Sinun
suruihisi sukellan
pyyhkäisen kasvoiltasi
yksinäisen murheen,
sydän raskaampana
iloitsen hyvistä hetkistä
hymyn hallitessa
jokaista valhettani.
Menetyksen pelossa
hävityksen kauhistuksessa
olen voimaton
vaatimaan
oikeutta onnelleni
suolaa haavoilleni.
suruihisi sukellan
pyyhkäisen kasvoiltasi
yksinäisen murheen,
sydän raskaampana
iloitsen hyvistä hetkistä
hymyn hallitessa
jokaista valhettani.
Menetyksen pelossa
hävityksen kauhistuksessa
olen voimaton
vaatimaan
oikeutta onnelleni
suolaa haavoilleni.
Vastaukset 4
Vanhimmat
....älä sukella liian
syvälle surujen
nuoruutees.
Murheen pohja voi imaista
Sinut pois huomisesta
hävittäen hymys
tuoden eilisen
surun.
Elitkö valheesi kahleissa
-toiselle-joka rakasti
nuoruutesi
luomaa lupaus
kirjoasi.
Menetys on huomisen
tuskasi
jota-voimattomuus
ruokkii.
Onnesi oikeus joka eli
Sinussa,
jonka annoit pois
-nauraen-
ei avaa oveaan sydämeesi,
se heittää janoosi;
Suolaista vettä-ilkkuen !
Hienoa Amanda runoa ; Piilosilla,
johon vastasin-Vasta puolen-(samastuen)
taholta tällä tavalla.
Voitko kommentoida,olisin utelias
lukemaan...myös Toisetkin rohkeasti!
kiitos kauniista vastarunostasi :)
mukavaa että omani innoitti sinua tähän tuotokseen :)
Minä olen voimaton runosi edessä * huoks *
En osaa taas sanoa enempää. Paitsi sen, että
olet uskomaton sanataituri.
minä olen voimaton ihan muuten vaan, vaikka aurinko paistelee ja ilkkuu että ulos voisi vielä lähteä mutta ei jaaaksa :P
Kiitos uskomattoman kauniista sanoistasi :)