Hei!
Meillä vuoden ikäinen lapparityttö. Viime kesänä pysyi mökin pihan tuntumassa ja tuli heti kun huudettiin. Mutta tänä vuonna onkin toisin.
Viihtyy kyllä pihallakin, mutta reviiri on laajentunut jo aika pitkälle. Tulee toisinaan kun kutsutaan, mutta aina ei. Mökkinaapaurit on meidän ystäviä ja viihtyy siellä pihalla aika paljon, ja siitä sitten hilpaisee pidemälle.
Mitä apuja on opettaa koira pysymään pihassa ja tulemaan heti kun kutsutaan. Kun olemme mökillä lenkillä, niin suraa meitä koko ajan eikä päästä pois näköetäisyydestä. Ja kun kutsutaan lenkillä, niin tulee heti luokse ja ihan jalkojen juureen.
Elikä osaa homman jos haluaa.
Meillä vuoden ikäinen lapparityttö. Viime kesänä pysyi mökin pihan tuntumassa ja tuli heti kun huudettiin. Mutta tänä vuonna onkin toisin.
Viihtyy kyllä pihallakin, mutta reviiri on laajentunut jo aika pitkälle. Tulee toisinaan kun kutsutaan, mutta aina ei. Mökkinaapaurit on meidän ystäviä ja viihtyy siellä pihalla aika paljon, ja siitä sitten hilpaisee pidemälle.
Mitä apuja on opettaa koira pysymään pihassa ja tulemaan heti kun kutsutaan. Kun olemme mökillä lenkillä, niin suraa meitä koko ajan eikä päästä pois näköetäisyydestä. Ja kun kutsutaan lenkillä, niin tulee heti luokse ja ihan jalkojen juureen.
Elikä osaa homman jos haluaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meillä ollut kans lappareita (äiti kasvattaja). Meillä on tehty että olemme rajanneet pihan (talvisin tuhkalla ja kesäisin voi rajata kepeillä tai jollain muovinauhalla). Ja sen rajan yli ei koira saa mennä. Jos ei tule kun kutsutaan niin niskasta koiraa kiinni ja maahan selälleen ja sanotaan että ei. Jos taas kääntyy kun kutsutaan niin heti perään kehuja ja kiitoksia. Koiralle pitää tehdä selväksi että rajan yli meneminen on kielletty ja se on hyvin epämukavaa.
Lappari ei ole niin herkkä koira että se tämmöistä säihkähtää, mutta sekin on yksilöllistä. Se myös vähän riippuu kasvattajasta että minkälaisia pentuja tulee, mutta meidän pennut ei ole koskaan ollut herkkiä. Saako kysyä mistä kennelistä pentu on hankittu (ellei ole yksityiseltä hankittu)
Aina kun ei tule heti luokse, niin niskaan vaan kiinni ja heität selälleen. Varmasti tulee innoissaan seuraavan kerran sitten. Suhdekin koiraan pysyy hyvänä.
Ei vain. Mun mielestä tossa on kyse siitä, että lapparisi mielestä on kiinnostavampaa jäädä niille sijoilleen, kuin totella. Meilläkin oli porokoiran kanssa sama ongelma möksällä viime kesänä.
Sitten aloitettiin sellainen vaivalloinen kuuri, että tosiaan joku kaksi viikkoa katsottiin, ettei tyttö pääse missään vaiheessa lähtemään liian kauas. Ja kaikki ruoka annettiin vain ja ainoastaan kädestä pitkin päivää luoksetulopalkinnoksi.
Myöhemmin kesällä pakeni vielä kerran pihalta ja löysin sen sitten autolla myöhemmin tieltä ihan läheltä. Koira on melko herkkis, joten noloksi sen sai jo pelkkä hiljainen toruminen. Siitä sitten autoon ja kotiin ja sisälle.
Näin meillä saatiin ongelma poistumaan.
Tai no siis ei kotiin kylläkään ihan, vaan mökille takaisin nimenomaan tarkoitin. :D