15 ov kemiaa ja biokemiaa vuoden loppuun mennessä?

Erik

Eli pääaineena kemia ja sivuaineena ajattelin ottaa biokemiaa. Onnistuuko 15 ov vuoden loppuun mennessä? Tarkoitus olisi lukea täysipäiväisesti lääkiksen pääsykokeisiin ensi vuoden alusta lähtien, joten pitäisi saada nuo tukiin oikeuttavat opintoviikot kasaan vielä tämän vuoden puolella.

11

894

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lääketieteen yo

      ...Siis onnistuu aivan helposti. 20 opintoviikkoa jouluun mennessä ei vielä mitään mahdottomia vaadi, joten 15 pitäisi luonnistua suht kevyesti. Kunhan vaan ei mene labrat kovin pahasti päällekäin. Ja kai sinä voit lukea jotain solubiologiaa, anatomiaa yms. myös samaan aikaan? Niistä voisi olla apua pääsykoetta ajatellen.
      Mistäs lääkiksestä sinut sitten ensi vuonna löytää opiskelemasta? :)

      • Erik

        Olen siis aloittamassa kemian ohjelmassa mutta sivuaineena tulen lukemaan sitä biokemiaa (kuten olen täällä tainnutkin aiemmin sanoa). Jos solubiologiaa, fysiologiaa, anatomiaa jne. saan opintoihin sisällytettyä niin hieno homma. Pää vain vähän pyörällä tällä hetkellä kaikkien yliopistoasioiden kanssa...no, eiköhän asiat selkiinny syksyn mittaan.

        Helsinkiin haen sitten lääkikseenkin. Toivottavasti nyt toisella yrityksellä nappaa ja pääsisin vihdoinkin opiskelemaan sitä mikä on sydäntä lähinnä. :) Toisaalta en halua menettää nykyistä opinto-oikeutta jos en keväällä pääsekään sisään, joten pitää saada niitä opintoviikkoja kasaan.


      • ?n?gm?

        ... HY:ssä ei tosta noin vaan osallistuta biokemian ryhmätöihin yms. Jotkut biotieteittenperusteet varmasti menee - mutta koko Viikin biotieteiden laitos tarpoo *sanon missä*, eivät osaa yhtään organisoida opintoja ja resursseja.


    • dip

      ...varsinkin jos valkkaat kursseiksi labrakursseja joista tulee paljon opintoviikkoja, kunhan eivät mene päällekäin. Kannattaa muutenkin kysellä vaikka vanhemmilta opiskelijoilta mitkä luentokurssit/kirjatentit juuri sun yliopistossa on sellasia mistä ov:t tulee suht helpolla, niissä on kyllä eroa. Missä päin Suomea luet?

    • *Pii

      Työtä tekemällä onnistuu varmasti :). Tosin kursseissa on aika paljon eroja opintoviikkojen suhteen. Itse opiskelen ÅA:ssa, jossa ainakin labrakursseista viikot tulevat tuskaisen hitaasti ja vain viikkokausien kovalla puurtamisella. Joten suosittelisin kursseja, joissa ei ole läsnäolopakkoa,jolloin voit lukea omaan tahtiisi kotona.
      Itselläni on hieman samanlainen tilanne, lääkikseen haen keväällä ja nyt on toisen tutkinnon opinnot meneillään... Haen Turkuun, mistä sut löytää vuoden päästä :)?
      Tsemppiä :)!

      • Erik

        Tsemppiä sullekin. Paikka on Helsingin yliopisto niinkuin tuolla sanoinkin. Eiköhän meille aukea lääkiksenkin ovet jos vain ollaan riittävän motivoituneita. Itse aloitan 1.1 pääsykoelukemiset. Toivottavasti tällä kertaa tahti pysyy sinne kokeeseen asti.


    • ?n?gm?

      ... paholainen, mutta onko järkeä ottaa opiskelupaikka vastaan, jos tietää pyrkivänsä muualle? Joku toinen, joka haluaisikin lukea kemiaa ja valmistua siltä puolen, ei päässytkään sitten sisään, koska pisteet ei riittänyt ja jäi varasijalle.

      Kannattaisi vaikka tehdä töitä, kuin viedä turhaan yliopiston resursseja ja opiskelupaikkoja!

      Tällä hetkellä Kemman laitoksella on resurssipulaa monissa kursseissa, jota hankaloittaa vielä "turhat opiskelijat", jotka vie sitten mm. labrapaikkoja oppilailta, joiden todellakin tarvitsisi suorittaa peruslabrat yms.

