Onhan se ihanaa kun on saanut tuollaisen naapurin. Sentään jo 40-vuotiaan naisihmisen, jolla on liikaa omaa aikaa. Ilmoittelee minusta poliiseille ja sosiaaliviranomaisille, aiheettomia ilmoituksia. Hänen äitinsä taholta minulle on sanottu lapseni kehitysvamman olevan oma vikani ja olen myöskin saanut kuulla monenlaisia muita solvauksia asukkaan äidin taholta. Naapurin mukaan häiritsen hänen yksityiselämäänsä, hoidan lastani huonosti jne. Keskellä yötä tulee poliisit kun naapuri on kapakasta kännissä tullessaan keksinyt ilmoittaa poliiseille että hoidan lasta huonosti jne. Ja puoli kylää tietää miten huonosti tämä ilmoittelija itse lapsensa hoitaa, siis todella huonosti. Ja minä veronmaksajana joudun vielä kustantamaan hänen elämisensä, sosiaalitoimisto kun vastaa kaikista hänen tuloistaan. Kävin poliisien yöllisen vierailun jälkeen naapuria ojentamassa todella kovin sanoin, kai se nyt meinaa käräjille haastaa. Haastakoon, pysyn sanojeni takana. Hermothan tässä kovilla on, mutta minusta on väärä peruste vaihtaa osoitetta, jos muuton syynä on paskamainen naapuri. Maalaisjärjen mukaan kyllä se on tämä toinen osapuoli, jonka pitäisi lähteä. Naisen tuntevat ovat varoitelleet että seinän takana vauhti vaan kiihtyy, ei kuulema hevillä lopeta kun aloittaa. Ja äiti yllyttää. Olisiko kenelläkään ehdotuksia tilanteen suhteen ?
Naapuri suoraan h....tistä !
tuittupa
71318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
häirinnästä ja aiheettomista ilmoituksista Poliisille. Vaadi isot rahat korvaukseksi henkisistä kärsimyksistäsi, eiköhän ala oppia kun vähän makselee. Ja isännöitsijälle kertoisin vähän tietoja tällaisesta häirinnästä ja kyselisin mitä asian kanssa voitaisiin tehdä.
Ensinnä selvitä (esim. oikeuden ennakkotapauksista) mitä kaikkea menee kotirauhan häirinnän tai perättömän ilmiannon alle. Oletan että naapurisi tekee jotain tälläistä, vaikka tietysti tänne kirjoititkin vain oman puolesi asiasta.
Sitten, "pidä oma pesä puhtaana", eli älä tee asioita joita naapurisi voisi käyttää sinua vastaan oikeudessa. Kannattaa esim. miettiä toiseenkin kertaan, ennen kuin huutaa naapurille rappukäytävässä tms, vaikka kuinka ottaisi päähän.
Sen jälkeen alat pitää päiväkirjaa naapurisi häirinnästä. Jos on todistajia paikalla, pyydä todistajaksi.
Ilmoita isännöitsijälle jokaisesta häirintätapauksesta kirjallisesti. Kun alkaa aineistoa kertyä, niin käy poliisin juttusilla, että missä vaiheessa kannattaisi tehdä rikosilmoitus kotirauhan häirinnästä. Tässä näyttäisi olevan kyse myös vammaisten syrjinnästä, ja sitä voit täydellä oikeudella ja hyvällä omallatunnolla käyttää hyväksi.
Toinen, helpompi vaihtoehto: muuta muualle. Suositeltavin vaihtoehto, jos voisit muuttaa jonnekin muutenkin parempaan asuntoon. Jos voi vaihtaa parempaan, niin ei kannata jäädä tappelemaan huonommasta, vaikka se tuntuisikin luovuttamiselta. Ajattele lapsiasi, älä omaa ylpeyttäsi.
Mä taas kuulin että mun naapuri oli soitellut neuvolaan ja udellut lapsestani, mullakin ravannut lähes keskellä yötä kaiken maailman viranomaisia kämpässä, ja tää oli paras: tuli väite, etten hoida kissojani lainkaan, mutta eläinlääkäri totesi täysin toisin.
Aion mennä itse isännöitsijätoimistoon, mähän en omasta kämpästäni muuta mihkään oman häiritsijäni takia... pysytään me lujina eikä alennuta niiden tasolle!
poliisilta/oikeusoppineelta, kannattaisiko tehdä tutkintapyyntö jatkuvista perättömistä ilmiannoista. Jos kunnon sakot saisi joka kerta, niin kyllä se kummasti rauhoittaisi kovapäistäkin.
puoli kylää tietää, miten huonosti tämä nainen hoitaa lapsensa, niin onko se jäänyt vain tietämisen tasolle vai onko hänestä itsestään ilmoitettu sosiaalivirastoon? Ei kai tämä ole jäänyt kaiken naisen aiheuttaman häslingin takia tekemättä (niin monta kertaa kuin tarpeen muutoksen aikaansaamiseksi), mikä voi olla koston lisäksi tarkoituskin?
