Taetaa olla sillä viisii jotta meilä tuon paavolalaesen kansa on hallusa tulenarkaa kammaa. Oekee valtijonsalasuuksija. Ku katuvaa kirijotukset nii nopijasti ette ies pisteen jäläki ou kerinny jähtyvä.
Oha nämä toesaalta niin hankaleita ja vaijettuja asijoeta mitä moomma kirijotelleet. Ei näestä ou tavattu isommasti äännelä. Vaa kum meilä on semmonen missijo, niin ko ne nykyvää sannoo, jotta asijat halaki. Pittää olla läpinäkyvä eikä siejä olla luurankoja kaapisa, niin ne isot virmatki toetottaa lehisä. Nii ollaa päätetty jotta seun aeka tämännii ristillise avijoliito solomukohat selevitellä. Pittää niin ko avvaotuva julukisuuvesa.
Aena ne pijoneerit joutuu kärsimmään. Urraa aokomaan umpihankee. Ei tähän miehekuvviista olisikkaa, tosi mies täsä pittää olla. Sevverra selekirankaa jottei vastoenkäömisistä katkija. Ja on tuota löytyny paavolalaesestaki paokkuja ku kerta tarvittaa.
Taetaa olla ny hallusa semmone aare, jota on pietty peltoo kätkettynä, ku siihe mallii tuo pyhekummi heiluu. Ei sitä joka miestä tiskatakkaa kerra päeväsä. Jos eijjoes näen tärkijöestä asijoesta kysymys nii joha tähä lannistus. Ny sitä vaen kokuvaa voemasa aena uuvestaa että tästä sitä vielä noustaa. Aenaki niin kauvon ku tuo luovuuvven lähe tuossa pirti lattijala puluppuilee. Vae miksi muusaksi ne toeset taeteilijat vaemuvaa sannoo.
Oha nämä toesaalta niin hankaleita ja vaijettuja asijoeta mitä moomma kirijotelleet. Ei näestä ou tavattu isommasti äännelä. Vaa kum meilä on semmonen missijo, niin ko ne nykyvää sannoo, jotta asijat halaki. Pittää olla läpinäkyvä eikä siejä olla luurankoja kaapisa, niin ne isot virmatki toetottaa lehisä. Nii ollaa päätetty jotta seun aeka tämännii ristillise avijoliito solomukohat selevitellä. Pittää niin ko avvaotuva julukisuuvesa.
Aena ne pijoneerit joutuu kärsimmään. Urraa aokomaan umpihankee. Ei tähän miehekuvviista olisikkaa, tosi mies täsä pittää olla. Sevverra selekirankaa jottei vastoenkäömisistä katkija. Ja on tuota löytyny paavolalaesestaki paokkuja ku kerta tarvittaa.
Taetaa olla ny hallusa semmone aare, jota on pietty peltoo kätkettynä, ku siihe mallii tuo pyhekummi heiluu. Ei sitä joka miestä tiskatakkaa kerra päeväsä. Jos eijjoes näen tärkijöestä asijoesta kysymys nii joha tähä lannistus. Ny sitä vaen kokuvaa voemasa aena uuvestaa että tästä sitä vielä noustaa. Aenaki niin kauvon ku tuo luovuuvven lähe tuossa pirti lattijala puluppuilee. Vae miksi muusaksi ne toeset taeteilijat vaemuvaa sannoo.
Vastaukset 24
Vanhimmat
siinä etellisessä viestiketjussa sittä olj?
Vuan lienöö tehnä kippeetä jollekki herkkähipiälle lukkee ku aekuinen mies tuntoo ihtesä heekoks. Ee sitä voe käsittee miten ahistava syänala jollae voep olla kun tuon poesto tempu män tekemään. Eehän se keskustelu kulttuur`j yhtään helepotu jos aena itköövät asialliset huastelut tiestä ja tievierestä poekkeen.
,,,
viesijä häviny? Kyllä o mualimalloppu tulossa ku kirjotuksettii hävijäävät iha rintanaa.
Suattaa olla ässärkoo sen takana, tai voip olla olematakkii. Millee laila tästä nyt selevitää?
joka pimeydessä vaeltaa! Mitä pahempi vastus, sitä kovempi pusku sen läpi, eiks niin?
Mikähän siinä on, että kaikki vähänkään persoonallisempi häviää täältä helposti kuin tomu tuuleen? Tuttu vanha mössö saa kyllä olla. Mitä sanoisi tästä psykologi?
Eipä silti, kyllähän nuo teidän juttunne ovat sitä luokkaa, että heikkoa veljeä hirvittää...
näitä ny kyllä luveskellee!!!!
