Jos asianomistaja nimeää epäillyn ja väittää hänen tehneen rikoksen, niin syytekynnys ei ylity, jos ei ole todisteita epäillyn osallisuudesta. Jos asianomistaja nimeää epäillyn, väittää hänen tehneen rikoksen ja lisäksi väittää nähneensä teon, niin yllättäen syytekynnys ylittyykin, vaikkei todisteita tai todistajia olisikaan olemassa. Saako asianosaiset näin ollen yhdenvertaisen kohtelun lain edessä? Pyyhitäänkö kenties syyttömyysolettamalla takapuolta kun asianomistajan ja epäillyn lausumat esitutkinnassa asetetaan eriarvoiseen asemaan syyteharkinnassa?
Jos kolmannen osapuolen mahdollisuutta tekijänä ei voida sulkea pois tai tekoa ei voida osoittaa tapahtuneeksi asianosaisista riippumattomalla todistelulla, niin miten asianomistajan oletettu näköhavainto voi tehdä asianomistajan väitteistä uskottavampia? Tuomiokynnys ei voi kuitenkaan ylittyä, jos vaihtoehtoisia teonkuvauksia ei voida sulkea pois.
Jos kolmannen osapuolen mahdollisuutta tekijänä ei voida sulkea pois tai tekoa ei voida osoittaa tapahtuneeksi asianosaisista riippumattomalla todistelulla, niin miten asianomistajan oletettu näköhavainto voi tehdä asianomistajan väitteistä uskottavampia? Tuomiokynnys ei voi kuitenkaan ylittyä, jos vaihtoehtoisia teonkuvauksia ei voida sulkea pois.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tekstistäsi selviää, että laintuntemuksesi ei ole häävi.
Lueskelehan ensin ROL ja OK niin palataa asiaan.
Laki «oikeudenkäynnistä» rikosasioissa 11.7.1997/689
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
«Oikeudenkäymiskaari» 1.1.1734/4
Oletko niin naiivi että uskot syyttäjien toimivan kaikessa lain mukaan?
Oletko niin naiivi että uskot syyttäjien toimivan kaikessa lain mukaan?