      • toteaja

        Ja toisaalta taas: tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
        Eli mielestäni kerätköön ne joilla resurssit riittää niin monta opiskelupaikkaa kuin vaan haluavat. Muut jääköön rannalle ruikuttamaan.
        Peruslabrapaikkoja on yleensä sille määrälle, joka otetaan sisään ---> ja jos sisään onnistuu pääsemään, niin kyllä se labrapaikkakin löytyy. Nou hätä.


      • ?n?gm?
        toteaja kirjoitti:

        Ja toisaalta taas: tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
        Eli mielestäni kerätköön ne joilla resurssit riittää niin monta opiskelupaikkaa kuin vaan haluavat. Muut jääköön rannalle ruikuttamaan.
        Peruslabrapaikkoja on yleensä sille määrälle, joka otetaan sisään ---> ja jos sisään onnistuu pääsemään, niin kyllä se labrapaikkakin löytyy. Nou hätä.

        >Eli mielestäni kerätköön ne joilla resurssit
        >riittää niin monta opiskelupaikkaa kuin vaan
        >haluavat.

        Ei minua haittaa vaikka suorittaisi kolme tutkintoa kerralla - kunhan vain todellakin suorittaa ne eikä kuluta vain resursseja turhaan.

        >Peruslabrapaikkoja on yleensä sille määrälle,
        >joka otetaan sisään ---> ja jos sisään onnistuu
        >pääsemään, niin kyllä se labrapaikkakin löytyy.
        >Nou hätä.

        Tervetuloa tutustumaan Helsingin yliopiton Kemian laitoksen ja Biotieteden laitoksen, biokemian laboratorivalintaan. Ei todellakaan ole kaikille halukkaille paikkoja! Biokemian puolella tilanne on suorastaan kaoottinen.

        Esim. kemian monissa labroissa on jouduttu arpomaan osallistujat juuri sen takia, koska resursseja ei ole ottaa kaikki opiskelijoita kurssille tai järjestää labroja kuin tiettyinä aikoina vuodesta. Niitä ei ole koko ajan tarjolla.

        Siksi on ajattelematonta osallistua sellaiselle labrakurssille, joka on pääaineopiskelijalle perusedelletys, mutta ei opiskelijalle, joka ei aio jatkaa ko. laitoksella ja suorittaa tutkintoaan sieltä. Pääaineopiskelijan opinnot lykkääntyvät tältä osin täysin turhaan.

        >Muut jääköön rannalle ruikuttamaan.

        Kovin on suppea näkemys. Sinä sitten tykkäät maksella korkeilla veroilla mm. henkilöitten sosiaalietuuksia, jotka eivät saanneetkaan opiskelupaikkaa, töistäkään ei ole tietoa ja vain ovat kotona?

        Ja mitä tulee valintakoemenestykseen/sisälle pääsyyn, se ei kerro kaikkea. Moni 6:n L:n opiskelija repuuttaa tenttejä yliopistossa siinä, missä ns. "huono lukio-opiskelija" ottaa 3:sia kursseista ja läpäisee ne erinomaisin arvosanoin.

        Yliopistot kärsivät määrärahoista, joka vaikeuttaa kurssien pitämistä siten kuin opiskelijoita kursseille olisikin. Valitettavasti jo nyt monia luentoja luennoidaan vain joka toinen vuosi tai jopa harvemminkin. Ei ole siis mitään syystä ottaa vastaan opiskelupaikkaa, jota ei todellisuudessa aio lukea.


      • toteaja
        ?n?gm? kirjoitti:

        >Eli mielestäni kerätköön ne joilla resurssit
        >riittää niin monta opiskelupaikkaa kuin vaan
        >haluavat.

        Ei minua haittaa vaikka suorittaisi kolme tutkintoa kerralla - kunhan vain todellakin suorittaa ne eikä kuluta vain resursseja turhaan.

        >Peruslabrapaikkoja on yleensä sille määrälle,
        >joka otetaan sisään ---> ja jos sisään onnistuu
        >pääsemään, niin kyllä se labrapaikkakin löytyy.
        >Nou hätä.

        Tervetuloa tutustumaan Helsingin yliopiton Kemian laitoksen ja Biotieteden laitoksen, biokemian laboratorivalintaan. Ei todellakaan ole kaikille halukkaille paikkoja! Biokemian puolella tilanne on suorastaan kaoottinen.