Ämmyli sie ko oot hameväkkee, jotta mikä noissa naesissa on nii omituista ko ee niitä sitte ymmärrä, ee sitte millään:
Ko Pallotuoli pyytöö minnuu syömöön, miulla on sellanen tapa jotta ko kuulen sanan 'SYÖMÄÄN', kieleni livahtoo hetimiten nuolasemmaan suuta ympäriämpäri. Eekä Pallotuoli tykkää siitä tavastaen yhtään! Että mikseise tykkeä! Se on semmone pakkoliike, jotten maha sille mittään. Keksitkö mittään niksiä avuksi mulle tuohon suupielten nuolasuun? Eekö se oo kuitennii parreen, jotten ruppee nuoleksiin ovipieliä?
Kaekenlaesii kommelluksii ja selkkauksii paersuhteeseenki mahtuup:
Enn nyt muista, monasko mukelo se oil, jonka ristiäeset ne oil, mutta siellä tapahtu seoraavanlaesta:
Olin just tullu levittämästä lantoo pellolle, vähhää ennen ristiäesten alakuu. No, haesinha minä ja olhan se kuontalokkii sotkunen, mutta aekaa oil vähä ja aattelin hieman pesseytyä. En kehanna mennä kokonaan suihkuun, siihen oes tuhraantunu liikoo aekoo, vaan vetasin paejjan poes piältäen, hain samppoopullon völökkiin ja marssin olohuoneeseen tukan- ja kaenaloetten pesulle.....kastemaljan äärelle. Humps vaan, pää maljaan ja huljuttelemaan, ruiskaos samppoota ja kunnon vaahotus ja huuhtelu....
- PALLINOAMA! -kuulu jostaki takavasemmalta,-MÄÄ NIIN KAUVVAS KU ON SOTKAMO KIINASTA, ÄLÄKÄ TUU IKKÄÄN TAKAS!
Ja et usko Ämmyli, et oil selevittely siinki selkkaukses. Onko siulla samanmoesii kommelluksii takanas?
että ei se sinunkhan vaimola kaikista helepoin kohtalo ole ollu.
Sen täytyy sitte sinua tosishan rakastaa ku tuon kaiken kestää.
Ei sillä mahahaavaa tai semmosta ole tullu? Ajattelin, että pelekästä ressistä.
Totta net tyttäres kuitenki ovat äithinsä tulhet, että pärijäävät sitte maailmasa.
Koitappa pittää ittes miehenä ja elä ihimisiksi.
Sen mie vain sanon vaikken ämmä olekhan. Terveisin Wariska
arvosat vellihousut!
veljet ja siskot huussitiellä!
jos ei sinne asti peäse puhtain vaattein ja suorin jaloin, niin se on helepotus tullu ennen maalie.
sitten jatko onnii meijän naesten huolena. kun ei saeraasta oo avannolle pyykinhuuhteluun.
tai onha se sivusta latattava tuolla vintinkomerossa piilossa. voes ottoa sen hätäpäessä käöttöön kun ei muuten oo tullu ylikäyvyksi tuota muijen ihmisten laettamoa kieltoa.
onneksi meillä ei oo silimänarkoa voetetta, kun taoti ei oo iskeny naesväkkeen. on kumma kun puhutaan muka naesten pikkuhoususta, kun ei niitä meillä oo yhtään, kaekki on yhtä isoja kuin kantajasa. tosi isoja. ja niitä toesie ei oo tämä kansa ees nähny naapurin narulla.
myö vaen Tuppuran kanssa myhhäelty tyytyväsellä nuamalla, ko oomma niin tärkkeellä assiella tiällä maalimanlopun seitsenpäesellä hirviöllä. Ja ohan se Kaenuuskakkii ollunna tukemassa hyvvie assioeta, unohtamatta mitenkee Wariskoo ja Ämmyllii. Kettees muita, oilpa niitä, mutta ku tuolla yläkerrassa välliin luistattoo, niinku Belaruksen rengas liejukossa, ni eepä nuita muista.
Ja sittäe tärkeempiä ja vaietumpia on assiet, ku mitenkä ätäkästi ne lentööp taevaan tuuliin. Ja sitä enämpi myö Tuppuran kanssa sitte taputtelemme toesiamme olalle ja juomma sitä usseemmat kupposet kahvia Sellillä, nii että latke käöp.
Vue tätä onnee, ollaan myö niin tärkeitä immeisii, jotta nenäntursake meenoo väkisinki nousta taevasta kohti!
siellä onneksi paestaa aorinko, ettei oo vaaroa liiasta veestä. jos oekeen nokka pystyssä kulukoo, niin voe mennä saevesi sieramiin ja sitä kaotta väerään kulukkuun eli henkeen.
sitte saopi yskie, että sivut on kippeänä ja kylentyöntäjät töessä omassa ropassa. se on muuten sappivikkoa se etellinen, ei niinkää yskästä tullutta.
