homekasvusto

Teillä on hyvä talo. Ilmeisesti se on aikanaan rakennettu hyvin ja olette pitäneet talon hyvässä kunnossa. Minulla on sellainen käsitys, että erityisesti vanhoissa taloissa käy juuri noin , kuin sinun työpaikallasi. Vanha katto alkaa vuotaa (erityisesti piipun vierestä) jossakin vaiheessa. Katto paikataan vuotokohdasta ja ollaan tyytyväisiä, että nyt on taas talo kunnossa. Kostuneet katto- ja seinärakenteet saavat kuivua omaan tahtiinsa. Luin, että kuivuneetkin rakenteet erittävät homeitiöitä. Minun mielestä ihmeellistä tässä on se, että tämän mukaan melkein jokaisessa erityisesti vanhassa rakennuksessa on homeongelma ja suurin osa ihmisistä joutuu elämään homeitiöitten kanssa.

Onkohan tässä kysymyksessä siitä, kun luin jostain, että lahonneessa ja kosteusongelmaisessakin rakennuksessa saattaa olla vain pienet pitoisuudet? Eikö kenties pienistä pitoisuuksista ole haittaa terveydelle? Onko teillä muilla kokemusta tai tietoa tästä asiasta: eli onko kaikissa rakennuksissa homeongelma, missä on joskus katto vuotanut eikä rakenteita ole koneellisesti kuivattu eikä niitä ole myöskään vaihdettu (katto vaan paikattu)

vierailija kirjoitti:

Teillä on hyvä talo. Ilmeisesti se on aikanaan rakennettu hyvin ja olette pitäneet talon hyvässä kunnossa. Minulla on sellainen käsitys, että erityisesti vanhoissa taloissa käy juuri noin , kuin sinun työpaikallasi. Vanha katto alkaa vuotaa (erityisesti piipun vierestä) jossakin vaiheessa. Katto paikataan vuotokohdasta ja ollaan tyytyväisiä, että nyt on taas talo kunnossa. Kostuneet katto- ja seinärakenteet saavat kuivua omaan tahtiinsa. Luin, että kuivuneetkin rakenteet erittävät homeitiöitä. Minun mielestä ihmeellistä tässä on se, että tämän mukaan melkein jokaisessa erityisesti vanhassa rakennuksessa on homeongelma ja suurin osa ihmisistä joutuu elämään homeitiöitten kanssa.

Onkohan tässä kysymyksessä siitä, kun luin jostain, että lahonneessa ja kosteusongelmaisessakin rakennuksessa saattaa olla vain pienet pitoisuudet? Eikö kenties pienistä pitoisuuksista ole haittaa terveydelle? Onko teillä muilla kokemusta tai tietoa tästä asiasta: eli onko kaikissa rakennuksissa homeongelma, missä on joskus katto vuotanut eikä rakenteita ole koneellisesti kuivattu eikä niitä ole myöskään vaihdettu (katto vaan paikattu)

Voidaan lähteä siitä, että jos vesivahinko on saanut kuivaa itsestään, niin homekasvustoja on ehtinyt muodostua. Se, että onko kysymyksessä ongelma, riippuu kasvuston lajeista ja määristä. Kaikki on mahdollista harmittomasta vakavaan ongelmaan asti.

on suhteellista kirjoitti:

Voidaan lähteä siitä, että jos vesivahinko on saanut kuivaa itsestään, niin homekasvustoja on ehtinyt muodostua. Se, että onko kysymyksessä ongelma, riippuu kasvuston lajeista ja määristä. Kaikki on mahdollista harmittomasta vakavaan ongelmaan asti.

Nyt tulee tyhmä kysymys (koeta kestää): Mistä tietää, onko kasvusto haitallista terveydelle vai ei, jos ei teetä mittauksia? Tarkoitan tällä sitä, että eihän kaikki reagoi homeelle. Onko niin, että tälläinen ihminen sairastuu toisinaan viruksen aiheuttamaan flunssaan, eikä ymmärrä, että sairastumiseen vaikuttaa homeista johtuva heikentynyt vastustuskyky? Kumpihan tulee ensin/yleisempää heikentynyt vastustuskyky vai homeista johtuvat oireet?

