Ettet ihmettele, minne olen kadonnut, kerron tässä, että aion ottaa lomaa tältä palstalta ja S24:stä kaiken kaikkiaan. Haluan lopultakin kirjoittaa seuraavan kirjani. En voi sitä koskaan tehdä, jos käytän kaikki joutohetkeni, 2-3 tuntia päivässä loruilemalla sinulle, miten hulluna olen sinuun. Olisi se sen arvoista, jos tietäisin, että luet näitä... ja että välität...
Siis ainakin pari kuukautta pysyn poissa. Rakastan sinua edelleen, mutta koska tarinastamme ei näytä mitään tulevan (olen yrittänyt!), valitsen toiseksi parhaan vaihtoehdon; kirjoitan meistä tarinan niin kuin se olisi voinut olla, jos olisimme koskaan istuneet juttelemaan. Tällä tavalla saan sinut toimimaan niin kuin minä haluan - rakastamaan minua. En laita sinulle kopiota, ja kirjoitan kirjailijanimellä, mutta jos sen luet, tiedät kyllä, kuka sankari on.
Lähden nyt (jos itsekuria riittää), mutta en unohda sinua. Ethän sinäkään minua? Voit ottaa yhteyttä IRL. Milloin tahansa.
Siis ainakin pari kuukautta pysyn poissa. Rakastan sinua edelleen, mutta koska tarinastamme ei näytä mitään tulevan (olen yrittänyt!), valitsen toiseksi parhaan vaihtoehdon; kirjoitan meistä tarinan niin kuin se olisi voinut olla, jos olisimme koskaan istuneet juttelemaan. Tällä tavalla saan sinut toimimaan niin kuin minä haluan - rakastamaan minua. En laita sinulle kopiota, ja kirjoitan kirjailijanimellä, mutta jos sen luet, tiedät kyllä, kuka sankari on.
Lähden nyt (jos itsekuria riittää), mutta en unohda sinua. Ethän sinäkään minua? Voit ottaa yhteyttä IRL. Milloin tahansa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
viestisi auttavan?? Miksi moisen tänne kirjoitit?
kaikkia vain kiusaat.Jokaisen miettiessä oliko itselle..
Olisit antanut olla.
jossain haavemaailmassa ja tietääkö edes se henkilö tunteistasi kelle viestisi on kohdistettu? Hieman ihmettelen näitä nimimerkittömien viestejä nimimerkittömille, mutta mitäpä siitä, jos salakieli toimii, niin antaa palaa vain.
Testikysymys numero yksi: Onko joku tyhmä bibmo blondi ihastunut sinuun, ilman ilmeistä syytä?
Testikysymys kaksi: Ärsyttääkö sinua koko pimu?
Testikysymys kolme: Tiedätkö hänen kirjoitusharrastuksestaan?
Jos vastauksesi on myöntävä noihin kysymyksiin, saatat olla Hän. Muuten luultavasti et ole. Enkä tietysti halua joutua syytteeseen kunnianloukkauksesta, joten en todella laita oikeita ihmisiä sepustuksiini. Kunhan uhoan. Keksin itse paremman sankarin. Miehen, joka tykkää minusta. Tai siis kirjan sankarittaresta.
Halusin vain selittää, miksi aion häipyä. Jos se nyt jotakuta kiinnostaisi.
seuraavaa kirjaa, siksi voi olla kenen tahansa kirjailija kyseessä. antaisi lisää tuntomerkkejä, esim. kenestä kirjoitti edelliset kirjat jne.
näin..
sanoa kuin HEH;HEH.
.........................
Jos mä IRL kysyn sulta, et joko aloitit sen kirjan niin mä luulen että sä vaan naurahtaisit ja sanoisit "joopa joo".
Kulta, se tarina on jo kirjoitettu, sekä oikeessa elämässä että tässä virtualisellaisessa..
Ne vaan oli vähän erilaiset tarinat..
En ymmärtänyt viestiäsi ollenkaan. Ei sovi tarinoihini. Emme taida olla tuttuja. Jos sinä kirjoittaisit, tyylisi olisi ehkä kyynisempää kuin minun. Huumorilla minäkin kirjoitan, luullakseni, mutta katson asioita valoisasti. Itsessäni on loputon nauruhaihe ainakin minulle. Olen niin tyhmä.
