Tilastot jauhavat täyttä paskaa!

Miten niin paskaa?

Todennäköisesti erittäin kohdallaan. Harvemmilla niitä megalainoja on.

Eikai kukaan ole niin hölmä että ostaa ensiasunnokseen ilman omaa rahoitusta -> 250 000 lukaalin. Aloitetaan tietenkin nuorena pienemmästä yksiöstä/kaksiosta ja siitä sitten pikkuhiljaa eteenpäin.

Pääkaupunkiseudulla on noin 85.000 € ja keskimäärin Suomessa 65.000 €.

http://www.rata.bof.fi/Fin/Tiedotus/Rata_tiedottaa/2007/4_2007/5.htm

Katsoppas, kun varat ja velat ovat jakautuneet kovin epätasaisesti.
Vanhemmila ihmisillä, mikäli eivät ole jääneet vuokraloukkuun on varallisuutta kertynyt ja velkojakin on maksettu pois.

Niinhän se aina on mennyt...
Joskus pitäisi uskaltaa ja aloittaa pienemmästä ja halvemmasta ja kun seitä on saanut maksettua, niin sitten vähän isompaan jne....


"Asuntovelallisella on Suomessa lainaa keskimäärin 65 000 euroa. Uudet asuntolainat ovat Mekkosen mukaan keskimäärin 85 000–95 000 euron suuruisia, mikä kertoo siitä, että pääosa asuntokaupasta on asunnon vaihtoa. Uusiin ensiasuntoihin otetaan 140 000–160 000 lainoja."

http://www.taloussanomat.fi/oma-talous/2008/04/08/asunnonostajat-eivat-nyt-hotkyile/20089835/139

Harvemmilla megalainoja?
Usein tarkoittaa aivan muuta,enemmistöä.

Omistusasumisen ihanne jakaa eurooppalaiset perheet
Suomalaiset lapsiperheet eivät arkaile ottaa asuntolainaa

Julkaistu: 19.2.2006 lehdessä osastolla Asunto - Helsingin Sanomat

samuli laita
MIKA RANTA

Omistusasumisen ihanne jakaa eurooppalaiset perheet

Lainarahalla ostettu hitas-asunto tarjoaa Heinäsen perheelle avarat tilat aivan Helsingin keskustan tuntumassa.
Omistusasumisen ihanne jakaa eurooppalaiset perheet

Nuorten perheiden asumisolot vaihtelevat suuresti eri puolilla Eurooppaa. Yksiöön tottunut suomalainen voi järkyttyä, kun ei löydäkään itselleen sellaista Espanjasta, toisaalta keskieurooppalaiset saattavat kummastella suomalaisten ja espanjalaisten vimmaa omistusasumiseen.

HS-asuntosivujen nuorten perheiden asumisoloista kertova juttusarja paljastaa, että Tanskassa asutaan leveästi ja hyvin mutta se maksaa paljon, ja työmatkat Kööpenhaminan laitamilta ovat pitkiä.

Puolassa nuorten perheiden omat lantit eivät riitä. Asuntokaupoissa auttavat usein vanhemmat lisälainoineen.

Espanjassa Barcelonan kupeessa asuva perhe oli ostanut sosiaalisesti tuetun asunnon loistoaikaan halvalla, mutta vaihtaminen isompaan ei onnistu, kun vapaat markkinahinnat ovat karanneet käsistä.

Helsingissä vastaavanlaiseen loukkuun ovat voineet jäädä ne, jotka ostivat hitas-asunnon halpojen rakennuskustannusten aikaan 90-luvun laman pohjalla.

Hitas-asuntojen myyntihintaa säädellään niin, että osa hinnasta määräytyy suhdannevaihteluille alttiin hankintahinnan mukaan. Siten halpaan aikaan rakennetun hitas-asunnon myyntihinta ei välttämättä riittä edes samankokoiseen uuteen hitas-asuntoon, jos uusi on rakennettu silloin kun rakentaminen oli kallista.

Kaikkien mielissä asunnon omistaminen ei siinnä. Saksassa yli puolet asunnoista on vuokra-asuntoja, samoin Turkissa. Omistusasuntojen luvatussa maassa Espanjassakin kaivataan lisää vuokrakämppiä.

Suomessa haave omistusasunnosta kukoistaa. Alle 30-vuotiaista 60 prosenttia uskoo, että omistusasuminen kannattaa, kertoo ympäristöministeriön tuore tutkimus. Vuokralla asuvista lapsiperheistä ja pariskunnista yli puolet pitää vuokrausta väliaikaisena ratkaisuna.

Noin 20 prosenttia vuokralla asuvista nuorista pariskunnista arvelee lasten hankinnan siirtyvän asumistilanteen vuoksi.

Saman tutkimuksen mukaan nuoret lapsiperheet eivät yleensä pidä omistusasunnon hankkimista lainarahalla suurena riskinä. Kolmannes perheistä on valmiita sitoutumaan pitkiin asuntolainoihin.

Viime syksynä suomalaisista lapsiperheistä 57 prosentilla oli asuntolainaa, kertoo tutkija Ulla Halonen Suomen pankkiyhdistyksestä.

Keskimääräinen asuntolaina on nyt 80000 euroa. Summat ovat kasvussa, vielä vuonna 2004 summa oli 70000 euroa, sanoo Halonen. "Pääkaupunkiseudulla lainat ovat tietenkin keskimääräistä suurempia."

Asumisväljyydestä tingitään useimmissa lapsiperheissä.

Puolan Wroclawissa esimerkkiperheen käytössä oli 12 neliötä henkeä kohti. Berliiniläisperheen 25 neliötä on melko lähellä suomalaisten nuorten lapsiperheiden keskiarvoa, 28 neliötä. Tanskalaisella esimerkkiperheellä tilaa oli hulppeat 36 neliötä jokaiselle.

Asuntojen kokoerot EU:n alueella ovat huimat. Tanskassa asuntojen keskikoko on lähes 150 neliötä, Puolassa puhutaan vasta muutamista kymmenistä neliöistä. Suomessakin keskikoko on vasta reilut 60 neliötä.

Helsingistä irtoaa hikinen uudistuotantokaksio siinä 230 000 eurolla. Harvemmalla on varaa mennä nostelemaan käteisenä niitä summia seinästä, joten pankin lainoitus on ihan tervetullutta.

Mikä ihmeen mania ihmiset on riivannut? Jos haluaa katon päänsä päälle, niin sitten siitä maksetaan. Naurettavia tuollaiset alta sadantonnin lainat. Ei kämppää millään kulutusluotolla ostella, ei ainakaan pääkaupunkiseudulla, ellei välttämättä halua tehdä huonoa sijoitusta ja ostella 70-luvulla rakennettua neukkukuutiota epämääräiseltä seudulta. Ei kiitos.

velallisten keskimmääräinen summa.Eli osa asuntovelallisilta on lainaa jo 80-90-luvuilta ja jäljellä oleva määrä pieni.Nuoret nykyperheet ottavat jo 200,000 euron lainat.Itse otin 2002 165,000 ja olin suurvelallinen.Nyt lainaa sen keskimäärän verran.

4 miljoonaa asuu ns. metropolin ulkopuolella, josta alta 100 tonnin saa kevyestikin kunnon kämpän. "Metropolista" ei käytännössä mitään. 4 asukasta M-alueen ulkopuolella ottaa lainaa á 50 donaa/lätty, metropolilainen nykäisee lainaa sen tarvitsemansa 200 donaa. Otoksen keskiarvolainaksi saadaan 80 tuhatta.