GALLUP: Monenko kautta?

1. Neljää lajia piti kokeilla ennenkuin nykyiseen lajiin päädyin. Ja se pysyy, tosin kyllähän tuota varmaan tulee kokeiltua vielä muitakin lajeja..

2. Ekassa (karate) tuli armeijatauko ja seurakin oli liian pieni, toka (aikido) ei vaan kait sitten innostanut tarpeeksi, kolmannessa (taido) oli kesätauko ja lajin yleinen hankaluus, neljännessä (judo) haittas vähän että muut olivat sen verran vahvempia ettei oikein saanut randorissa sovellettua oppimaansa ja lisäksi huomas että nykyinen laji (tkd) on vaan hauskempaa, harrastin nimittäin niitä hetken aikaa päällekkäin..

Joo, alkeiskurssit käyty seuraavista:

- taido
- aikido
- bujinkan budo taijutsu

Leirejä, seminaareja ja yksittäisiä treenitapahtumia (esim. viettänyt aikaa lajin opettajan kanssa, käynyt sovitusti kokeilemassa muutamaa treeniä, tms.) seuraavista:

- pentjak silat
- jeet kune do
- hontai yoshin ryu jujutsu
- hoi jeon moo sool
- hokutoryu jujutsu
- tae kwon do
- moo yae do
- sambo
- yksi karate-tyyli
- pekiti tirsia kali

Harrastanut vuoden tai pidempään:
- kali (inosanto blend with jkd concepts)
- kahta eri karate tyyliä

Nykyisin:
- aloitin juuri oikeaksi kokemani karatetyylin alkeiskurssin

1. Ennen täysosumaa tarvitsi treenata vain ja ainoastaan judoa viisi vuotta. Sen jälkeen törmäsin lajini alkeikurssi-ilmoon ja se oli menoa sen sileän tien.

2. Judossa kyllästyin siihen, että se oli niin kilpailupainotteista ilman keskittymistä ip- tai muihinkaan realistisiin tilanteisiin. Eteneminen oli täysin kiinni niistä kilpailupisteistä. Muutenkin kun kuristusten ja käsilukkojen käyttö oli kielletty, niin ei jäljellejäänyt kuin heitot ja sidonnat eli se tuntui turhalta resuamiselta. Kaikki tämä johtui suurimmalti siitä, että olin junnuikäinen, joten totta kai se oli pelkkää urheilua. Potkujen ja lyöntien puute risoi myös.

1. Ennen nykyistä lajia judoa kokeilin yhtä lajia eli painia.

2. Painissa ei meinannut tuo olkapää kestää. Siinä oli sellaisia tilanteita jossa olkapää muljahti paikoiltaan, kuten esim. ristivyötilanne. Sellaista ei judossa ole.

Ja sitten tulevaisuudessa kokeilen varmasti muitakin lajeja, judossa kun ei oteta huomioon lyöntejä eikä potkuja. Vaikkakin nämä kuuluvat judoon, mutta niitä ei opeteta. Jännä juttu muuten. :)

Eli saatan ottaa kakkoslajiksi esim. potkunyrkkeilyn tai sitten Krav Magan. Ne keskittyvät ihan eri alueelle kuin judo, joten ei tule ongelmaa niiden tekniikoitten eroavaisuuksista. Toinen vaihtoehto on että aloiten jonkin muun kamppailulajin jossa on kaikki tarittava. Omalta alueelta tulee mieleen shootfight, jujutsu ei jostain syystä kiinosta niin paljon.

1. löysin oikean lajin ensiyrittämällä (tkd). Tosin olen myös harrastanut: hiihtoa, yu:ta, jalista, lätkää.. mut ne eivät oikein natsanneet.

Nyttemmin muutaman kerran kokeillut eri lajeja:
-Judo, harjoitukset menivät täysin päälekkäin omien treenien päälle. Ehkä kuitenkin liian yksinkertainen mulle.
-HMD, harrastamisesta ei ole mulle mitään käytännön höytyä. Keltavöisen lapusta pitämät treenit.. joo'o.
-Wing tsung, lähin seura liian kaukana. Lopulta tosi yksinkertainen, voisin kyllästyä nopeasti. Fitness puoli puuttuu.

Tkd tuntuu juuri oikealta lajilta mulle.
Monipuolisuuden takia voi keskittyä toiseen osa-alueeseen, jos kyllästyttää tai ei pysty jotain harjoittelemaan.

1. Monenko lajin / tyylisuunnan kokeiltuasi löysit mieleisesi?
- Sanotaan vaikka että monen! Tai sanotaan että en yhdenkään. Olen nimittäin kokeillut useampaa, mutta voiko kuukaudessa saada lajista mitään irti? Kuitenkin, aloittaessani nykyisen tyylisuuntani olin ensimmäisen viikon jälkeen varma, että tässä pysyisin. Ja siinä olen pysynyt..