Tiedän, että kysymykseni ovat tyhmiä, olen vaan niin tietämätön asioista. Vanhempieni kotiin satoi aikoinaan vettä sisälle. Heillä ei ole ollut mitään oireita. He korjasivat katon, kosteusvahingosta muistuttaa enään vain jäljet seinässä ja katossa.

vierailija kirjoitti:

Teillä on hyvä talo. Ilmeisesti se on aikanaan rakennettu hyvin ja olette pitäneet talon hyvässä kunnossa. Minulla on sellainen käsitys, että erityisesti vanhoissa taloissa käy juuri noin , kuin sinun työpaikallasi. Vanha katto alkaa vuotaa (erityisesti piipun vierestä) jossakin vaiheessa. Katto paikataan vuotokohdasta ja ollaan tyytyväisiä, että nyt on taas talo kunnossa. Kostuneet katto- ja seinärakenteet saavat kuivua omaan tahtiinsa. Luin, että kuivuneetkin rakenteet erittävät homeitiöitä. Minun mielestä ihmeellistä tässä on se, että tämän mukaan melkein jokaisessa erityisesti vanhassa rakennuksessa on homeongelma ja suurin osa ihmisistä joutuu elämään homeitiöitten kanssa.

Onkohan tässä kysymyksessä siitä, kun luin jostain, että lahonneessa ja kosteusongelmaisessakin rakennuksessa saattaa olla vain pienet pitoisuudet? Eikö kenties pienistä pitoisuuksista ole haittaa terveydelle? Onko teillä muilla kokemusta tai tietoa tästä asiasta: eli onko kaikissa rakennuksissa homeongelma, missä on joskus katto vuotanut eikä rakenteita ole koneellisesti kuivattu eikä niitä ole myöskään vaihdettu (katto vaan paikattu)

milloin käy rakennukselle huonosti eli riittääkö , jos katto on vuotanut yhdestä kohtaa ja sitten vain pintapaikattu, ei muuta. Se, että homevaurio syntyy, on monen tekijän summa, johon voi vaikuttaa niin rakentaja kuin rakennuksen huollosta vastaava kuin tietysti asukaskin, kuin myös rakennusmateriaali, esim. toja-levyn ongelmat homeen suhteen tiedetään. Otit kattovuodon esiin eli jos vuoto on heti korjattu oikein, on mahdollista, että päästiin pelkällä säikähdyksellä ja sillä hyvällä korjaustavalla vaikutettiin tulevien asukkaidenkin terveyteen.
Asumisterveysoppaassa taitaa olla määriteltyinä joitakin pitoisuuksia, joiden ei katsota aiheuttavan terveyshaittaa. Rajanveto on kuitenkin vaikeaa, sillä jokaisen elimistö on erilainen ja reagoi erilaisiin ärsykkeisiin eri tavalla. Kannattaa myös muistaa se, että rakennusmateriaalit ovat muuttuneet kovastikin ammoisista ajoista ja tutkittua tietoa on olemassa siitä, missä materiaalissa kasvaa mikäkin home tyypillisenä.
Onko vanha vai uusi parempi, on vaikea kysymys. Kuten tuossa jo aiemminkin todettiin, niin rakennusten perusteella joudun minäkin raakkaamaan pois kesämökit, jotka ovat vain kesäkäytössä, olipa niiden rakennusmateriaali mikä hyvänsä. Pahimpia reaktioita olen saanut 60-70-luvun taitteessa ja 90-luvun alun rakennuksissa.

vierailija kirjoitti:

Nyt tulee tyhmä kysymys (koeta kestää): Mistä tietää, onko kasvusto haitallista terveydelle vai ei, jos ei teetä mittauksia? Tarkoitan tällä sitä, että eihän kaikki reagoi homeelle. Onko niin, että tälläinen ihminen sairastuu toisinaan viruksen aiheuttamaan flunssaan, eikä ymmärrä, että sairastumiseen vaikuttaa homeista johtuva heikentynyt vastustuskyky? Kumpihan tulee ensin/yleisempää heikentynyt vastustuskyky vai homeista johtuvat oireet?