        Esim. kemian monissa labroissa on jouduttu arpomaan osallistujat juuri sen takia, koska resursseja ei ole ottaa kaikki opiskelijoita kurssille tai järjestää labroja kuin tiettyinä aikoina vuodesta. Niitä ei ole koko ajan tarjolla.

        Siksi on ajattelematonta osallistua sellaiselle labrakurssille, joka on pääaineopiskelijalle perusedelletys, mutta ei opiskelijalle, joka ei aio jatkaa ko. laitoksella ja suorittaa tutkintoaan sieltä. Pääaineopiskelijan opinnot lykkääntyvät tältä osin täysin turhaan.

        >Muut jääköön rannalle ruikuttamaan.

        Kovin on suppea näkemys. Sinä sitten tykkäät maksella korkeilla veroilla mm. henkilöitten sosiaalietuuksia, jotka eivät saanneetkaan opiskelupaikkaa, töistäkään ei ole tietoa ja vain ovat kotona?

        Ja mitä tulee valintakoemenestykseen/sisälle pääsyyn, se ei kerro kaikkea. Moni 6:n L:n opiskelija repuuttaa tenttejä yliopistossa siinä, missä ns. "huono lukio-opiskelija" ottaa 3:sia kursseista ja läpäisee ne erinomaisin arvosanoin.

        Yliopistot kärsivät määrärahoista, joka vaikeuttaa kurssien pitämistä siten kuin opiskelijoita kursseille olisikin. Valitettavasti jo nyt monia luentoja luennoidaan vain joka toinen vuosi tai jopa harvemminkin. Ei ole siis mitään syystä ottaa vastaan opiskelupaikkaa, jota ei todellisuudessa aio lukea.

        Myönnettäköön, että jos resurssipula on Helsingin yliopistossa noin huutava, niin ymmärrän huolesi laboratoriopaikkojen puolesta. Kuitenkin tuo kertoo mielestäni myös jotain itse yliopistosta. Ollaanko Helsingin yliopistossa liian ahneita opiskelijakiintiöiden kanssa? Vai onko itse rahoituksessa pahemmanlaista vikaa, rahankäyttöä on jostain syystä kenties priorisoitu väärin?

        Tietenkin olisi ideaalia, että opiskelupaikkoja riittäisi kaikille. En kuitenkaan itse näe ns. 'turhaa' välivuotta kaikille tarpeellisena. Opiskelurutiinit kerkiävät monella hävitä ja löytyypä tuttavapiiristäni tapauksia, jotka ovat masentuneet siitä, ettei minkäänlaista (koulun tuomaa?) rutiinia ole elämässä. Siksipä kannustaisin ihmisiä aloittamaan opintonsa edes jossain. Kyseisessä tapauksessa on aivan fiksua käyttää kemian opiskelua ns. 'valmennuskurssina' lääkikseen hakemista varten. Kaikkien vanhemmilla ei ole varaa kalliisiin valmennuskursseihin ja kaikki eivät pysty itsestään ottamaan pääsykoekirjaa käteen ja opiskelemaan sitä kunnolla läpi.

        Loppujen lopuksi on siis mielestäni hyvä, että pysyy mukana opiskeluelämässä, eikä jää kotiin vanhempien nurkkia laahaamaan. On ainakin jotain fiksua tekemistä, eikä tarvitse sossun luukulta nostaa rahaa kuukausittain. Tuleehan sekin kalliiksi veronmaksajille...


      • ?n?gm?
        toteaja kirjoitti:

        Myönnettäköön, että jos resurssipula on Helsingin yliopistossa noin huutava, niin ymmärrän huolesi laboratoriopaikkojen puolesta. Kuitenkin tuo kertoo mielestäni myös jotain itse yliopistosta. Ollaanko Helsingin yliopistossa liian ahneita opiskelijakiintiöiden kanssa? Vai onko itse rahoituksessa pahemmanlaista vikaa, rahankäyttöä on jostain syystä kenties priorisoitu väärin?

