Sanattomat lauseet katseitteimme
salatut tiet
koskemattomat hyväilyt-kauempana-meistä.
Lähellä-kuitenkin ilmavirtojemme
ulottumattomissa,jota ei
voi koskettaa.
Emme tavoita tuulen
emme edes veden virtauksia
-omaan aalto pituuksimme-
hengitämme...pois toisistamme.
Ilmassa väreilevät kevään väreet
luonnon luomat
huumaavat tuoksut.
Kehomme aistit
kuin viestien sielujemme haluja
taivaalle.
Sama maailma,elämän virta meissä
etsii elämän nälkää.
Salaa-haluten tietoisuuden elon liekin
lepattavan,alati voimistuen
palaen-saavuttaen yhteen
kaksi elämää.
Meidät tuntemattomat.
salatut tiet
koskemattomat hyväilyt-kauempana-meistä.
Lähellä-kuitenkin ilmavirtojemme
ulottumattomissa,jota ei
voi koskettaa.
Emme tavoita tuulen
emme edes veden virtauksia
-omaan aalto pituuksimme-
hengitämme...pois toisistamme.
Ilmassa väreilevät kevään väreet
luonnon luomat
huumaavat tuoksut.
Kehomme aistit
kuin viestien sielujemme haluja
taivaalle.
Sama maailma,elämän virta meissä
etsii elämän nälkää.
Salaa-haluten tietoisuuden elon liekin
lepattavan,alati voimistuen
palaen-saavuttaen yhteen
kaksi elämää.
Meidät tuntemattomat.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sinä olet sen nyt sitten tehnyt.
En lähde erittelemään sen kummemmin, mutta tosi
upeita lauseita.
" sanattomat lauseet katseittemme
salatut tiet
koskemattomat hyväilyt kauempana meistä "
Hiivatti, miten Sinä sanoitkin tuon niin mieltä
hyväilevästi. Samoin elementit ilmavirrat, il-
man väreily ja huumaavat tuoksut.
Tästä pidän ihan sataa, usko pois.
Toki olisit voinut katkaista runon välillä, niin
että se olisi ollut vaikka kahtena eri säkeenä.
Se helpottaisi lukemiseen keskittymistä, mutta
muuten kyllä miu maun mukkaan.
Lisää tällaista Dolan, kiitos.
Salatut tiet katseittemme välillä
jotka eivät kohtaa toisiaan.
Suuret vannonut valat
-rakkauden eri kielin-
ei kuule toisiaan.
Emme tunne toistemme kosketuksia
emme kättemme helliä hyväilyjä
vartaloillamme.
Tuulien ilmavirrat matkaavat
meissä,puhaltaen kaipuun kukat
kukkimaan sieluumme.
Hengitämme omia aaltopituuksiamme
luontomme kulkuun-taivaalle-
jossa virtojen mukana kulkien
etsien kahta tuntematonta-Syliinsä.
Huumaten-viettelevien aistein
halujen paratiisiin-kukka kedoille,
metsä niityille,lammen solisevalle
lähteelle-Meidän maailmaamme.
Elämän virta sykkii meissä
loimuten nuotioon,jossa kipinät
räiskyen lentävät kohden
ilta ruskoa.
Kaksi tuntematonta elämää - palaa
taivaalla rakkauden kielissä
tuulien hymniä soittaen.
Loimuavat ilma virtojen eri
väreet,me -kipinöinä- yhä
ylemmäs kadoten- salaa
meidän sielujemme ;- Maailmaan !