Tiedän, että kysymykseni ovat tyhmiä, olen vaan niin tietämätön asioista. Vanhempieni kotiin satoi aikoinaan vettä sisälle. Heillä ei ole ollut mitään oireita. He korjasivat katon, kosteusvahingosta muistuttaa enään vain jäljet seinässä ja katossa.

Tämä ala ei ole mitään eksaktia tiedettä tiettyine määreineen eikä koskaan tule olemaankaan, koska mikrobimaailma on niin monimuotoinen. Epäilyt haitallisesta homevauriosta syntyvät useimmiten aistittavien hajujen tai oireilun perusteella. Tutkimuksilla voidaan selvittää kasvustojen olemassaolo, muttei välttämättä kovin tarkasti niiden vaarallisuutta. Ainoastaan muutamien eri kosteusvauriomikrobilajien kohdalla on vasta selvitetty niiden aiheuttamia terveyshaittoja.

Heikentynyt vastustuskyky on yksi homeiden aiheuttamista oireista. Toiset reagoivat nopeammin ja herkemmin kuin toiset. Silti, varsinkin, kun puhutaan mikrobimyrkyistä, niin ne ovat yhtä haitallisia kaikille ihmisille ajanoloon, koska ne kertyvät ihmisruumiiseen eivätkä helpolla sieltä häviä.

ennakkomääreitä siihen, kirjoitti:

milloin käy rakennukselle huonosti eli riittääkö , jos katto on vuotanut yhdestä kohtaa ja sitten vain pintapaikattu, ei muuta. Se, että homevaurio syntyy, on monen tekijän summa, johon voi vaikuttaa niin rakentaja kuin rakennuksen huollosta vastaava kuin tietysti asukaskin, kuin myös rakennusmateriaali, esim. toja-levyn ongelmat homeen suhteen tiedetään. Otit kattovuodon esiin eli jos vuoto on heti korjattu oikein, on mahdollista, että päästiin pelkällä säikähdyksellä ja sillä hyvällä korjaustavalla vaikutettiin tulevien asukkaidenkin terveyteen.
Asumisterveysoppaassa taitaa olla määriteltyinä joitakin pitoisuuksia, joiden ei katsota aiheuttavan terveyshaittaa. Rajanveto on kuitenkin vaikeaa, sillä jokaisen elimistö on erilainen ja reagoi erilaisiin ärsykkeisiin eri tavalla. Kannattaa myös muistaa se, että rakennusmateriaalit ovat muuttuneet kovastikin ammoisista ajoista ja tutkittua tietoa on olemassa siitä, missä materiaalissa kasvaa mikäkin home tyypillisenä.
Onko vanha vai uusi parempi, on vaikea kysymys. Kuten tuossa jo aiemminkin todettiin, niin rakennusten perusteella joudun minäkin raakkaamaan pois kesämökit, jotka ovat vain kesäkäytössä, olipa niiden rakennusmateriaali mikä hyvänsä. Pahimpia reaktioita olen saanut 60-70-luvun taitteessa ja 90-luvun alun rakennuksissa.

kesämökkimme taas on minulle kaikkein parhaiten sopivia rakennuksia. Mökki on talvet kylmillään eikä sitä kesälläkään käytännössä lämmitetä. Lämpöeristys on erittäin vaatimatonta tasoa, ympärivuotiseen käyttöön mökki ei sovellu.

Yhtään hometta ei ole ja mökki tuoksuu keväälläkin raikkaalle. Siihen aikaan oli todella hyvää puutavaraa ja mökki on paikallisen puusepän huolellisesti tekemä. Ilmeisesti myös puunsuoja-aineet olivat toista tavaraa kuin nykyään (myrkyllisempiä...) Eipä näy homepilkkuja eikä maalausta juuri tarvitse uusia, mökki hehkuu yhtä kirkuvan punaisena vuodesta toiseen.

Edellisessä viestissä:

"Rakennusten osalta siihen riittää jo talvisin lämmittämätön kesämökki, vaikka siinä ei olisi tapahtunut yhtään ainoaa vesivahinkoa. Koskee myös esim. kesämökillä olleita vuodevaatteita."

