidinkieli on jokin valintakriteeri, niin vaihda ihmeessä. Sehän on nykyään pelkästään ilmoitusasia.
Koulutuksiinhan ei valita äidinkielen perusteella, mutta lienee myös syytä muistaa se, että Suomessa on parikymmentä muutakin yliopistoa kuin HY. Ruotsinkielisiä koulutuksia niissä ei yleensä ole. Pelkästään HY:n opiskelijavalintoihin tuijottaminen tuottaa hieman vinon tuloksen. Mutta niin varmaan halusitkin?
Tämmöinen luihu peli kannattaa nostaa kaikkine mätäpesäkkeineen tapetille.
Kielipolitiikasta on tehtävä julkisuudessa näkyvä politiikan alue.
Olen mummo täältä kaakonkulmalta, ja ihmettelen todella suuresti, miksi niin monessa yliopistossa puhutaan yleensä vielä Suomea. Kun ruotsi kuitenkin on todettu kaikkein parhaaksi kieleksi aina Kimmo Sasia ja Pasilaa myöten!
Pasilastakin ulostetaan vain suomenkielisiä duunareita ja palkataan ruotsalaisia tilalle.
Eikö se jo todista, miten tärkeä ruotsin kieli on Suomessa?
Suomessa on lain mukaan määrätty ihmiset yhdenvertaisiksi, joilla on samat oikeudet ja velvollisuudet.
"Yhdenvertaisuuslaissa (6 §), joka tuli voimaan 1.2.2004, kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen (seksuaalisen suuntautumisen) tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä näillä perusteilla kielletään myös perustuslaissa (6 §)"
Itse näen asian niin, että ihmisten tulisi tehdä valituksia viranomaisille näistä asioista, esim. pääsykokeiden yhdenvertaisuudesta tai vaikkapa Ahvenanmaan kielikohtelusta.
"Syrjintä oppilaitoksissa
12.9.2006
Oppilaitoksen sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen menettelyä on pidettävä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä, jos henkilö asetetaan opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä, opintosuoritusten arvioinnissa tai oppilaitoksen tai yhteisön muussa varsinaisessa toiminnassa sukupuolen perusteella muita epäedullisempaan asemaan taikka muutoin kohdellaan 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tätä pykälää ei sovelleta perusopetuslaissa tarkoitettuihin opetuksen järjestäjiin ja kouluihin."
Aika ihmeellistä, että yllä ei mainita kieleen perustuvasta syrjinnästä mitään. Puhutaan vain sukupuoleen kohdistuvasta syrjinnästä.
Teidän tulisi tehdä tutkintapyyntöjä tasa-arvovaltuutetulle ja jos tämä ei auta, niin teidän tulee tehdä eduskunnan oikeusasiamiehelle valitus viranomaisen toimesta.
Viranomaisten päätökset valituksista olisi hyvä laittaa nettiin kaikkien nähtäväksi. Olipa päätös mikä tahansa.
Näistä on hyvä lähteä viemään asiaa eteenpäin:
http://www.tasa-arvo.fi/Resource.phx/tasa-arvo/index.htx
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/index.htx
"Aika ihmeellistä, että yllä ei mainita kieleen perustuvasta syrjinnästä mitään."
Tosiaan erikoista, että ei ole mainintaa kieleen perustuvasta syrjinnästä!
Eipä se ole kovin yllättävää ruotsalaisilta, jotka ovat olleet väsäämässä lakia.
Fakta on todella se, että ruotsinkieliset ovat noin yleensäkin fiksumpia. Heitä kannattaa suosia, ja ottaa työhön.
Kielikiintiöiden todellinen tarkoitus on ruotsinkielisen kansanosan hegemonian ylläpitäminen, ja siten suomenkielisten suomalaisten sairas alistaminen. Kiintiöillä pidetään ruotsinkielisten koulutustaso
muuta väestöä korkeammalla, jolla mahdollistetaan yhteiskunnan merkittävillä paikolla ruotsinkielisten huomattava yliedustus.
Koska kiintiöt ovat painottuneet korkeakoulutuksessa kaupallisille ja
yhteiskunnallisille alueille, herää kysymys, miksi suomenruotsalaisia ei kannusteta hakeutumaan esimerkiksi sairaanhoitajiksi ottaen huomioon vielä ruotsinkielen taitoisten sairaanhoitajien huutavan pulan? Taitaa
todellakin olla niin, että juurikin sen suomenruotsalaisen tietenkin vain ruotsia osaavan isovanhemman avannekurat joutuukin siivoamaan joku suomenkielinen, jonka kyseinen suomenruotsalainen on syrjäyttänyt lääketieteellisen opiskelupaikasta "apartheidmaisten" kielikiintiöiden turvin.
Kirjoittakaa ihmeessä Hesarin mielipidepalstalle tästä, niin saadaan asia julkisuuteen. Olen itsekin törmännyt tähän asiaan. Todella räikeää kyllä.
kirjoittaa Hesariin. Ne eivät julkaise vapaata kielivalintaa kannattavia kirjoituksia - se on Hesarin tarkka linjaus.
Kielikiintiöiden todellinen tarkoitus on ruotsinkielisen kansanosan hegemonian ylläpitäminen, ja siten suomenkielisten suomalaisten sairas alistaminen. Kiintiöillä pidetään ruotsinkielisten koulutustaso
muuta väestöä korkeammalla, jolla mahdollistetaan yhteiskunnan merkittävillä paikolla ruotsinkielisten huomattava yliedustus.
Koska kiintiöt ovat painottuneet korkeakoulutuksessa kaupallisille ja yhteiskunnallisille alueille, herää kysymys, miksi suomenruotsalaisia ei kannusteta hakeutumaan esimerkiksi sairaanhoitajiksi ottaen huomioon vielä ruotsinkielen taitoisten sairaanhoitajien huutavan pulan? Taitaa todellakin olla niin, että juurikin sen suomenruotsalaisen tietenkin vain ruotsia osaavan isovanhemman avannekurat joutuukin siivoamaan joku suomenkielinen, jonka kyseinen suomenruotsalainen on syrjäyttänyt lääketieteellisen opiskelupaikasta "apartheidmaisten" kielikiintiöiden turvin.
rakennettu suomenruotsalaisten etuoikeuksien säilyttämiseksi - uusi kielilaki v. 2004 vielä vahvisti rajusti tätä suuntaa.
Tilanne on kuvottava. En yhtään ihmettele miksi tätä ruutitynnyriä yritetään pitää räjähtämättömänä sensuroimalla keskustelut.
Tilnne on todella kuvottavaa, pitää olla samat kokeet sekä suomenkielisille, että ruotsinkielisille. Itsellä on äidinkieli tshekki, isän kieli islanti, suomessa asun 8vuota, ja kokeet teen suomeksi sekä oikeustieteelliseen että lääketieteelliseen tänä vuonna.
Koe pitää olla sama kaikille.