Meillä nuorimman tyttären syntymä ja pojan ADHD diagnosointi sijoittuivat samalle ajalle, joten saimme kodinhoitaja parin.
Kävivät meillä vuoro viikoin auttelemassa. Toinen oli oikea kodinhoitaja ja toinen oli oikeasti vanhustyössä, mutta siirretty kodinhoitajaksi, kun heitä ei kunnassamme ole tarpeeksi.
Noin vuoden kuluttua itse katsoimme ettei apua enään tarvita ja tämä aito kodinhoitaja oli matkassa siinä palaverissa. Kodinhoitaja oli samaa mieltä ja ehdotti että katsomme silti rauhassa kesän yli ja jos näyttää että tarvitsemmekin kodinhoitajaa, voimme pyytääsitä taas syksyllä. Syksyksi sovimme siis uuden ajan.
Kesän vietimme sukulaisissa noin 800 km päässä ja upeasti meillä tuntuikin menevän.
Syksy siis tuli ja palaverissa oli tämä vanhustyöhön koulutettu "kodinhoitaja" (jonka kanssa en ollut koskaan oikein tullut toimeen). Ja hän sanoikin sossuille että perheemme tarvitsee kodinhoitajaa...
Eli näin meillä, onko muilla samoja kokemuksia?
Kävivät meillä vuoro viikoin auttelemassa. Toinen oli oikea kodinhoitaja ja toinen oli oikeasti vanhustyössä, mutta siirretty kodinhoitajaksi, kun heitä ei kunnassamme ole tarpeeksi.
Noin vuoden kuluttua itse katsoimme ettei apua enään tarvita ja tämä aito kodinhoitaja oli matkassa siinä palaverissa. Kodinhoitaja oli samaa mieltä ja ehdotti että katsomme silti rauhassa kesän yli ja jos näyttää että tarvitsemmekin kodinhoitajaa, voimme pyytääsitä taas syksyllä. Syksyksi sovimme siis uuden ajan.
Kesän vietimme sukulaisissa noin 800 km päässä ja upeasti meillä tuntuikin menevän.
Syksy siis tuli ja palaverissa oli tämä vanhustyöhön koulutettu "kodinhoitaja" (jonka kanssa en ollut koskaan oikein tullut toimeen). Ja hän sanoikin sossuille että perheemme tarvitsee kodinhoitajaa...
Eli näin meillä, onko muilla samoja kokemuksia?
Vastaukset 9
Vanhimmat
pyysin kodinhoitajaa muutaman päivän ajaksi auttamaan lähinnä ruokaostosten teossa, koska itse olin sairastunut.
Ei tullut apua, enkä ole sitä pyytänyt, eikä kyllä ole ollut tarvettakaan.
Mutta sen tiedän, että alueellamme ei lapsiperheille anneta kodinhoitoapua, oli tarve miten huutava ja väliaikainen tahansa.
Yli 20 vuotta sitten Suomessa oli 3 viikkoa kestävät paukkupakkaset, niin että autotkin hyyty kesken matkan tielle Etelä-Suomessa. Mies oli koko sen ajan matkoilla enkä päässyt vauvan ja kaksivuotiaani kanssa kauppaan. Soitin kauppiaalle, ja hän toi ruuat kotiin kaks kertaa viikossa. Kyseessä oli ihan normaali kaupunkimarketti, ei tuttu kyläkauppias. Onnistuisko tänäpäivänä.
mutta ei minulla 10 v sitten ollut nettiä, enkä ollut mistään kotiin ruokien tuomisesta silloin ikinä kuullutkaan. Kai siitä sossussa olisi osattu sanoa, jos sellainen palvelu olisi ollut olemassa.
Kylläkai jokainen osaa itsekin kauppaan soittaa, luetella puhelimessa mitä ostaa ja pyytää tuomaan. Neuvottelukysymyshän se vaan on. Sitäpaitsi kilpailu on sen verra tiukkaa, että saattaisi onnistuakin. Mutta ei ne yhtä kurkinpätkää lähde kuskaamaan, vaan sanoisin että lähes viikon ruuat.
Pyysin apua siivoukseen ja ruuanlaittoon. Kaksi lastensuojelutätiä tuli sossusta ihmettelemään, kuinka meillä on niin sekaista ja saavatko lapset edes ruokaa. Että pitäisiköhän lapset ottaa väliaikaisesti huostaan... No, miksiköhän oli sekaista ja eineksillä mentiin? Kodinhoitajaa ei luvattu. Käskettiin tulla palaveriin. En mennyt, koska en pystynyt kävelemään.
Otin netistä pankkilainaa ja ostin kodinhoitoapua yksityiseltä. Kalliiksi tuli sairaslomalaiselle, mutta onneksi sain lainaa!
Soskusta ei ole sen koommin kuulunut mitään. Ihan omituinen tapaus.
Neljäs lapsi oli tuloillaan ja pyysin kodinhoitajaa siksi aikaa, että käyn synnyttämässä. Sanottiin, ettei sellaiseen anneta kodinhoitajaa ja että se on isän asia olla kotona. Isä katsoi ettei ole, vaan hänen omat tekemisensä satojen kilometrien päässä on hänelle tärkeintä, viikonloppuina sattoi olla kotona jos sille päälle sattui. Suunnittelin, että synnytän saunassa kun on jo kokemusta asiasta ja koska en voi jättää toisia pikkulapsia yksin. Asiat kuitenkin suttaantuivat, poltot alkoivat lauantaina ja sunnuntaina oli lapsi maailmassa. Maanantaina kotiin taksilla vauvan kanssa omalla vastuulla, lääkäri sanoi ettei hän ota vastuuta. Hoitohenkilökunta antoi paljon neuvoja matkaan, milloin pitää ottaa yhteyttä jos jotain vauvan voinnissa ilmenee. Isä sattui olemaan juuri tuon viikonlopun kotona käymässä ja vielä maanantaina hän oli suosiollisesti vienyt sisarukset päiväkotiin, jonka kunta oli ISÄLLE avuksi luvannut tilanteeseen. Onni oli meillä myötä, vauva olisi saattanut menehtyä kotisynnytykseen, napanuora oli kiertynyt kaulan ympärille monta kertaa niin tiiviisti, että kätilö joutui katkaisemaan sen että loput lapsesta pääsi syntymään. Uskon, että kyllä sossu olisi ollut hetkessä paikalla ja olisin saanut syytteen vaikka mistä jos olisin itsekseni olosuhteiden pakosta synnytellyt. Mummot oli olemassa, mutta vihasivat vauvojen syntymistä.