Pahasti altistuneet voivat oireilla em. kaltaisissa tiloissa vaikka mitään kosteus-ja homevaurioita ei löydy. Tässä onkin raja sille mikä on viranomaismenettelyssä määritetyn terveyshaitan raja. Juuri äskettäin tulleessa Korkeimman oikeuden päätöksessä todetaan että asunnoissa on siedettävä hajuja jonkin verran, tilat eivät voi olla aina täysin puhtaita. Valtaosa ihimisistä voi hyvin oleskella kesämökeillään mutta pienelle ryhmälle se ei sovi.

Tätä painotettiin äskeisessä koulutustilaisuuessakin, suuressa osassa maamme kiinteistöjä on kosteusvaurioita (kuten KTL on esittänyt). Kuitenkin erittäin vähäisessä osassa niistä on kyse varsinaisesta terveyshaitasta, vaikka herkistyneet oireilisivatkin.

homeahdistus1 kirjoitti:

kesämökkimme taas on minulle kaikkein parhaiten sopivia rakennuksia. Mökki on talvet kylmillään eikä sitä kesälläkään käytännössä lämmitetä. Lämpöeristys on erittäin vaatimatonta tasoa, ympärivuotiseen käyttöön mökki ei sovellu.

Yhtään hometta ei ole ja mökki tuoksuu keväälläkin raikkaalle. Siihen aikaan oli todella hyvää puutavaraa ja mökki on paikallisen puusepän huolellisesti tekemä. Ilmeisesti myös puunsuoja-aineet olivat toista tavaraa kuin nykyään (myrkyllisempiä...) Eipä näy homepilkkuja eikä maalausta juuri tarvitse uusia, mökki hehkuu yhtä kirkuvan punaisena vuodesta toiseen.

Meillä on 50/60-luvun vaihteessa rakennettu hirsimökki, joka on talvet kylmillään. Keväällä, kun mennään ensimmäistä kertaa sinne, niin tuntuu jonkinverran tunkkaista hajua, joka saadaan kuitenkin sieltä tuuletettua pois melko hyvin. Tästä pienestä hajusta huolimatta en koskaan oireile siellä, vaikka muuten oireilen vähäisistäkin määristä. Päinvastoin, tuntuu siltä, että siellä on helppo olla ja hengittää. Olen ajatellut, että se voisi johtua siitä, että siellä ei ole yhtään mitään keinotekoisia materiaaleja, kuten lastulevyjä tai muovimattoja tai eristeitä seinissä tai lattioissa yms.. Eli siellä ei varmaankaan ole haitallisia homemyrkkyjäkään, joita syntyy, kun homeet ja bakteerit hajottavat keinotekoisia materiaaleja.

homeahdistus1 kirjoitti:

kesämökkimme taas on minulle kaikkein parhaiten sopivia rakennuksia. Mökki on talvet kylmillään eikä sitä kesälläkään käytännössä lämmitetä. Lämpöeristys on erittäin vaatimatonta tasoa, ympärivuotiseen käyttöön mökki ei sovellu.

Yhtään hometta ei ole ja mökki tuoksuu keväälläkin raikkaalle. Siihen aikaan oli todella hyvää puutavaraa ja mökki on paikallisen puusepän huolellisesti tekemä. Ilmeisesti myös puunsuoja-aineet olivat toista tavaraa kuin nykyään (myrkyllisempiä...) Eipä näy homepilkkuja eikä maalausta juuri tarvitse uusia, mökki hehkuu yhtä kirkuvan punaisena vuodesta toiseen.

todellakin 70-luvulla varsinkin käytettiin
esim ky-5 myrkkyä,tosi tehokasta,ei homeet kasva
mutta kasvaimia ihmisille kyllä kasvaa
sis muunmuassa dioksiinia(supermykkyä)

homeahdistus1 kirjoitti:

kesämökkimme taas on minulle kaikkein parhaiten sopivia rakennuksia. Mökki on talvet kylmillään eikä sitä kesälläkään käytännössä lämmitetä. Lämpöeristys on erittäin vaatimatonta tasoa, ympärivuotiseen käyttöön mökki ei sovellu.

