Tutkin hänen sivustoaan
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/
ja kyllä minun mielestä Admata on syytä palkita!
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/
ja kyllä minun mielestä Admata on syytä palkita!
Admatalle tiedonjulkistamispalkinto
Pelastunut...
19864
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ehdottomasti kannatan. Admata olisi ihan varmasti tällaisen tunnustuksen ansainnut minunkin mielestäni. SRK taas ei missään nimessä.
Admatalla on kiihkoton tasapuolinen ja rehellinen ote asioihin. On tuonut valoa pimeyteen ja pimeydestä asioita valoon.
Admata on nähnyt paljon vaivaa ja eri lähteistä koonnut kunnon tietopaketin vl-liikkeen ja vl:ien asioista.
Helppolukuinen sivusto
Ja mikä parasta, se on totta ja siihen voivat vaikuttaa kaikki lukijat, joko lisäten materiaalia tai kritisoiden sitä, jos joku asia on väärin.
Kunnon taputukset Admatalle:)
Kukahan alkaisi viedä eteenpäin tätä kannatettavaa asiaa tiedonjulkistamispalkinnon saamiseksi hänelle?
Vaikka kovin paljon en olekaan hänen sivujaan katsonut.
Juuri niin! Voisi perustella sloganilla: uraauurtavaa työtä tuhansien suomalaisten ajattelun, uskon- ja sananvapauden puolesta, asiallisen tiedon voimalla.
Kaunis kiitos, Admata. Voimia ja iloa sinulle ja kaikkea hyvää elämääsi sekä perheellesi!
ehdottaisin ko. pseudohistoriasta.
Internetistä löytyy mm. holocaustin kieltäjien sivustoja, Jeesuksen historiallisuuden kieltäjien sivustoja, marxilaisia sivustoja, kasvihuoneilmiön kieltäjien sivustoja, Kuu-lentojen kieltäjien sivustoja ja Admatan sivusto.
Noilla kaikilla on sellainen yhteinen nimittäjä, että ne ovat uskottavan ja perustellun kuuloisesti kirjoitettua huuhaata.
Admatan nimeäisit, kun taustoitit hänen sivujaan?
Oletko uskovainen ihminen? Jos olet, niin muistat kai mitä kahdeksas käsky pitää sisällään.
Vaikka kuinka olet erimieltä jonkun henkilön sanomisista tai teoista, niin kyllä se sama ohje koskee toimintaasi niin täällä netissä kuin elämässä. Jos kuitenkin olet sitä mieltä että siellä sivuilla on huuhaata eli perätöntä asiaa, tuo se esille. Muuten syyllistyt kahdeksannen käskyn rikkomukseen.
Jos on lukenut vähänkin lestadiolaisuuden historiaa oikeista tieteellisistä teoksista, tietää Admatan valikoivan leikkaa-liimaa-menetelmän Huuhaa-palkinnon arvoiseksi pseudohistoriaksi.
tarkoittaa teeskentelyä, epäaitoa tai muunnettua.
Jos sinulla olis esittää ne asiat mitä siellä sivuilla on teennäistä tai epäaidosti tehtyä joko historiasta, opista tai talontavoista, olisi jotain perustelua sanomallasi. Oletko itse kokenut tai lukenut lestadiolaisuuden historiaa niin paljon, että sinulla kokonaisvaltainen käsitys herätysliikkeen toimista ja vuosien saatossa tapahtuneista muutoksista? Muuten muistuttaisin edelleen kahdeksannesta käskystä.
"Jos sinulla olis esittää ne asiat mitä siellä sivuilla on teennäistä tai epäaidosti tehtyä joko historiasta"
paljonkin. Esim. "ehkäisykielto". Admata vetoaa johonkin Päivämiehen monitulkintaiseen kirjoitukseen 50-luvulta, jonka kirjoittaja oli ilmeisestikin pappiseriseuraan mennyt henkilö. Tosiasiassahan 1960-luvulle asti ehkäisyyn suhtauduttiin syntinä yhteiskunnassa ja kristinuskossa yleisestikin, vaikka suhtautuminen olikin osin kaksinaismoralistista.
Ethän vain anna väärää todistusta, että asiallinen toteamukseni pseudohistoriasta olisi väärä todistus?
on syytä tarkailla omia sanomisia. Käsittääkseni Admata ei itse ole niitä Päivämiehessä tai vuosikokouksissa tehtyjä päätöksiä ollut tekemässä. Jos hän on ne julki tuonut, se ei tee hänestä pseudohistorioitsiaa. Otit esille nyt tuon "ehkäsykiellon". Jos olet lukenut siihen liittyvät kannanotot esim. erivuosina julkaisuista Päivämieslehdistä, niin kyllä siitä voi kuka tahansa tulkita monimielisesti. Vai mitä mieltä olet?