äeti opetti, että soota aottaa siihen. hienosti kirjotettuna: ruokasooda. koetapa, vaekka ei oes vaevoakaa. tepsii silti.
jotta ylypeöteen hukkusin; on miulla niin mahtavat nenärehotukset, jotta aevan ko viidakko oes nennääni pessityny.
Mään het ottamaan sootoo, eehän sitä tiijä vaek oes Tementia iskemässä, varmaan aottaa siihennii.
minulla on molemmista suunnista taepumusta vanhuuven houraomiseen. se on sitä tementiaa nykykielellä.
jos ottas jo ennakkoon sootakuurin, niin voes pitempään ukkosa tuntea. muuten käopi, että luuloo läheisintä renkiksi/ piiaksi ja hoetajie omiksi lapsikseen. ehkä pitää poekaosa miehenään, kun niin isäsä näköne. ja luuloo ite olevasa alta kahenkympin ja haku peällä miehen otossa. vaekka on ollut akkana jo kultahäetten verran.
sootoa se olla pittää ja sinappie perrään. jo maha toemii ja muisti pellaa sakkija.
ja en löytäny. Meinas kyynel tulla silimhän, mutta sitte äkkäsin tämä uuen alotuksen.
Nopiaa on toiminta. Emmie kuiten tiiä mitä pahhaa niisä kirijotuksisa oli.
Se vai saattaapi olla niin, että ku kirijottaa ihan vai arijen kauneuesta ja löytää siittä sitä elämän iloa, niin eiköpä seki jollekki katheksi käy.
Piti vain teile kertoa, että ole tänä päivänä ollu monta tuntia järven jäälä. Istuin puutarhatuolisa karvamatto pyllyn alla ja seurustelin naapurin vaimon kansa, se oli pilikilä, mie en. Mie en saata laittaa matoa koukhun enkä saata ottaa sitä kallaa siittä koukusta poies.
Naapurin vaimo sai matikan ja se rupes sitte kiemurtelemhan siinä jäälä ja oli vähän kauhian näkönen niin mie sanoin että laita hyä ihiminen se takasin sinne järvhen. No se tyär teki työtä käskettyä ja siihen loppu kalan tulo. Met päätimä, että se matikka kävi sanomasa kaikile kavereile, että eläkää hyät kalat siihen koukhun tarttuko.
Tuli siihen sitte vielä yks tyär sieltä toiselta rannalta. Tunturisuksila hiihti ko net eivät niin uponhet ko se oli jo aika höttöä se lumi siinä jään päälä. Sillä tyttärelä oli matkasa kaks koiraa. Semmonen lapinkoira ja sillä oli kolomen kuukauven vanha pentu. Oli net sitte sopevia. Se pentu sai jäältä ahavenen suuhunsa ja lurps vain ja kala oli pennun vattasa. Että meitä nauratti.
Varikset vain olivat pahala päälä ku jääle ei jääny sintin sinttiä niile.
Mie se niistä variksista varsinki tykkään.
Että tämmöstä meilä täälä tänhän tapahtu.
täällä etelässä ne peipposet laulelee noissa pihapuissa
metrin verran lunta. Oottakaapa sielä eteläsä ko nämä lumet sullaa niin oletta vetten parthala joka suunnasta.
Ei vainkhan, seku sanoin.
Mutta on meilä oikiasti metri lunta ja hiihtokausi tunturila parhaimmilhan. Ja jäät kestää ainaki vaphun asti.
Peipot ovat meilekki tulhet ja tänhän näky ensimmäinen västäräkki. Haukan ryökäle vain pelleilee lintujen syöttöpuusa. Joskus net tirpat sille koittavat turphin antaa, ja joutuuhan se siittä lähtemhän. Totta se hiiriä kyttää.
Mies tuli juuri pihalta ja sano, että pupuja on nyt sielä lintupuun alla. Syövät auringonkukan siemeniä. Ovat vishin ranttuja lintuja ko niile ei kaikki jyvät kelepaa vaan heittelevät niitä maahan. No se vain on hyä pupuile. Paitti oli siin kerran poroki niitä syömäsä. Se se oli vinha taphaus. Iso hirvas vielä. Katoima met pitkhän sitäki hommaa. Mutta ei siinä mithän, seku häntä seki jotaki söi, palijon vielä lunta eikä jäkälää saa kaivettua, yltävät kyllä hangen päältä naavaa syömhän. Ei vielä kunnon päläviä etes, pystypäläviä vain.
kun on tuhat(?) kilometriä välimatkaa teillä ja meillä ja eletään kuin eri maailmoissa. Täällä lumi kävi vain näyttämässä itteään, että ollaan sitä kumminkin olemassa.
