Olemme remontoimassa 1880-luvulla rakennettua 2-kerroksista hirsitaloa. Lämmitysmuodoksi tulee maalämpö.Lattilankut ovat tapitettuja 50mm paksuja, n.300mm leveitä. Mahtaako lämpö tulla läpi jos asentaa vesikiertoisen lattialämmityksen. Lankkujen väliin jäänee jonkinlainen ilmarako koska ovat ponttaamattomia joten auttaako asiaa. Olisimme kovin kiitollisia informaatiosta jos jollakin on kokemusta tai tietoa kyseisen yhdistelmän toimivuudesta.
Lattialämmitys vanhaan lankkulattiaan?
Janne
81894
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei ikinä lattielämpöä vanhaan taloon.
14mm parkettikin jarruttaa lämmön siirtymistä joskus ihan haitaksi asti uusissakin kohteissa. Kysykää lattialämmityksen toimittajalta. Luulen että tuollaisen lankkulattian läpi ei millään saada siirrettyä sellaisia tehoja jotka vanha talo vaatisi lämpimänä pysyäkseen, lämmön hukkahan voi helposti olla kolmin kertainen nykytaloihin verrattuna, jopa enemmänkin. Patterilämmitykselläkin voi olla mitoitusonglemia maalämmön tuottaman matalan lämpötilan vuoksi.
Itsellä sama tilanne edessä, tapitettu lankkulattia ja 100v vanha iso maatalo. Lattiaan asennettava putkitus ei onnistu. Jossain mainostetan, että lattialämmön voi laittaa alle 34mm paksuun lautalattiaan, mutta kokeneet sanovat, että parkettikin on juuri rajoilla, kuten edellä on kerrottukin.
Lämmitysjärjestelmäksi harkittu maalämpöä patterein, ja systeemi toimii, kunhan vain pattereiden mitoitus kunnossa matalasta kiertoveden lämpötilasta huolimatta. Vanhoihin taloihin ei kannata laittaa MITÄÄN vettä kuljettavia putkia lattioihin tai muutenkaan piiloon, vaan kaikki pinta-asennuksina. Helpompi huoltaa, asentaa ja korjata. Itsellä tulee pakosta yksi lattian alle vesiputkien veto, koska uunien läpi hankala vetää putkia... Joten suojaputkeen ja mahdollisimman lyhyttä reittiä ja taas ylös.
Onnea projektiin!
Miksi ei lattialämmitystä vanhaan taloon? Itselläni on vähän samanlainen projekti, 1910 rakennettu hirsinen kansakoulu, rossilattialla. Lattiat joudutaan uusimaan ja lämmitysmuodoksi olen ajatellut maalämpöpumppua ja vesikiertoista lattialämmitystä. Lattiassa on sammalta, hiekkaa ja kutterinpurua noin 50 senttiä.
Jos uudet lattialaudat tehdään korkeintaan 25mm paksuiksi, kuten useimmat lattialämmitysputkistojen toimittajat suosittelevat, niin en näe syytä olla laittamatta lattialämmitystä. Kastuuhan/homehtuuhan uusikin rossilattia, jos putkeen tulee reikä, joten ei kai sillä ole väliä, onko talo uusi vai vanha, eikö?
Kyllähän se 25mm lautalattiaan onnistuu, muttei paksuun lankkulattiaan, kuten alkuperäinen kysyjä kysyi!!! Ero 25mm ja 50mm paksun lattialaudan ja lankun välillä on todella suuri. 25mm ei minun mielestäni ole lankkua, vaan lautaa.
Valmistajat pitävät rajana 30-34mm, mutta itse en niin paksuun lattialautaan/lankkuun ottaisi lattialämmityastä, kun vielä kinastellaan sen soveltumisesta parkettiin/laminaattiin!
Kaikki homehtuu, jos putket vuotaa...
Vastasin viestiin, jossa väitettiin, että vanhoihin taloihin ei kannata laittaa MITÄÄN vettä kuljettavia putkia piiloon. Jäin vain ihmettelemään, että mitä eroa vanhalla ja uudella talolla on tässä suhteessa. Kumpikin homehtuu, jos vettä menee rakenteisiin. Kumpikin on yhtä vaikeat korjata, jos näin tapahtuu (joskus uusi jopa vaikeampi)...
Osallistumpa minäkin... Vanhat rakennukset esim. suojellut ovat ainutkertaisia, eikä niiden arvoa voi vain rahassa mitata. Tätä taustaa vasten on aivan perusteltua, ettei niihin suositella sijoitettavaksi mitään vesiputkia piiloon, vaan pintaan näkyville, jolloin saavutetaan monia etuja. Myös museovirasto suosittelee pinta-asennuksia.
Mahdollisesti arvokkaita rakenneosia ei tarvitse avata ja repeloida ja uusia tarpeettomasti, pinta-asennukset on helppo huoltaa ja valvoa mahdollisia vuotoja. Vuodot havaitaan ajoissa pinta-asennuksista, kun taas lattian alla olevat vuodot voivat tuhota arvokkaan rakennuksen vaivihkaa... Ei silloin helpota tieto, että rossipohjan putkivuotojen korjaaminen on jopa helpompaa kuin betonilaatan alla olevien. Ja onko suojaputkessa olevan putken vaihto oikeasti helppoa???
Miinuksena voi olla joillekin putkien ja mahdollisten patterien näkyvyys, mutta vanhassa joutuu aina tekemään kompromisseja, eikä nykyhaihatuksia, kuten ikkunanalusalueiden helpompaa "sisustettavuutta" kannata ehkä pitää kriteerinä todellista vanhaa kunnostettaessa ja lämmönjakotapaa valitessa...
Minä ainakin laitan putket reilusti näkyviin, ja maalaan ne seinän maalin tai tapetin sävyyn. Kukin tehköön tavallaan...
mutta 50 mm:llä voi olla vaikeaa. En suosittelisi pelkäksi lämmitykseksi.