        Tietenkin olisi ideaalia, että opiskelupaikkoja riittäisi kaikille. En kuitenkaan itse näe ns. 'turhaa' välivuotta kaikille tarpeellisena. Opiskelurutiinit kerkiävät monella hävitä ja löytyypä tuttavapiiristäni tapauksia, jotka ovat masentuneet siitä, ettei minkäänlaista (koulun tuomaa?) rutiinia ole elämässä. Siksipä kannustaisin ihmisiä aloittamaan opintonsa edes jossain. Kyseisessä tapauksessa on aivan fiksua käyttää kemian opiskelua ns. 'valmennuskurssina' lääkikseen hakemista varten. Kaikkien vanhemmilla ei ole varaa kalliisiin valmennuskursseihin ja kaikki eivät pysty itsestään ottamaan pääsykoekirjaa käteen ja opiskelemaan sitä kunnolla läpi.

        Loppujen lopuksi on siis mielestäni hyvä, että pysyy mukana opiskeluelämässä, eikä jää kotiin vanhempien nurkkia laahaamaan. On ainakin jotain fiksua tekemistä, eikä tarvitse sossun luukulta nostaa rahaa kuukausittain. Tuleehan sekin kalliiksi veronmaksajille...

        >Myönnettäköön, että jos resurssipula on
        >Helsingin yliopistossa noin huutava, niin
        >ymmärrän huolesi laboratoriopaikkojen puolesta.
        >Kuitenkin tuo kertoo mielestäni myös jotain itse
        >yliopistosta. Ollaanko Helsingin yliopistossa
        >liian ahneita opiskelijakiintiöiden kanssa? Vai

        Yliopistot saavat rahaa vain valmistuneista opiskelijoista, jotka suorittavat vähintään filosofian maisterin tutkinnon (mat-luonn. tdk), ei keskeyttäneistä eikä nykyisistä. Alemmista tutkinnoista, esim. luk:sta ei yliopisto saa mitään rahaa. (Hyvin suuri osa rahoista tulee myös yksityisistä rahoituksista, tutkimuspuolelta.) Mitä enemmän on ns. turhia opiskelijoita, sitä enemmän se rassaa laitoksen taloutta.

        Esim. HY:n Kemian laitoksella on monta avoinna olevaa virkaa, koska laitoksella ei ole varaa palkata pätevää henkilökuntaa töihin. Tästä kärsii myös opiskelijat; luentoja vähennetään tai luennoidaan aina vain harvemmin, joka puolestaan pitkittää opintoja.

        On myös muistettava, että laitokset itse rahoittavat laitehankinnat yms ja silloin puhutaan monista sadoista tuhansista euroista. Esim. NMR -spektrometrit eivät ole niitä halvimpia laitteita, maksavat jopa puoli miljoonaa euroa kevyesti.

        Tutkimustyötä ei pystytä myöskään tekemään ilman kunnollisia laitteita. Jos ei pystytä suorittamaan nykyaikaista tutkimustyötä, tiputaan kehityksestä automaattisesti ja samalla opetuksen taso laskee. Ihan halvimpien laitteiden tarkkuuskaan ei riitä kuin opiskelijatöihin enintään.

        >onko itse rahoituksessa pahemmanlaista vikaa,
        >rahankäyttöä on jostain syystä kenties
        >priorisoitu väärin?

        Rahoitus ei ehkä vastaa enää nykytutkimuksen ja opetuksen tarvetta.

        >ja kaikki eivät pysty itsestään ottamaan
        >pääsykoekirjaa käteen ja opiskelemaan sitä
        >kunnolla läpi.

        Silloin kannattaisi miettiä, onko yliopisto lainkaan oikea paikka opiskella - missään tdk:ssa. Yliopistolla ei kukaan vahdi eikä pakota avaamaan sitä kirjaa tai olemaan edes paikalla luennoilla.

        >Loppujen lopuksi on siis mielestäni hyvä, että
        >pysyy mukana opiskeluelämässä, eikä jää kotiin
        >vanhempien nurkkia laahaamaan. On ainakin jotain
        >fiksua tekemistä, eikä tarvitse sossun luukulta
        >nostaa rahaa kuukausittain. Tuleehan sekin
        >kalliiksi veronmaksajille...

        Töitä kyllä löytyy vain töitä vastaanottavalle. Se on sitten eri asia, jos esim. siivoustyöt eivät miellytä - siivoojista on aina pulaa ja sopii varsin hyvin nuorelle, lukiosta valmistuneelle ennen "pääopintojen" aloittamista. Nykyisin vain ollaan sen verran kitsaita ja hyvä, että suostutaan paparipinoja siirtämään pöydältä toiselle.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      650
      7989
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      467
      2273
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      2194
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      1764
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1254
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1239
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      110
      1158
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      845
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      59
      806
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      750
    Aihe