Yhtään hometta ei ole ja mökki tuoksuu keväälläkin raikkaalle. Siihen aikaan oli todella hyvää puutavaraa ja mökki on paikallisen puusepän huolellisesti tekemä. Ilmeisesti myös puunsuoja-aineet olivat toista tavaraa kuin nykyään (myrkyllisempiä...) Eipä näy homepilkkuja eikä maalausta juuri tarvitse uusia, mökki hehkuu yhtä kirkuvan punaisena vuodesta toiseen.

60-70 -luvun vaihteessa rakennetut rakennukset ovat julkisia rakennuksia, ei lautarakenteisia mökkejä. Varmaan ko. mökkien sopivuuteen vaikuttakin juuri se, että niitä eristeitä on tosiaankin vähän ja toinen soi olla, että ne myös tuulettuvat hyvin. Pitääpä kokeilla vielä sellaista, jos vaikka toimisi.

rajan veto kirjoitti:

Edellisessä viestissä:

"Rakennusten osalta siihen riittää jo talvisin lämmittämätön kesämökki, vaikka siinä ei olisi tapahtunut yhtään ainoaa vesivahinkoa. Koskee myös esim. kesämökillä olleita vuodevaatteita."

Pahasti altistuneet voivat oireilla em. kaltaisissa tiloissa vaikka mitään kosteus-ja homevaurioita ei löydy. Tässä onkin raja sille mikä on viranomaismenettelyssä määritetyn terveyshaitan raja. Juuri äskettäin tulleessa Korkeimman oikeuden päätöksessä todetaan että asunnoissa on siedettävä hajuja jonkin verran, tilat eivät voi olla aina täysin puhtaita. Valtaosa ihimisistä voi hyvin oleskella kesämökeillään mutta pienelle ryhmälle se ei sovi.

Tätä painotettiin äskeisessä koulutustilaisuuessakin, suuressa osassa maamme kiinteistöjä on kosteusvaurioita (kuten KTL on esittänyt). Kuitenkin erittäin vähäisessä osassa niistä on kyse varsinaisesta terveyshaitasta, vaikka herkistyneet oireilisivatkin.

Asia on varmaan juuri näin, että suurimmassa osassa kiinteistöistä on kosteusvaurioita. Kuinkahan monta vanhaa taloa on olemassa, jonka esim. katosta ei olisi koskaan satanut sisään. Mistähän senkin sitten tietää, koska asialla on jotain merkitystä terveyden kannalta?

rajan veto kirjoitti:

Edellisessä viestissä:

"Rakennusten osalta siihen riittää jo talvisin lämmittämätön kesämökki, vaikka siinä ei olisi tapahtunut yhtään ainoaa vesivahinkoa. Koskee myös esim. kesämökillä olleita vuodevaatteita."

Pahasti altistuneet voivat oireilla em. kaltaisissa tiloissa vaikka mitään kosteus-ja homevaurioita ei löydy. Tässä onkin raja sille mikä on viranomaismenettelyssä määritetyn terveyshaitan raja. Juuri äskettäin tulleessa Korkeimman oikeuden päätöksessä todetaan että asunnoissa on siedettävä hajuja jonkin verran, tilat eivät voi olla aina täysin puhtaita. Valtaosa ihimisistä voi hyvin oleskella kesämökeillään mutta pienelle ryhmälle se ei sovi.

Tätä painotettiin äskeisessä koulutustilaisuuessakin, suuressa osassa maamme kiinteistöjä on kosteusvaurioita (kuten KTL on esittänyt). Kuitenkin erittäin vähäisessä osassa niistä on kyse varsinaisesta terveyshaitasta, vaikka herkistyneet oireilisivatkin.

Kirjoitit äskeisessä koulutustilaisuudessa painotettavan, että vaikka suuressa osassa maamme kiinteistöjä on kosteusvaurioita (kuten KTL on esittänyt), niin kuitenkin ERITTÄIN VÄHÄISESSÄ OSASSA NIISTÄ ON KYSE VARSINAISESTA TERVEYSHAITASTA, VAIKKA HERKISTYNEET OIREILISIVATKIN.

