Ministerimme sanoi saamme aikaan säästöä ottamalla lämpöä talteen.
Kylläki aikoinaan opetettu säästämistä, vaan taisi jäädä oppimatta.
Kyseessä on lämmitys/sähkön kuluissa säästäminen, kerätään poistuva lämpötalteen ja käytämme sen uudestaan.
Kerätessä kuluu sähköä, samoin takaisin tuotaessa, lisäksi matkalla hukkuu aina jotain jonneki vai onko keksitty "ikiliikuja" lämmön.suhteen?
Mikään ei katoa vaan muuttaa muotoaan, onko näin?
Vai onko kyseessä "hölmöläisten" valon kantaminen säkillä pimeyteen?
Kylläki aikoinaan opetettu säästämistä, vaan taisi jäädä oppimatta.
Kyseessä on lämmitys/sähkön kuluissa säästäminen, kerätään poistuva lämpötalteen ja käytämme sen uudestaan.
Kerätessä kuluu sähköä, samoin takaisin tuotaessa, lisäksi matkalla hukkuu aina jotain jonneki vai onko keksitty "ikiliikuja" lämmön.suhteen?
Mikään ei katoa vaan muuttaa muotoaan, onko näin?
Vai onko kyseessä "hölmöläisten" valon kantaminen säkillä pimeyteen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
En tiedä mihin epäilysi perustuu?
Tiedät kuitenkin miten vettä höyrystetään vaikkapa vesikattilassa. Vesi kiehuu ilmanpaineesta riippuen n. 100-celsiusasteessa, on siis poudalla kuumempaa kuin sateella. Ilmanpainehan tuon määrää.
Maalämmössä käytetetään nestettä, joka kiehuu pienessä pakkasessakin, ainakin aika kylmässä.
Maaperässä on lämpöä auringonsäteilystä ja myös geotermistä lämpöä maan radioaktiivisuuden takia.
Tällaisella lämmöllä (järven pohjissakin talvella 4 celsiusastetta) höyrystetään tämä maalämmössä käytetty neste.
Höyrystä saadaan lämpö talteen kompressoimalla eli puristamalla höyry nesteeksi.
1 kWh:n sähköteholla saadaan 2,5-4 kWh lämpötehoa.
Hyöty on n. kolminkertainen.
Menetelmä on ollut käytössä kauan Ruotsissa. Kokemukset ovat hyviä. Sopiva lämpötila saavutettavaksi on n. 55 astetta.
Nykyään käytetään n.s. kelluntamenetelmää, jossa anturi "haistaa" ulkolämpötilaa ja lämmitetään siis tarpeen mukaan.
Hankin pari vuotta sitten ilmalämpöpumpun huusholliimme. Eikös siinä ole vähän samanlainen lämmön talteenotto ilmasta kuin maalämmössäkin maaperästä? Se vielä -15 asteen pakkasestakin puristaa lämpöä sisälle.
Ilmalämpöpumppu on pelannut hyvin ja tuonut lämmityskuluihin säästöä neljänneksen verran.
En muistanutkaan tuota ilmalämpöpumppua. Siiinäkin toiminta on kuin jääkaappi takaperin.
Ilmalämpöpumppuhan toimii, eikö? myös kesällä ilmastoijana. Etuna on vielä puhtaampi ilmakin.
Huomattava tuo 25%:n säästökin eikä investointikulut liene kohtuuttomat
Kyseessä on energia, ei teho
Mikä on hankinta hinta?
Yritän kysyä sitä että milloinka alkaa tienata.
Siis milloin on haukkunu hintansa säästöinä takasin.
Terv: Lokari-x
Perustamiskustannukset lienevät aika korkeat, varmaan tuhansia euroja.
Muutamassa vuodessa kuitenkin tullee maksetuksi. Kysy laitevalmistajilta!
Ilmalämpöpumpun hinta pari vuotta sitten oli asennuksineen noin tonni. En tiedä mitä nyt maksavat, kun ovat tulleet yhä enemmän muotiin. 4-5 vuotta haukkuvat hintaansa. Maalämmön asennus lienee kalliimpaa.
Ilmalämpöpumppuja on tullut markkinoille useita merkkejä,hinnat vaihtelevat merkistä riippuen
1000 -2ooo € asennettuna. Kannattaa asentaa jos asunto lämpiää suoralla sähkölämmityksellä.
Ilmalämpöpumppua kannattaa käyttää koko lämmityskauden ajan kun ulkona lämpötila on alle -15.
Asunnon viilentämiseen voi helteillä alentaa sisälämpötilaa huomattavasti, mutta se tulee kalliimaksi kuin lämmittäminen. Kannattaa kuitenkin kokeilla. Sisäilman puhdistaminen tapahtuu sisäilman kierrätyksellä, suodatin kerää epäpuhtaudet sisäilmasta. Edellisessä asunnossamme oli ilmalämpöpumppu, kyllä se hyvin toimi ja vähensi tuntuvasti sähkönkulutusta.
Entäs kun ulkona paukkuu paakkannen yli tuon 15°.
Mitäs se ihmehökötin sitten tekee?
Olen kuullut, että öljypatteri pitää paremmin ja halvemmalla
peruslämpöä yllä mökissä kuin suora sähkö.
Ei ilmalämpöpumppua kannata asentaa mökeille, jos siellä ei asuta vakituisesti. Omakoti ja rivitaloasunnot joissa on ennestään suora sähkölämmitys se on yksi vaihtoehto. Uusissa rakennettavissa asunnoissa kannattaa asiantuntijoilla selvittää mikä on tulevaisuuden lämmitysmuoto.
Kyllähän siinä mainittiin jotain % -lukuja.
Vaan muistuu mieleeni eräs koulutus tilaisuus kivikylällä joskus -50 luvulla. Kyseessä ei ollut mikään matematiikka vaan tiedusttelu.
proffan tasoinen luennoitsia sanoi % on ..... ymmärtämättömien hämäystä varten. Saamme aina kauniin lopputuloksen.