Niin, on ilmoitettu lastenvalvojalle, useampi ihminen. Nyt taitaa toistaiseksi olla tilanne hieman parantunut lapsen osalta, ei kuitenkaan paljoa. Näyttää kuitenkin siltä että tässä halutaan nyt kostaa, mutta ainoastaan minulle. Viime kesä oli melkoinen lapsen kannalta, lapsi oli 3-vuoden vuoden vanha. Äiti makasi sisällä, joi kaljaa ulkona ja sisällä ja lapsi juoksi märät vaipat polvissa ympäriinsä pitkin pihoja, ihmisten asuntoja ja tiellä. Ventovieraat ihmiset toivat lasta rivitalon pihaan ja kyselivät kenenkä tämä on. Kun äiti kuuli lapsen itkevän ulkona, sille huudettiin: turpa kiinni, sisälle sieltä. Ja huuto jatkui sisällä. Kun tuli talvi, lapsi ei päässyt pihalle laisinkaan. Onhan se tietysti helpompi hoitaa lasta hyvin sisällä. Niin että melkoinen " sosiaalitapaus" tämä ihana seinänaapuri. Ja on otsaa vielä valitella toisten lastenhoidosta. Mutta kävipä hän sosiaalitoimistossakin ilmoittamassa että minulla on vakavia mielenterveyshäiriöitä. Kun asia tuli kunnantätien taholta julki, lupsin toimittaa heille todistuksen mielenterveydestäni. He eivät tosin halunneet sellaista minulta, luottivat omaan arvostelukykyynsä, olenhan sinne päin aika usein yhteydessä vammaispalveluasioiden tiimoilta. No, rikosilmoitusta tässä harkitsen vakavasti, mutta kun tässä normaali arjen pyörittämisessä on jo yksistään täystyöllistetty, on oma työ ja kotona odottaa toinen työmaa, ei oikein jaksaisi alkaa pitkää ja varmasti turhauttavaa käräjöintiä tämän " vuoden äitin" kanssa. Pitää varmaan alkaa etsiä toista asuntoa......
Voi jestas sentään, kaikki mitä kirjoitit osui minuun salaman lailla.
Olen nimittäin itsekin häirikön uhri ja kaiken lisäksi kehitysvammaisen pojan äiti.
Meidän tarina aivan pintapuolisesti: naapuriimme muutti pariskunta, josta toinen työkyvyttömyyseläkkeellä, pilleristi ja alkoholisti. Aivan sekoboltsi, tilanteet kärjistyi niin pahaksi, että -lukuisten valitusten jälkeen, jotka teimme isännöitsijälle- menimme oikeuteen ja haimme lähestymiskieltoa. Koska kyseessä on seinänaapuri, niin tietty mitään metrimääriä ei kirjattu ylös ("ei saa tulla 100m lähemmäs ym"). No kun toinen on niin hullu ja kaiken lisäks tyhmä, niin eihän tämä ymmärtänyt mistä on kyse. Oikeudessa ollaan istuttu moneen otteeseen ja herra maksanut sakkoja.
Niin, ja voit uskoa minkälaista paskaa heitettiin minun päälle oikeudessa, esim. poikani kehitysvammaisuudesta ym. Aivan uskomatonta.
Mitä tästä kaikesta opin: vuokralaisen suoja niin kova, ettei tämmöistä puliveivarihäirikköä saa mitenkään kotoaan pois. Isännöitsijä ei tehnyt kerrassaan mitään. Oli kauheaa pelätä suorastaan henkensä puolesta, aineellista tavaraa tämä häirikkö tuhosikin mutta aina niin, ettei muita todistajia ollut.
me muutimme pois "tilapäisasuntoon". Ei se oikein ollut, ei missään nimessä, mutta eniten painoi vaa'assa meidän järkemme säilyttäminen ja lastemme suojeleminen. Ensi kuussa muuttamme omaan kotiin -on muuten sen verran syrjässä ettei naapureita ole mailla eikä halmeilla.
Kannattaa oikeasti miettiä muuttoa. Tilanne ei nimittäin parane muuten.
Ai niin, arvaa onko tällä hullulla jo uudet uhrit?