onko näin? "mihähän en soittele tai muutenkaan haikaile se saa juosta minun perässäni!", vaikka sitten toisaalta janoan sitä hellyyttä ja välittämistä.
PITÄÄKÖ KAURIS SIITÄ ETTÄ HÄNELLE SOITELLAAN TAI
VIESTITELLÄÄN, VAI HALUATTEKO KAURIIT, ETTÄ TE TEETTE AINA ALOITTEEN KAIKESSA??
ITSE IHASTUIN KAURIISEEN.
VÄLISSÄ HÄN PUHUU OMISTA ASIOISTAAN, MUTTA VÄLISSÄ ON KYLMÄ JA EI KIINNOSTUNUT..
EN TIEDÄ PITÄISIKÖ MINUN VAIN ODOTTAA HÄNEN YHTEYDENOTTOA..vai miten saan hänet itselleni kokonaan?
PITÄÄKÖ KAURIS SIITÄ ETTÄ HÄNELLE SOITELLAAN TAI
VIESTITELLÄÄN, VAI HALUATTEKO KAURIIT, ETTÄ TE TEETTE AINA ALOITTEEN KAIKESSA??
ITSE IHASTUIN KAURIISEEN.
VÄLISSÄ HÄN PUHUU OMISTA ASIOISTAAN, MUTTA VÄLISSÄ ON KYLMÄ JA EI KIINNOSTUNUT..
EN TIEDÄ PITÄISIKÖ MINUN VAIN ODOTTAA HÄNEN YHTEYDENOTTOA..vai miten saan hänet itselleni kokonaan?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Siitä kannattaa lähteä, että kokonaan et kaurismiestä koskaan saa itsellesi. Sen kun pystyt hyväksymään, niin pääset jo pitkälle.
Meillä se homma meni niin, että kauris teki aloitteen, mutta sitten kun minä innostuin, niin kauris perääntyi. Siinä sitten vähän aikaa ihmeteltiin kunnes kauris alkoi lopulta piirittämään meikätyttöä. Ja eihän mua tarttenu hirveesti piirittää kun olin siihen mieheen jo niin retkussa.
Nelisen vuotta oltiin yhdessä ja ihanaa oli! Kauriin kanssa ei ole aina helppoa, mutta ne ihanat hetket korvaavat helposti ne hieman ikävemmät hetket.
Älä roiku liikaa kaurissasi, se pelästyttää vapautta rakastavan kauriin.(Kauris haluaa omaa vapautta, vaikka olisi kuinka rakastunut).
Anna pieniä vinkkejä, että olet kiinnostunut, mutta älä liikaa. (katso suoraan silmiin).
Voit soittaa ja viestitellä, mutta älä joka päivä!!(kauris haluaa että soitat ja viestität, ujona miehenä ei itse aina uskalla).
Pukeudu siististi, käytä hienoja koruja jotka sopivat toisiinsa.
tuoksu hyvälle.
Muista käytöstavat.
Tsemmppiä kauriin pyydystämiseen!
Maltti on valttia.
Sain paljon vinkkejä. Kiitos.
Olen herkkä Rapu, mutta harvoin ihastun..
Pelkään vain että annan liikaa vinkkejä..
Kokeilta näitä neuvoja. KIITOS :)
otat yhteyttä kauriiseen.. Hän on ujo ja tarvitsee sinulta sitä rohkeutta ja muista myös huumorintaju! Itse nappasin kauriin 12 vuotta sitten ja pysynyt siinä. Ja kauriit ovat todella viileitä ja cooleja ja välillä todellakin käy elämä tylsäks. Mutta myös erittäin hellyydenkipeitä sisimmässään, ainakin minun kauris..
Ole hyvä vaan!
En huomannut ensimmäisessä vastauksessani mainita että Kauris kaipaa herkkää ihmistä, joka auttaa kaurista kurkkaamaan muurinsa takaa.
Kaurishan on ulkoa kova, mutta sisältä pehmo. (ainakin meikäläinen).
varmoja merkkejä siitä ettei kaurismies ole kiinnostunut? Sanooko suoraan vai kuinka tapaa toimia?