kaikissa niissäkin tilanteissa kun vanhemman fyysisen sairauden hoitaminen vaatisi hoitoapua vaikka 2-3:een kuukaudeksi. Siis apu olisi tosiaan väliaikaista ja määräaikaista.
Huostaanotolta ei silti pysty välttymään muuta kuin korkeintaan sillä, että saa asiansa johonkin ajankohtaisohjelmaan, mutta sellainen tuuri käy vain yhdellä sadasta. Sitten kyllä haastattelussa joku sossu valehtelee, miten ainakin heidän toimistossaan annetaan jotain ostopalveluseteleitä sun muuta, vaikka koko soopalla ei ole ohjelman teon jälkeen ole mitään tekemistä totuuden kanssa.
En jaksa edes kirjoittaa kaikkea sitä mitä sinulle haluaisin sanoa, mutta... Huostaanottoja ei IHAN noin pienillä perusteilla Suomen maassa tehdä.. ihan siksikin että PELKKÄ "paperi prosessi" maksaa n.30000E /per lapsi ja sen lisäksi sijoittaminen kotiin tai laitokseen on kallista.. joten ihan raakana totuutena- lapset kärsivät meillä kodeissaan liiankin pitkään.
Toinen asia on myös tämä, että ERITTÄIN harvoin huostaanotto on mellä aiheeton. (ensinnäkin siihen tarvitaan kattavat perusteet, ja tällä tarkoitan että esim. lapsen pahoinpitely/insesti ei johda SUORAA huostaanottoon..eli hieman epäilen sitten tuota kertomaasi tarinaa..)
No, jaksampa nyt vielä lisätä tähän että: Ymmärrätkö että sossulla on tv:ohjelmassa VAITIOLOVELVOLLISUUS.. ja usein haastattelu ohjelmat ja dokumentit kuvaavat vain vanhempien kärsimystä ja kokemaa... (ei todellisuutta, perheen tilanteesta, joka aiheuttanut huostaanotot) .. et silleen.
En edes lue edellisen kirjoitusta, mutta vastaan suoraan sinulle valhetiedon levittäjälle, että Suomen maassa tehdään huostaanottoja käsittämättömän kevyin perustein.
On aivan sama, mitä paperiprosessi (naurettava sana) maksaa ja vaikka edes per yksi paperi laskettuna! Luuletko tosiaan, että kirjoittaja ei tiedä, paljonko huostaanotot maksavat? Sinä et lasten "totuudesta" tunnu ihan kaikkea tietävän.
Esität niin outoja väitteitä, että pysähdyn oikein miettimään, mistä tuollaiset asenteet tulevat. Asiahan on niin, että meillä tehdään laittomia huostaanottoja niin, että LsL:n kriteerit eivät täyty sen tekemiselle.
Lisäksi tehdään aiheettomia huostaanottoja, jotka olisi voitu estää oikeilla tukitoimilla.
Yhden tai parin kunnan perusteellako sinä tuollaisia väitteitä tänne tulet esittämään? Ihan noin täyttä potaskaa täällä ei olla aikoihin nähtykään.
Ja voi hyvänen aika sentään kun jopa tällä palstalla oli jokin aika sitten linkki Sirpa Taskisen puheenvuoroon, joka oli äänitetty sossujen koulutustilaisuudessa, jossa nimenomaan kiellettiin, että SUORAA HUOSTAA EI SAA TEHDÄ edes insestiepäilyn kohdalla, kuten on tehty!
Taskinen kertoi videonauhalla jopa esimerkkejä törkeistä suoran huostaanoton tapauksista, millaisia traumoja pelkästään sillä oli lapselle aiheutettu. Lapsi oli henkisesti vammautettu niin, että oli enää vaikea erottaa, oliko varsinaista insestiä edes tapahtunutkaan. Ja kaikki tämä vain ja ainoastaan sossujen toimien ansiosta!
Tiedätkö sinä yhtään, mitä tulet tänne puhumaan?
Kuule, kyllä täällä ymmärretään se, että nimenomaan lakia vaitiolovelvollisuudesta käytetään suojelemaan sossun toimia, ei asiakasta. Näinhän se on. Asiakas on valmis tv-haastattelussa puhumaan asiastaan kaiken, hän on antanut ohjelman tekijöille kaikki dokumentit ja hankkinut todistajia, asiaan on perehdytty perin pohjin.
Mutta sitten tulevat sossut änkyttämään ja peittelemään omia töppäyksiään vetoamalla VAITIOLOVELVOLLISUUTEEN, että heidän omat tumpelointinsa eivät paljastuisi, kuten eivät yuleensä paljastu hallinto-oikeuksissakaan.
Kyllä voit olla naurettava väitteissäsi!
Ihan luvallasi taidan linkittää tämän toisellekin aktivistifoorumille, niin pöyristyttävä tämä on taas pitkästä aikaa lajissaan. Että silleen.