Onko suurin osa ihmisistä sitä mieltä, että kaksi pentua samaan aikaan hankittuna ei ole hyvä juttu..?
Veljelläni oli aiemmin tällainen tilanne, ja pennuista kasvoi hienoja, tottelevaisia ja isäntään ensisijaisesti kiintyneitä..
Eikös tämäkin ole vain / hyvin pitkälti osaamiskysymys ??
Miizi
Veljelläni oli aiemmin tällainen tilanne, ja pennuista kasvoi hienoja, tottelevaisia ja isäntään ensisijaisesti kiintyneitä..
Eikös tämäkin ole vain / hyvin pitkälti osaamiskysymys ??
Miizi
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minä kannatan kahden saman kokoisen pennun(ihanne sisarukset) ottamista samaan aikaan. On ihanaa kun on oma kaveri, jonka kanssa leikit menevät yksiin. Ja on helpompi jättää koirat yksin kun on kaveri. Ja koirat liikkuvat enemmän.
onnistuuko. Tässä asiassa ei voi yleistää. jokin seurakoirarotu nyt ehkä meneekin, mutta vain hullu ottaa kaksi ison palvelukoiraa yhtä aikaa pentuna.
Varmasti riippuu rodusta jne. mutta lähes kaikki tapaukset jotka tiedän ovat päätyneet siihen että toinen pennuista on pitänyt laittaa uuteen kotiin.
Syyt voivat olla moninaisia eli esim. se että kummallekkaan ei riitä aikaa koulutukseen,kasvettuaan tulee pahoja tappeluita (nartut)ym.ym. Suositus on ettei ainakaan sisaruksia ota...ehkäpä kaksi eri rotuista mutta kuitenkin samankaltaista rotumääritelmältään menee...???
Sukulaisellani oli labbis- ja norjan harmaa-pentu samaan aikaan. Nämä elelivät ikänsä keskenään ja oikein hienosti koulutettuina.
Harmikoiraa kyllä aina välillä harmitti kun narttu-labbis oli pomona.. :D
Mutta kaiken kaikkiaan, meni loistavasti kaksi pentua. Tottahan sekin kyllä, että juttu riippuu myös rodusta /roduista..
Olen ottanut kaksi sakemannin pentua samaan aikaan. Koirat täyttää kesällä kaksi eikä mitään ongelmia ole ollut. Tiesin ottaessani mitä voi olla tulossa. asiaa suunniteleville vinkiksi, pitää olla aikaa molemmille koirille erikseen riittävästi.
ei ole vielä aikuinen ja kypsä henkisesti, paremminkin pentu tai keskenkasvuinen vielä. Tilanne saattaa muuttua.Tai sitten sinulla on ollut aikaa ihan hillittömästi niille, yhdessä ja erikseen.
Meillä oli aikanaan labradori ja karhukoira, pentuina tulivat samaan aikaan.
Aikuisena ne olivat hyvin tottelevaisia ja kivoja, mutta nuorena ottivat kyllä yhteen. Lapukan korvasta oli helppo purra ja kerran tällaisen tapahtuman jälkeen lapukka ravisti päätään.. siinä sitten verhot ja seinät ym. veressä kaikki.
Ja kerran nuorina söivät seinään reijän, auton koko takapenkin ja erinäisiä kalusteita.
Kahdestaan tietty oli vielä kivampi kohnata kuin yksinään. Ja esim. karata marjametsältä. Löytyivät lopulta kotiovelta..
Aikuisena se loppui; sitten kaikki alkoi mennä nätisti. Kärsivällisyyttähän se koiranpito aina vaatii.