Siis faktahan on se, että kauris ei tiedä itsekään. Kauris on emotionaalisesti melko rajoittunut. Enkä sano tätä pahalla. Elin neljä ihanaa vuotta upean kaurismiehen kanssa, mutta siitä ei pääse mihinkään, että kauris ei tunne-elämästä ymmärrä hirveästi. Muiden tunteet ja VARSINKIN kauriin omat tunteet ovat yleensä kauriille yksi iso mysteeri.
Kauris osaa olla niiiiiiin ihana ja hurmaava, mutta jos häneltä kysyy jotain tunteisiin liittyvää, niin hän ei osaa vastata.
Muutun täysin välinpitämättömäksi ja yritän välttää ihmistä joka ei minua kiinnosta. olen huono puhumaan tunteistani:( Mutta, jos jostain tykkään, niin näytän sen myös: Ostan lahjoja yms. en oikein osaa kertoa tunteistani,pitää varmaan ruveta harjoittelemaan :)
Skopu millaisen suhteen kauris sitten oikein haluaa? Osaatko valottaa asiaa? Itse tapailen kaurismiestä (jo pitemmän aikaa)ja minulle on ajan myötä valjennut juuri tämä että en koskaan tule häntä kokonaan saamaan... Sellainen tunne että vaikka hän kuinka kaipaa ihanuutta ja läheisyyttä elämäänsä, niin yhtä tärkeää on pitää yllä sitä salaperäistä "omaa" elämää. Mitä hän oikeastaan haluaa?? Vaistoan että hän kaipaisi aikalailla aktiivista otetta minun suunnalta, mutta en oikein tiedä mihin ryhtyä... Olen nimittäin kokenut näitä outoja vetäytymisiä häneltä. Tuntuu että teen aina jonkin "virheen" ja mies katoaa hetkeksi. Sitten taas on ihanaa. Mitä tämä oikein on? :) Herkkis hän on, se on selvää, mutta niin olen minäkin.
että jos puhuu eri "kieltä" kuin kauris, niin kauris perääntyy ja pakenee vuorille ylhäiseen yksinäisyyteensä. Kauris on herkkä ja kauneuden tavoittelija, hän ei suvaitse härskiä eikä karskia kieltä eikä käytöstä, vaikka kuinka sielut yrittäisivät soittaa korkeinta sinfoniaa.
Herrasmiesmäinen käytös, fiksut tavat ja puheet ovat ovi kauriin sydämeen, muuten sydämen ovi painetaan hiljaa kiinni.
alkanut risoa tunteista puhumisen vaatimus, joka menee ihan överiksi.
Tunteet tunnetaan ja osoitetaan enkä koe tarvetta niiden jokapäiväiseen sanalliseen analysointiin ja syväluotaukseen, jotta olisin naisen mielestä uskottava.
Tää taitaa auttamatta johtaa siihen, että mulle sopii ainoastaan sellainen nainen, jolla on hyvä itsetunto. :)
asiaa... turha lässytys pois...jos suhde perustuu vain tunteisiin niin ei tulevaisuutta...
JOKA SANA!
Kyllä sen tuntee, jos tykkää. Jos ei tunne, ei tykkää.
Tykkää jos tykkää, jos taas ei tykkää, niin ei tykkää:D Jos tuntee, niin tuntee, jos ei tunne, ei tunne. Näin se menee kauriilla:)
Miten ja milloinkahan se sitten niinku on ööveriä???
Entäs jos ei KOSKAAN SANO?
Ok, tunteita EI tarvi jankuttaa joka päivä, eikä joka toinenkaan. Eikä tosiaan tarvitse analysoida.
Eikä syväluodata.
Kyllä, meilläkin osoitetaan teoissa, päivittäin lähes, ja ihan kukkuramitoin, ja tykkäämisen (ja enemmänkin) näkee ihan sokeakin.
Mutta siltikin- naisihmisenä on kiva, ei - suorastaan IHANA - kuulla se ihan sanottavankin.
Siis edes joskus.
Siis spontaanisti, jos ja KUN kerran tykkää, pitää, rakastaa (rakastaa on kaikkein vaikeinta sanoa vaikka rakastaakin!?), tai ees "kulta" tms.
Edes jotain noista.
Vai miksi ne sanat takertuu kurkkuun?