Kooste määräyksistä eri vuosikymmeniltä.
1)Ennen sotia ei syntyvyyden säännöstelyyn otettu kantaa.
2) Päivämies vuodelta 1957: asia nähdään pariskunnan ja lääkärin välisenä ratkaisuna:
"Kun me yksityiset kansalaiset, avioparit ja kodit olemme lainalaiseen yhteiskuntajärjestykseen sidottuja, olemme me siinä asemassa myöskin laillistettuun lääkärintoimeen nähden...me myös siirrämme vastuun syntyvyyden aiheelliseksi katsotusta rajoittamisesta kokonaan lääkärin vastuulle." (Päivämies 1957)
3) Päivämies 1967: kantaa kiristettiin, niin että vain naisen ehdoton kuolemanvaara salli ehkäisyn:
"Silloin kun nähdään odottava äiti kuolemanvaaran edessä, saa kristitty myös nähdä Jumalan tahdon ja alistua tarvittaessa äidin hengen pelastamiseksi välttämättömään." (Päivämies 1967)
4) Päivämies 1974: em. kannoista edelleen kiristetty linja, jossa ei sallita edes "erillään olemista" eli selibaattia; opin määrittäjät sallivat lyhyen selibaattiajan vain silloin, jos kyseessä on "hetkellinen sairaus":
"...Perhesuunnittelu on synti kaikissa muodoissaan. Ei voi tulla kysymykseen kalenterin seuraaminen, ei edes yhteisestä sopimuksesta erillään oleminen...se on Jumalan Sanan mukaan sallittu vain hetkeksi sairauden vuoksi. Mutta sairauttakaan ei saa tehdä pahemmaksi kuin se todellisuudessa on ja näitä tekosyitä käyttää väärään tarkoitukseen." (Päivämies 1974)
5) Päivämies 1979: äärimmäisen tiukka kielto, joka ei kunnioita kuoleman majesteettiakaan:
"Ei milloinkaan eikä missään muodossa ihmiselämän ehkäisy tule Jumalan lapsilla kysymykseenkään. Jumalan lapsina me tiedämme, että se on Pyhä asia Jumalan elämä, ja elämän mahdollisuudet on kätketyt juuri siemeneen. Siksi ei missään muodossa ehkäisyä ole hyväksytty. Vaikka niinkin kävisi että uskovainen äiti taikka lapsi kuolisi synnytyksessä, taikka odotusaikana, niin he pääsisivät taivaaseen." (Päivämies 14.2.1979)
6) Päivämies 2005: Lääketieteellisistä syistä ehkäisy näyttäisi olevan sallittu, mutta asia on ilmaistu epämääräisesti, sanamuodolla, jota on yritetty eri tavoin tulkita:
"Vaikean sairauden tai muun ylitsepääsemättömän esteen edessä voidaan joutua ratkaisuun, jonka seurauksena uusi raskaus ei ole enää mahdollinen." (Päivämies 12.10.2005)
"1)Ennen sotia ei syntyvyyden säännöstelyyn otettu kantaa."
Valhe. Ennen sotia ja aina 1960-luvulle saakka ehkäisyyn suhtauduttiin kielteisesti yhteiskunnassa yleisemmin. Tuo "ei otettu kantaa" on epärehellinen väite. Se, että ehkäisy ei samalla korostunut opetuksessa kuin sen jälkeen, kun muu yhteiskunta ja kirkko hyväksyi sen, johtuu vain juuri siitä, että ehkäisyn likaisuus oli yhteiskunnassa yleisesti itsestäänselvyys. Lehdissä saatettiin ilmoitella epämääräisesti kondomeista: "Myytävänä alan välineitä." Luterilainen kirkko otti myönteisen kannan ehkäisyyn VASTA 1952.
Laestadiuksen kanta ehkäisyyn:
"Perkele on itse pohjatoin huora, siitä ei näin tule synnyttäjää, äitiä. Huoran turmeltuneiseen luontoon myös kuuluu, ettei hän halua saada lapsia, hän ei halua tulla äidiksi. Hän haluaa vain tyydyttää määrätöntä aistillisen nautinnon himoaan. Kun nyt perkele itse on lapseton, hän ei tunne vanhemman sydämmen salaisuuksia."
Kanta vaikuttaa olleen sama kuin Augustinuksella:
”Oletan siis, että vaikka et makaa (vaimosi kanssa) jälkikasvun saamiseksi, et myöskään himon vuoksi yritä estää jälkikasvun saamista pahalla rukouksella tai pahalla teolla. Vaikka niitä, jotka tekevät näin, kutsutaan mieheksi ja vaimoksi, eivät he ole sitä. Heillä ei ole mitään avioliiton todellisuutta, vaan he peittävät häpeän kunniallisella nimellä. Joskus tämä himokas julmuus, tai julma himo, johtaa siihen, että he jopa tekevät steriiliysmyrkkyjä.”
