Mä olen ruvennut ihmettelemään, kun kaikissa terveyslehdissä ym. asiantuntijat toitottaa, että seksi on tasapainoisen elämän voimavara ja parisuhteen tärkeä osa ja niin edelleen. Ja sit puhutaan, että seksi usein paranee iän ja suhteen etenemisen myötä. Mulla on muutamasta suhteesta kokemusta ja kaikissa on käynyt täsmälleen päinvastoin, halut ja kiinnostus menee kääntäen verrannollisesti suhteen kestoon. Ylipäätään seksi ei tunnu musta useimmiten oikeen miltään, tai joskus sattuu jos mies on rajumpiotteinen (silloin kyllä mainitsen siitä). En ole kertaakaan saanut orgasmia yhdynnässä, ja joskus tuntuu, ettei mies oikeasti enää tiedä, mitä mulle pitäis tehdä jotta laukeaisin. Ja kun huomaan miehen yrittävän liikaa viimeisetkin halun rippeet katoaa...
Kuin niittinä arkkuun sain tässä hiljattain tietää saaneeni sukupuolitaudin, ja tuntuu, että se taisi viedä loputkin halut, ainakin vähäks aikaa. V****taa, tähänastinen seksi ei todellakaan ole ollut sen arvoista, niin mahtavaa, että oisin tuon siitä palkaksi halunnut... Odotin joskus nuorempana enemmän koko seksiltä, mutta näin vanhemmaksi tultuani olen tajunnut, ettei se tästä taida tämän kummemmaksi muuttua, olipa kumppanina kuka tahansa mies. Se vaan ottaa päähän, kun haluaisin kuitenkin nauttia vielä seksistä, mutta kun en tiedä miten. Ja miten pääsisin pelostani yli...
Jos jollakulla on hyviä "kotiterapianeuvoja" siihen, miten saada ajatus positiiviselle vaihteelle tyyliin "kyllä tämä vielä joskus tuntuu joltain", otan kiitollisena vastaan. Ja miten siitä seksistä voi tehdä voimavaran itselleen, toistaiseksi se on ollut lähinnä pienimuotoinen rasite... Kun olen huomannut, että mulle parisuhteessa rakkaus ja seksi taitavat olla 2 eri asiaa, ihmistä voin rakastaa ihmisenä ilman, että haluan rakastella hänen kanssaan säännöllisin väliajoin.
Kuin niittinä arkkuun sain tässä hiljattain tietää saaneeni sukupuolitaudin, ja tuntuu, että se taisi viedä loputkin halut, ainakin vähäks aikaa. V****taa, tähänastinen seksi ei todellakaan ole ollut sen arvoista, niin mahtavaa, että oisin tuon siitä palkaksi halunnut... Odotin joskus nuorempana enemmän koko seksiltä, mutta näin vanhemmaksi tultuani olen tajunnut, ettei se tästä taida tämän kummemmaksi muuttua, olipa kumppanina kuka tahansa mies. Se vaan ottaa päähän, kun haluaisin kuitenkin nauttia vielä seksistä, mutta kun en tiedä miten. Ja miten pääsisin pelostani yli...
Jos jollakulla on hyviä "kotiterapianeuvoja" siihen, miten saada ajatus positiiviselle vaihteelle tyyliin "kyllä tämä vielä joskus tuntuu joltain", otan kiitollisena vastaan. Ja miten siitä seksistä voi tehdä voimavaran itselleen, toistaiseksi se on ollut lähinnä pienimuotoinen rasite... Kun olen huomannut, että mulle parisuhteessa rakkaus ja seksi taitavat olla 2 eri asiaa, ihmistä voin rakastaa ihmisenä ilman, että haluan rakastella hänen kanssaan säännöllisin väliajoin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.