Eli kun on kyse koulutustilaisuudesta, niin maammeme homegurut väittävät, että kosteusvauriotuneissa rakennusmateriaaleissa kasvava mikrobikasvusto allergisoivine proteiineineen ei ole terveyshaitta ko. rakennusten käyttäjille.

No kysyisin vain, että missä se immuuunijärjestelmän herkistyminen, joka aiheuttaa oireilua noille mikrobeille, joista jokaista esiintyy myös luonnossa, oikein tapahtuu jos ei juuri noissa kosteusvauriorakennuksissa?
Kuten muidenkin allergisoivien proteiinien, myös ns. kosteusvauriomikrobiproteiinien kohdalla voi käydä niin, että immuunijärjestelmä niille herkistyttyään laukoo päälle yhä penentyvillä proteníinimäärillä hektisiä immunologisia reaktioita, viivästyneitä AKUUTTEJA allergisia sairauksia, tai yhä pienemmät altistusmäärät pahentavat jo olemassaolevia kroonisia allergiasairauksia.

Omalla kohdallani työpaikkani homealtistus johti jo työssäoloaikana siihen, että ruohonleikkuu piti lopettaa flunssaoireilun takia ja työpaikka-altistuksen päätyttyä siihen, että maa-aineksia käsitellessäni esim. haravointi, puutarha-kasvimaanhoito, estin homeflunssan käyttämällä hengityssuojaimia, joita suojaimia käytin jo ennen TTL:n homealtistusta.

Kun tuossa allergiaviikolla kuulin asiantuntijoiden esittämänä yhtä sun toista allergisoitumisen ehkäisystä, niin maatalossa syntyneenä ja kasvaneena ja intohimoisena multasormisena jo pienestä pitäen näyttää pahasti siltä, että nyt on tullut elämäni ensimmäinen kevät juuri tuon työpaikan homealtistuksen seurauksena, kun en USKALLA LAITTAA SORMIANI MULTAAN kavattaakseni biologisesti viljeltyjä vihanneksia, yrttejä perheeni käyttöön, koska PPP:llenikin multa on myrkkyä, tosin mullan käsittely on ollut myrkkyä jo vuosia niin ylä- kuin alahengitystielimakalvoillenikin.
Eli se tuosta homeallergiajatkumosta kuin myös asiantuntijoiden suosittelemasta maaperämikrobialtistuksesta esim. mullan muodossa.

Kysyisin asiantuntijoilta myös miksi jouduin poistamaan päivittäin kasteltavat kukat kukkapöydältäni jo työssäolosuhteeni aikana?

Niin en ole ainut työpaikka-altistuksen aikaansaama hengityssuojainten käyttäjä tässä maassa, enkä ainut joka ei siedä kukkamultaa enkä multaa vaikkapa perunoita pestessäni.

Maamme homegurujen pitäisi myös pystyä kertomaan meille homeallergikoille miksi homeallergisoituminen johtaa muihin allergioihin, esim. ruoka-, lisä-säilöntäaine-,lääkeaineallergioihin, joiden perusteeksi ei kelpaa tietyn ruoka- jne. liikakäyttö.

Myös me herkät homeallergikot sairastumme, joten hoitomme pitäisi tapahtua kosteusvauriomikrobivapaassa sairaalahuoneessa ettemme altistuksen seurauksena sairastuisi.

Maamme homegurujen, homerakennusten mikrobipitoisuuksien raja-arvojen miettimisen sijasta, olisi jo korkea aika antaa suosituksia kuinka herkkien kosteusvauriomikrobiallergikkojen hoito ja tutkimus taataan ilman terveysriskiä maamme homesairaaloissa kuin myös kuntoutuslaitoksissa.

vierailija kirjoitti:

Nyt tulee tyhmä kysymys (koeta kestää): Mistä tietää, onko kasvusto haitallista terveydelle vai ei, jos ei teetä mittauksia? Tarkoitan tällä sitä, että eihän kaikki reagoi homeelle. Onko niin, että tälläinen ihminen sairastuu toisinaan viruksen aiheuttamaan flunssaan, eikä ymmärrä, että sairastumiseen vaikuttaa homeista johtuva heikentynyt vastustuskyky? Kumpihan tulee ensin/yleisempää heikentynyt vastustuskyky vai homeista johtuvat oireet?