Sitten tämä:
""2) Päivämies vuodelta 1957: asia nähdään pariskunnan ja lääkärin välisenä ratkaisuna:
"Kun me yksityiset kansalaiset, avioparit ja kodit olemme lainalaiseen yhteiskuntajärjestykseen sidottuja, olemme me siinä asemassa myöskin laillistettuun lääkärintoimeen nähden...me myös siirrämme vastuun syntyvyyden aiheelliseksi katsotusta rajoittamisesta kokonaan lääkärin vastuulle." (Päivämies 1957) ""
Pyydän tarkemmat lähdemerkinnät: mikä Päivämiehen numero, mikä sivu, mikä artikkeli ja KUKA kirjoittaja?
johdosta. Olen nyt siis minäkin pseudohistoroitsija. Kiitos vaan. Jotenkin tuntuu että viet jostakin syystä keskustelua sivuraiteille, siitä mistä alunperin sinulle mainitsin. Löydät varmaan itsekkin lähdeaineiston kaikkien noiden em. artikkeleiden osalta, jos haluat. Ja myös muihin mainitsemiisi "pseudohistoria" tietoihin. Itse perehdyn taas niihin lisää joskus elokuussa, lomareissun yhteydessä. Asioikseen en viitsi lähteä sinulle niitä etsimään. Muistuttaisin edelleen siitä kahdeksannesta käskystä. Miten se taas menikään?
>> Esim. "ehkäisykielto". Admata vetoaa johonkin Päivämiehen monitulkintaiseen kirjoitukseen 50-luvulta, jonka kirjoittaja oli ilmeisestikin pappiseriseuraan mennyt henkilö. > Tosiasiassahan 1960-luvulle asti ehkäisyyn suhtauduttiin syntinä yhteiskunnassa ja kristinuskossa yleisestikin, vaikka suhtautuminen olikin osin kaksinaismoralistista.
vastata, kenen kirjoittama artikkeli oli kyseessä? L. P. Tapanisenko? Ei ole julkinen salaisuus, että SRK:n ja vl-liikkeen sisällä oli 50-luvun lopulla linjataistelu ja mm. väärä ehkäisykanta johti pappislinjalaisten eroon/erottamiseen.
>> Ei ole julkinen salaisuus, että SRK:n ja vl-liikkeen sisällä oli 50-luvun lopulla linjataistelu ja mm. väärä ehkäisykanta johti pappislinjalaisten eroon/erottamiseen.
""Mielenkiintoista. Tuo "pappien väärä ehkäisykanta" sotii aikalailla sitä vastaan että edellisessä viestissä väitettiin kiven kovaa:
------------------------------------
"Tosiasiassahan 1960-luvulle asti ehkäisyyn suhtauduttiin syntinä yhteiskunnassa ja kristinuskossa yleisestikin"
------------------------------------
Hienoinen ristiriita teidän vl:ien väitteissä:D ""
Evankelis-luterilainen kirkko otti ehkäisyyn myönteisen kannan 1952, mutta silti ehkäisyyn suhtauduttiin hyvin yleisesti yhteiskunnassa kielteisesti aina 60-luvun sukupuolimoraalin murrokseen asti.
Sen jälkeen tarvittiin ehkäisy pyhittämään irtosuhteet, joita ns. vapaan rakkauden aikakaudella alettiin ihannoida.
Eli elävän uskon jo sydämessään hukanneet tai uskossaan horjuvat vl-papit saattoivat hyvinkin hyväksyä ehkäisyn, mutta eivät oikeat vl-kristityt.
Vl-kristityt ovat tietysti aina opettaneet, että kaikki lankeemukset saa anteeksi. Myös ehkäisijälle on palaamisen armo, jos hän katuu ja haluaa synnin jättää.
>> Evankelis-luterilainen kirkko otti ehkäisyyn myönteisen kannan 1952, mutta silti ehkäisyyn suhtauduttiin hyvin yleisesti yhteiskunnassa kielteisesti aina 60-luvun sukupuolimoraalin murrokseen asti.
"Päivi Alasuutarin gradun Kuuliaisuus koetuksella - Syntyvyyden säännöstelyn kielto vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä mukaan kielteinen suhtautuminen pohjautuu vanhaan perinteeseen. Alasuutari päätyy tulokseen, että ehdottoman ehkäisykiellon aiheutti 1960-luvun yhteiskunnallinen murros. Myös muu yhteiskunta suhtautui ehkäisyyn kielteisesti 1960-luvulle asti."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ehkäisykielto_(vanhoillislestadiolaisuus)
Vielä 1950-luvun Suomessa oli etenkin maalla vielä runsaasti myös ei-vl-suurperheitä, jotka sitten katosivat 60-luvulla uuden aikakauden alettua.