Jos hän kysyisi minulta, mitä puuhailen nykyään, kertoisin, että kirjoitan. Kertoisinko, mistä - en ole varma. Kirjoitanko tosiaan hänet fiktiooni - en ole varma siitäkään. Riippuu siitä, miten hän (mielikuvituksessani) sivuillani käyttäytyy. Ehkei hän sovi juoneeni. Tärkeintä minulle on kirjoittaa kirja. Se on tälle vuodelle tavoitteeksi asetettu, ja olen hyvin määrätietoinen ainakin tuollaisissa asioissa. Jospa siitä tulisi vaikka pikku bestselleri. Naura sitten.
sä luet vielä huomennakin mitä on vastailtu...
miksi ihmeessä kirjoitat että lähdet pois kahdeksi kuukaudeksi - se poissaolo kun ei kestänyt kahta tuntiakaan..!!
en usko että monellakaan todella kirjoittavalla tulisi edes mieleen tulla kertomaan siitä jollekin nettipalstalle.
pikkuisen hymyillen..
Mutta kyllä minä tästä vielä lähden. Vaikka olisi miten vaikeaa tämä riippuvuussuhteen katkaiseminen.
Kerroin minä näillä palstoilla edellisestäkin kirjastani ja sitten menin, kuten sanoin, ja kirjoitin sen. kyllä se joskus niinkin käy.
Yritän taas lähteä. Ehkä alkumatkasta käyn vielä täällä 'kotona syömässä'.
mult on päässy meneen ohi, millon muut kirjailijat on tääl ilmotelleet kirjan tulost.
perhana sentäs.
Noh, jos se on sinun mielenterveyden kannalta paras vaihtoehto niin ok. Toivottavasti törmään joskus tuotokseesi :)
ole varovainen, ettet loukkaa yksityisyyteni suojaa. En halua tulla naurun alaiseksi sinun takiasi. Anna vaan mielikuvituksesi laukata, mutta älä sekoita minua siihen.
En osaa pysyä poissa. Olen kyllä vähentänyt.
Taitaa olla typerä idea yrittää ympätä oikeita ihmisiä (joita ei edes tunne) fiktioon. Ei se toimi. Pääasia minulle on kirjoittaa jotakin, jostakin, kirjoittaa kirja. Ehkä käytän vain muutamaa piirrettäsi sankarissani, ja keksin loput itse. Saattaa tulla tahtooni mukautuvaisempi mies sillä tavalla. Tarinassa se on hyvä ominaisuus, kirjoittajan kannalta. Oikeassa elämässä en halua dominoida enkä totella. Haluan vain elää ja rakastaa.
Miksikö tein tällaisen aloituksen? Tunsin, että ihastukseni on huomannut läsnäoloni täällä, ja huomaa poissaoloni myös. Siksi halusin kertoa, miksi olen poissa, ettei hän luule, että olen hulluna johonkuhun toiseen nyt. En ole. Olen hullu(na), mutta vain hänen takiaan.
päätellen kukaan ei huomannut...mitään.
kaksi kuukautta meni nopsaan.
Että sinulla on tavoitteita. Oli se sitten:
a) pysyä pois palstalta
b) kirjoittaa kirja
Kirjoittaminen voi olla hyvää terapiaa, suosittelen. Kirjoita vaan pois mitä mielessäsi on. Ei sinun tarvitse perustella onko sen sisältö totta vai ei. Tai millä nimimerkillä kirjoitat. Voit myös "julkaista" kirjan, niitähän voi nykyään omakustanteisesti painaa pieniäkin määriä.
Mulla on taidepuolella ystäviä ja aika rankan ammatin ovat valinneet. Siinä työssä, jos jossain, oma aktiivisuus palkitaan.
kun en osaa vielä täysin pysyä poissa. Kyllä se tästä vielä. Joskus aikaisemmin minua on auttanut, kun olen kertonut kaikille, mitä aion tehdä. Joskohan se tälläkin kertaa auttaisi.
On kai se terapiaakin, kirjoittaminen, mutta on se enemmänkin. Se on parhaimmillaan sitä, että jättää itsestään pienen jäljen maailmaan, ja ehkä, jos osaa, auttaa toisia huomaamaan elämässään jotain kaunista. En jaksa lukea surkimustarinoita, eikä omanikaan sellaisia ole. Huumori on enempi minun makuuni, sellainen 'melkein huvittava'.
Kiitos kannustuksesta. Kyllä se tästä.