Olin läsnä perunkirjoituksessa. Yksi osakas oli lainannun vainajalta 10 vuotta 2 kuukautta sitten 10 000 mk. Velkakirja oli perunkirjoituksessa nähtävänä. Perunkirjoittaja kysyi, onko velkaa yritetty periä ja katsooko pesän osakas, että velka on vanhentunut. Osakas vastasi, että velkaa ei oltu yritetty periä koskaan ja velka on vanhentunut. Niinpä velkaa ei merkitty perukirjaan ja muut osakkaat tunsivat kärsineensä vahinkoa. Mneteltiinkö oikein?
idea perintoveron välttämiseksi
Kari
4690
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis rintaperillinen ja oliko muita rintaperillisiä? Lakisosaperillinen voi ainakin josain tapauksissa vaatia velkaa otettavaksi huomioon, mutta tuo 10 vuoden aika hämää.
Itselläni on asuntovelkaa lapsiltani. Lyhennän vuosittain, mutta jos kuolla kupsahdan ennenkuin velka on maksettu, niin mitenkäs sitten käy?
Tuli vastaus ja kysymys. Jospa joku olisi perillä asioista.
Ellei saatavaa ei ole yritetty periä, siitä ei ole muistutettu, velallinen ei ole sitä tunnustanut, eikä sitä tai korkoa ole velallisen tieten lyhennetty, on saatava vanhentunut. Mikäli edelläolevia ei kyetä todistamaan - vanha mikä vanha. Selvyyden vuoksi saatavan ja vanhentumisen olisi voinut mainita perukirjassa, mutta ei sisällyttää pesän (perintöverotettaviin) varoihin, mikäli velallisosakas vetoaa vanhentumiseen..
Rintaperillisllä ei ole merkitystä, koska ei ole kysymys lahjasta (suosiolahja), eikä voi hakea perusteettoman edun palautusta. Jälleen .... mikäli puhutaan oikeudenmukaisuudesta ja lainmukaisuudesta erikseen, olisi tällaisessa tilanteessa oikeudenmukaista, että "perusteetonta" etua saanut hyvittäisi sen muille perillisille ja näin varmasti sopuisassa pesässä menetellään. On "kunnianvastaista" vedota vanhentumiseen, koska eihän perheen kesken mitään kirjallisia karhuamisia tehdä, joten osakkaiden on käytännössä mahdotonta todistaa vanhentumista vastaan, koska todistaja on poissa.
Jatkokysymykseen: Oma velkasi ei mihinkään häviä vaikka sinusta aika jättäisi. Kuolinpesässä tulee maksaa aina ensin vainajan (taikka pesän) velat päältä ja vasta loppu jaetaan. Siis lapsesi, jotka olisivat velkojia saisivat ensin saatavansa ja mahdollinen jäännös jaettaisiin perintöoikeudellisten sääntöjen mukaan.
Mikäli olisit ylivelkainen, omaisuutesi käytettäisiin velkojen maksuun ja velkojat saisivat suorituksen saataviensa suuruudesn suhteessa ja perinnönjakoa ei tulisi lainkaan.
Huomasin maininnan perusteeton etu ja kysynkin?
Omaiset ovat saaneet henkivakuutuskorvauksia 1998 maaliskuussa. Kuolinpesään ilmestyi lisäosakas ja nyt tämä osakas uhkaa hakea perusteettomana etuna palautettavaksi korvauksia myös itselleen. Ei ollut omaisen asemassa silloin, kun korvaukset on maksettu saajamääräyksen mukaan omaisille.
Asianomainen on ollut tietoinen koko viiden vuoden ajan noista korvausten maksuista, eikä ole reagoinut aijemmin mitenkään.
En ole löytänyt vastaavaa tapausta ennakkopäätöksenä.
Henkivakuutuskorvaus ei kuulu kuolinpesään mikäli edunsaaja on määrätty. Näin ollen kuolinpesän osakkuudella ei ole merkitystä, eivätkä omaiset siten ole saaneet perusteetonta etua, jota voitaisiin vaatia palautettavaksi.