Eikö sitä luulis että HALUAA sanoa..
Miten se huonon itsetunnon merkki, jos ja KUN haluaa KUULLA myös?
Mua ärsyttää puolestaan SE, että sitten, kun pyytää, tooodella hienovaraisesti (ja harvoin!!) että sanoisiksää jos sää kerran.. niin sitten kysytään vastavuoroisesti, että "oletko epävarma" ?!
Siis jos haluaa kuulla JOSKUSKAAN ihan vaan ees VÄHÄSENKÄÄN sitä "lässytystäkin."
Mun tietämän mukaan naiset on verbaalisia.
EN ole epävarma, epätietoinen, epätoivoinen, eikä ole ns kilpailijoita ovella jonossa.
Juurikin näin! Mikä siinä on niin vaikeeta miesten ymmärtää??? Ei tosiaan tarkoita että naisella olisi huono itsetunto jos joskus haluaa kuulla nuo sanat mieheltä. Ja maailma on sitäpaitsi pullollaan kaikenlaisia pelureita jotka antaa ymmärtää asioita kuitenkaan sitä tarkoittamatta. Senkin takia haluaa saada vahvistuksen niille TUNTEILLE ihan verbaalisessa muodossa
mykillä helppoa.
Sanat merkitsevät vain 7 % viestinnässä. Loput on sitä kehonkieltä. Minua epäilyttää kukkien tuojat, korujen ostelijat ja rakastamisesta jankuttavat tyypit. Niissä on jotain vikaa, vika, vikaaa....
Jo on helvetti jos ihminen ei ymmärrä ilman yletöntä mantraa. Tai sitten on tunteeton. Kohtuus kaikessa.
haluaa kuulla JOSKUSKAAN ihan vaan ees VÄHÄSENKÄÄN sitä "lässytystäkin."
Mun tietämän mukaan naiset on verbaalisia."
Tässä kohtaa kirjoituistasi keikahdin kelkasta.
Onko sydänystäväsi siis nainen?
Voisit sä muuten kertoa, mihin sun henkilökohtanen romantiikkakäsitys perustuu: Kirjoihin, satuihin, saippuasarjoihin, leffoihin, laulujen sanoihin.....?
Mun tarkotus ei ole olla väheksyvä, mut kuten kirjoitit, kyse on teille naisille tyypillisistä fantasiamaailmoista. Kauriina sanosin, että ne maailmat on petollisia, jos alat niitä suhteessas kovasti painottaa.
Oon mä kuitenkin kanssasi samaa mieltä siitä, että kyllä sun pitäs edes JOSKUS "kulta"-sanakin kuulla.
Enpä fantasioikaan.
Tuli kirjotettua siihen yhteen väliin vähän hassusti jep.
Sai väärän käsityksen, nyt vasta hogasin.
"Romantiikankäsitys" ei perustu mihkään luetelluista.
Elävästä elämästä ja todellisista ihmisistä kyse.
En ole kaunari-salkkari -jne koukuissa.
Tosin olen vakaasti sitä mieltä, että tiettyjä kirjoja vois lukea muutkin kuin naiset, esim John Grayn kirjoja.
Miehet ja naiset ovat eri "planeetoilta" ja nykyään tarvitaan uudenlaisia parisuhdetaitoja, joita ei automaattisesti osata.
Kyllä sen joskus kuulee. Teot merkkaa tottakai enemmän kuin tyhjät sanat.. mut silti naiset rakastaa "korvillaan."
Miten pitäisi tulkita, kun Vaaka-tyttöystävä ei ole kiinnostunut juttelemaan kanssani arkkitehtuurista, rakennustekniikasta, formula-ajoista, oopperamusiikista, puutarhanhoidosta jne...
Kiinnostusta tuntuu riittävän lähes vain hänen asettamiin aiheisiin. Mikäs siinä... ilman muuta nekin aiheet on tärkeitä, mutta jotenkin tää jutunjuurien jako ei mene tasapuolisesti.
Olen muuten lukenut Greyn bestsellereitäkin.
Täyttä, tarpeellista asiaa, mutta jokin amerikkalainen "lapsellisuus" niissä muistaakseni lukiessa paistoi ja kiusasi.