2. Mitä mahdollisia syitä oli että jokin laji tai seura ei sopinut makuusi?
-Tuota, judo tökkäsi siihen, että ei ollut mukavaa olla ainoa 165cm pitkä ja tyttö ja lisäksi vielä vanhin alkeisryhmässä. :)
Muutaman lajin opettajat ovat vaikuttaneet epäpäteviltä, vaikka mikä minä olen tuomitsemaan. Yksi otti selvästi minut vielä silmätikukseensakin ja vieläkin vituttaa että lopetin lajin hänen tähtensä. Useimmiten laji ei vain ole sytyttänyt ja olen kyllästynyt alle kuukaudessa.

olen aina halunnut treenata aitoa perinteistä kiinalaista kamppailua. Alotin Vaasan ainoassa kung fu koulussa (shaolin wushu), kun tietämykseni ja ymmärrykseni kasvoi niin tiesin että sieltä en saanut mitä halusin, samalla kiinnostukseni xingyitä kohtaan syntyi. Jatkoin kuitenkin sielä niin kauan kun olin vaasassa koska kehon parannus treeni oli hyvää. Lähdin sitten Helsinkiin nykyisen opettajani luokse treenamaan sitä mitä olen aina halunnut, perinteistä kung futa. Alotin bajin ja tai chin harjoittelun. Baji ja tai chi ovat loistavia tyylejä mistä nautin paljon, mutta nyt 1.9 opettajani alkaa opettamaan lajia josta olen aina haaveillut ja yrittänyt treenata yksin, eli xingyiquan. Taidan joutua uhramaan tai chin koska 3 näin monimutkaista tyyliä on kyllä liikaa, joten olen vasta nyt löytänyt sitä mitä olen aina todella halunnut tehdä, xingyiquan ja siihen lisäksi baji. Minulla ei oikeastaan ole koskaan ollut mitään kokeiluvaihetta, olen aina tiennyt mitä haluan mutta olen joutunut tyytymään vähempään, tähän asti. Nyt olen vihdoinkin saanut itselleni sen polun mitä olen aina halunnut seurata.... nyt ku vielä sais järjestettyä treeni lomaa intistä niin voisin jopa aloittaa sen polun kävelemisen piakkoin.

1. Monenko lajin / tyylisuunnan kokeiltuasi löysit mieleisesi?

Heti ensimmäisellä kerralla löysin aikidon (-95) jota olen nykyään enemmän ja vähemmän treenannut. Vuodesta 2000 olen treenannut myös ju-jutsua firman mukana mikä on ihan mukavaa ja kaiken lisäksi ilmaista. Mutta ehkä pidän kuitenkin aikidoa päälajinani.

2. Mitä mahdollisia syitä oli että jokin laji tai seura ei sopinut makuusi?

Monta lajia olen dumpannut jo ennen kokeilua koska niistä haisee rahastaminen läpi. Toki olen myös treenannut Cobatissa grav magaa, (mikä oli mielestäni aika kallis) mutta yksinkertaisesti vuorotyö jarruttaa aika paljon. Ja Combatissa tunsi saavan rahalle vastinetta. Ei viitsi maksaa yli 100€/kurssi kun jää keskimäärin joka kolmas treeni väliin.

1. Kolmen

2. Syy siihen, että viimeinen seura "toimi":
Kaverin mukanaolo, mutta ennenkaikkea seuran sisäinen ilmapiiri. Tekniikoilla ei ollut juuri merkitystä siinä vaiheessa.

-Syitä lajien lopettamiseen: Yksi oli kallis ja liian "nipo" ja tosikko, toiselle ei juuri silloin vain riittänyt aikaa...

laji....Karate---jujutsu---shootfighting---krav-maga.

Olen aina reenannut pelkästään itsepuolustuksen takia. Kyllästyin kahteen ekaan lajiin sen takia koska niissä on liikaa hiomista ja(turhia juttuja-tstä lausahduksesta saattaa syntyä jutustelua)
Shootfightin oli muuten hyvä mutta siinä otellaan vain yhtä vastustajaa vastaan ja aina ottelussa.
Krav magasta löysin sen oikean---nopea, tehokas,toimiva, ja ei epärealistisia höpö höpö juttuja vaan torjunta nyrkki päähän ja kassit laulamaan, ja kotiin juomaan olutta.

Taidoa olen treenannut toistakymmentä vuotta. Lisäksi olen käynyt Hokutoryu jujutsun alkeiskurssin. Taido on monipuolinen ja kiinnostava laji josta uutta opittavaa tuntuu löytyvän jatkuvasti. Itsepuolustuksen kannalta ei todellakaan nopeimmin omaksuttava laji, eikä tekniikoista sellaisia 'kilttejä' juuri löydy joilla vastustajan saisi neutralisoitua rikkomatta samalla vastustajaa ja paria lakipykälää.

Seminaareina, viikonloppuleireinä tms. olen kokeillut lisäksi lukuisia lajeja, mm.
aikido, karate (pariakin eri tyyliä), judo, kickboxing, krav maga, nyrkkeily, taekwondo, taichi-mun-kungfu (siinä on muuten raaka laji), hapkido, 400m juoksu.. ;)