Puput, siis rusakot, on täällä vähän riesa, kun käyvät atrioitsemassa ihmisten pihoilla ja puutarhoissa. Kesyyntyvät niin, että hyppivät tuolla jo pitkin katuja.
Räkättirastaskin näytti saapuneen. Se on pesinyt jo monena kesänä tuossa takapihan piirissä. Lieneekö aviouskollinen, vai onko joka kesä eri eukko.
Mihin sitä ihminen joutuis, jos ei olis luontoa lähellä? Minä ainakin nääntyisin. Ei ole ihmisten rakentamat hökötykset ja härvelit sen rinnalla mitään.
meiltä on lähimphän kauphanki 16 kilometriä. Ensin pari kilometriä hiekkatietä ja sitte loput oikein asffalttia.
Auraki käypi sitten kö muistavat lähettää.
Ja posti kyllä tullee ihan pihale asti, joskus iltapäivästä, mutta tullee kuitenki. Päivän aviisi vain tahtoo olla jo vanha, paitti että raamikuolhet pittää aina tarkistaa.
Mutta on mukava paikka, en vaiha ennenko on pakko.
tykkään tästä paikasta enkä muuta pois, jos ei oo pakko. Ei tämä korvessa oo, vaan pienen kaupungin kupeessa. Katuvalot on.
Koskaan en oo asunu niin maalla, ettei olis ollu katuvaloja. Minkälaista se on sillon, kun on ympärillä aivan pimeää? Ja kaamosaikaan monta kuukautta. Eikö siinä tuu suljetun paikan kammo?
Sitä oon monesti miettiny.
ja kaamosaikhan on aina lunta, joka valasee. Pimiämpi etelä-Suomi on talavella, ku sielä ei ole lunta.
Täälä on niin avaraa, ettei sulujetun paikan kammoa tulekhan, taivaskin on korkeammala.
Tällä meijän korkeuvela kaamos on vain muutaman päivän. Saapi ihmissielu levätä.
Ja kuutamoiset yöt!
Niin valosaa ku päivälä.
Ennen,lappalaiset talavela kulukivatki pitemmät matkat kuutamo öinä, koska silloin oli valosampaa ku päivälä.
Minäki haluan sinne avariin kuutamoöihin. En asumaan, sitä en osais, mutta pienemmäksi aikaa.
Nyt näättäs siltä että on sytyistä tinka. Ee oo aenakaa vielä tuntunna kenestäkkään että oes nii tulen arkoo aehetta esillä että pitäs ruikuttoo kirjotukset poekkeen. Toen eeten näättäs hyvee vaahtia sulavan nuo pellot nii piäsöö kohta majorin kanssa peltohommiin. Mieste töehi. On se kaekesta huolimatta jytäkkä tunne kun suap lyyvvä majorin tulille. Kätkemmään uarretta peltoon. Se on tuo kylyvöhomma semmosta uskoo koetteloovoo hommoo että tullookohan siitä kylyvöstä mittään. Pittää nöörän paekalla.
mutta toivotan teile sinne hyvvää kylyvöonnea ja siunausta päivän leiväle.
Se on oikiaa miehen ja naisen työtä tuo maanvilijelys. Saapi siinä monet pörssihait miettiä, että miten palijon se heijänki ruoka on vaatinu oikiaa työtä, jos alethan ihan alusta laskemhan.
Miekö itte tehen sitä mitä ethen työtä sattuu pukkaamhan, niin olen ollu hienohelemana toimistosaki. Sanoin kerran niile sihteerilinnuile, että mie se sitte tykkään kö mies haisee konhen rasvale ja polttoainhele ja että se on kohta parempi haju ko partaveen. Kyllä net katto pitkhän ja nyrpisti nennäänsä.
Isä oli mettätyönjohtaja ja haisi aina mettäle ja pihkale ja Tunturimopetile. Nyt tuli vähän haikia olo. Ikävää pukkaa.
meillä sitä vasta onnii. tulearkoa tavaroa. paketissa luki, että se saottaa syttyö itekseen palamaan. siksi se pitää polttoa ennen tuota ominluvin syttymistä. nuotiossa ajattelin.
se on jotain pahalle haesevao linimenttiä, ölöjyö, tärpättie tai muuta kemiallista yllätystä.
eihän tuommonen oo ees laenmukasta, kun pittää polttoa ennen käöttöä! rahat siitä pitäs saaha takasi osuuskaopasta.
vae soetanko ylläpitoon, ne tietää tulenarasta jottae?