Tympäännyin aikanani työvoimatoimiston touhuihin. Kärttyisät tädit uhkailevat ja määräävät hölmöille kursseille tai suojatöihin paperinpyöritystoimistoon. Karenssille jouduin. Jätin saman tien koko puljun. Kukaan täti ei perään kysellyt. Naisen logiikalla ajateltiin, että tottahan se on työpaikan löytänyt kun ei ole täällä meillä kortistossa. En kuitenkaan ollut missään töissä. Muutaman vuoden kuluttua saan verotoimistosta toiselta virkatädiltä uhkaavan sävyisen kirjeen: Miksi teillä ei ole lainkaan ansiotuloja? Miten rahoitatte menonne? Sitten uhkailtiin arvioverotuksella. Siinä toinen täti, joka ei ymmärtänyt syrjäytymistä. Laadipa siinä mielentilassa vielä jotain lappua ja kirjettä tälle virkatädille ja koeta keksiä hyvä selitys. Ihme, ettei joutunut vielä sen arvioverotuksen piiriin.
Missä oli viranomainen, joka olisi huomannut tilanteen ajoissa? Viranomainen, joka ei olisi uhkaillut vaan kannustanut johonkin.
Missä oli viranomainen, joka olisi huomannut tilanteen ajoissa? Viranomainen, joka ei olisi uhkaillut vaan kannustanut johonkin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse myös olen llut pitkään työttömänä. Hetken tämän työttömyysputken aikana töissä, mutta takaisin kortistoon. Minulta kun tivaavat keskiasteen koulutusta, koska koulut ovat jääneet vähemmälle. Itse olen alkujen aluksi ottanut melkoisella huumorilla tivaukset, koska olen suurelta osin työskennellyt alalla johon ei ole koultusta. Eräiden tuttavien kohdalla tilanne ollut se, että koultus ollaan katsottu vanhentuneeksi, koska kyseistä ammattinimikettä ei työkkärin listoilta enää löydy. Loppujen lopuksi kaikkihan niiden kanssa taistelevat, eli päälisinpuolin kyse on päivärahoista. Koulutuksiakin tarjotaan tyylillä "mäillä on täällä näitä tutkintoja", " mene kurssille jossa saa miettiä mitä ammattia alat harjoittamaan" jne.. Kukaan ei tietenkään ole voinut todeta yksinkertaisestiu, että voisit suunnitella tutkinnon hankkimista.
Kertaaleen olen päässyt suljetulle mm. työttömyyden ja koulutusasioiden vuoksi. Alkoivat teroittamaan mitä he sallivat ja mitä eivät joskaan missään laissa ei ole koulutuksista mainttu muuta kuin se, että on olemassa oppivelvollisuus jonka suoritettua on oikeus keskiasteen koulutukseen. Kukaan muu kuin minä ei ole toistaiseksi menettänyt ihmisoikeuksiaan koulutusperustein. Asiat kyllä selkeentyvät lääninhallituksessa johon voi valittaa koulutuksesta huolimatta.
Itse ihmettelen asiaasi, millä siis tulet toimeen. Mikäli toimeentulosi on laillinen, niin voit asian perustella verotoimistoon sillä. Miksi et ole hakenut asumis- ja toimeentulotukea joita saa siitä huolimatta, etät onko työnhaku kunnossa??
Ei työkkäri voi pakottaa mihinkään keskiasteen kouluun. Mutta kurssille voi karenssin uhalla.
Itse olen käynyt kaksi alani kurssia. Ensimmäisessä oli hyvä kiinnostava opetus. Tosin jouduin asumaan liekkihotelli-tyylisessä asuntolassa kämppäkaverin kanssa 800 kilometrin päässä kotoa.
Toisessa oli ala-arvoinen opetus. Ammattikoun käynyt opettaja ja muutama yliopistotasoinenkin oppilas. Mutta siellä sain suoritettua alani ammattitutkinnon. Olin ollut ilman virallista koulutusta sitä ennen.
No ei se paperi ole elämääni muuttanut kuin sen verran että onpahan nyt vaikeampi titteli kirjoitettavana työhakemuksiin. Töitä kylläkään en ole saanut.
Ammattitutkintoon valmentava koulutus on hyvä vaihtoehto. Luulen että sitä ne koittavat sinulle järjestellä. Alempi ammattitutkinto vastaa ammattikoulua. Eikä sellaisilla kursseilla sentään tarvitse istua noin murrosikäisten kanssa, koska siellä on aikuisia ihmisiä. Saa edes juttuseuraa.
Mutta mieti ala hyvin tarkkaan, sellainen mitä sietää tehdä sekä että alalla on töitä. En suosittele mainosalan koulutuksia. Media hommiin on koulutettu vuodessa 2000 "osaajaa". Suurin osa suoraa kortistoon ja pian vuosikymmenen ajan.
Noista tuloasioista muuten:kuten alempana kerroin, minulla niitä ei ole. Silloin kun roikuin vielä työkkärissä niin olin työmarkkina tuella. Siihen asti kun päivät tulivat täyteen, sitten katsottiin puosison tulojen olevan rajoja korkeammat ja se lopetettiin. Samoista syistä johtuen emme ole oikeutettuja asumis- tai toimeentulotukeenkaan.
Elämä on kaktuksilla tanssimista.
Itse tympäännyin työvoimatoimistoon puolitoista vuotta sitten. Samat syyt kuin itselläsikin. Viimeisellä käynnillä udeltiin miksi olin lopettanut " Työelämävalmennuksen". Oli tarkoitus perustaa toiminimi. No se ikäänkuin kaatui mahdottomuuteensa.
Puolison siivellä tullut eleltyä, laskuja vino pino.
Kauanko meni ennen kuin verottaja alkoi utelemaan?
Kukaan muu kuin verottaja tuskin kyselee kenenkään perään. Onhan näitä erittäin surullisia tapauksi että kun on ollut eläkkeellä ja kaikki rahaliikenne on mennyt pankin palvelusta, siis että siinä vaiheessa aletaan kyseleen kun alkaa haista.
Olen naimisissa. Olemme tekemässä konkurssia. Minä olen juovuksissa niin paljon kuin mahdollista. Puoliso on erittäin onneton ja näkyi hänellä jotain rauhoittaviakin olevan. Olen huomenna menossa lääkäriin, minulla voi olla tappava lihasrappeuma sairaus. olen pian viidenkymmenen.
Jotain tarvis tehdä. Tavallaan olen itse aiheuttanut tilanteen. Vaan kun vuoden 2000 jälkeen en ole löytänyt oikeita töitä. Muutamia kursseja, yksi tukityö, yksi keskeytetty valmennus. Luulen että kokonaisansioni tälle vuosituhannelle vastaavat noin kahden kuukauden tavallista palkkaa ammatissani. Olen mainosalalla.
Pitänee pyytää benzot lääkärilta, hankkiutua katkolle. Sitten pitänee koittaa saada päänsä jotenkin kasaan ja alkaa taas koittamaan sitä toiminimeä ja koitta myydä töitä jollekulle.
Vaan jos taudin elinikä ennuste keskimäärin on 3 - 5 vuotta. Miten uskallan ottaa lainan jota todennäköisesti en saa elinikänäni maksettua? Vaimolle jää minusta vain velkaa jäljelle ja joutuu myymään pienen asuntomme jne.
Joskus vituttaa niin paljon ettei sanotuksi saa.