Tiedän, että kysymykseni ovat tyhmiä, olen vaan niin tietämätön asioista. Vanhempieni kotiin satoi aikoinaan vettä sisälle. Heillä ei ole ollut mitään oireita. He korjasivat katon, kosteusvahingosta muistuttaa enään vain jäljet seinässä ja katossa.

Kirjoitit, että homealtistuksen kohteena oleva henkilö sairastuu toisinaan viruksen aiheuttamaan flunssaan, eikä ymmärrä, että sairastumiseen vaikuttaa homeista johtuva heikentynyt vastustuskyky.

Mitä tulee virus- ja homeflunssan eroihin, niin yleinen käsityshän on, että flunssan aiheuttajana on AINA virus.

Herkkänä homeallergikkona totean, että pystyn hankkimaan itselleni kestoiältään päivän-parin homeflunssan, jota ulkopuolinen ei erota virusflunssasta, kymmenen tunnin sisällä kohdistuen haluamaasi ajankohtaan.
Kokeen alkaessa havaitset minut flunssavapaaksi.

No toki voisin väittää, että hallitsen viruksia tai mieltäni siinä määrin, että saan flunssan milloin haluan, mutta jos niin olisi, niin lääketieteen oppikirjoja pitäisi muuttaa siltä osin.
Valitettavasti en ole ainut homeallergikko, joka pystyy aikaansaamaan itselleen flunssan milloin haluaa.

rajan veto kirjoitti:

Edellisessä viestissä:

"Rakennusten osalta siihen riittää jo talvisin lämmittämätön kesämökki, vaikka siinä ei olisi tapahtunut yhtään ainoaa vesivahinkoa. Koskee myös esim. kesämökillä olleita vuodevaatteita."

Pahasti altistuneet voivat oireilla em. kaltaisissa tiloissa vaikka mitään kosteus-ja homevaurioita ei löydy. Tässä onkin raja sille mikä on viranomaismenettelyssä määritetyn terveyshaitan raja. Juuri äskettäin tulleessa Korkeimman oikeuden päätöksessä todetaan että asunnoissa on siedettävä hajuja jonkin verran, tilat eivät voi olla aina täysin puhtaita. Valtaosa ihimisistä voi hyvin oleskella kesämökeillään mutta pienelle ryhmälle se ei sovi.

Tätä painotettiin äskeisessä koulutustilaisuuessakin, suuressa osassa maamme kiinteistöjä on kosteusvaurioita (kuten KTL on esittänyt). Kuitenkin erittäin vähäisessä osassa niistä on kyse varsinaisesta terveyshaitasta, vaikka herkistyneet oireilisivatkin.

terveystarkastaja ja viittaat äskeiseen Vantaalla pidettyyn koulutustilaisuuteen.

Tällä hetkellähän on kysymys siitä, että homeongelma on räjähtänyt käsiin ja kaikki tahot on valjastettu vähättelemään ongelmaa. Terveystarkastajat ovat yksi helppo kohde, koska heillä ei ole syvällisempää asiantuntemusta mikrobiologiasta, toksikologiasta eikä lääketieteestä. Seminaareissa esitetty "tieto" uppoaa sellaisenaan ja sitä pidetään paitsi virallisena myös oikeana.

Onneksi meillä on vielä Tuula Putus, joka ei tuollaiseen lähde mukaan.

Homeherkkä kirjoitti:

Kirjoitit, että homealtistuksen kohteena oleva henkilö sairastuu toisinaan viruksen aiheuttamaan flunssaan, eikä ymmärrä, että sairastumiseen vaikuttaa homeista johtuva heikentynyt vastustuskyky.

Mitä tulee virus- ja homeflunssan eroihin, niin yleinen käsityshän on, että flunssan aiheuttajana on AINA virus.

Herkkänä homeallergikkona totean, että pystyn hankkimaan itselleni kestoiältään päivän-parin homeflunssan, jota ulkopuolinen ei erota virusflunssasta, kymmenen tunnin sisällä kohdistuen haluamaasi ajankohtaan.
Kokeen alkaessa havaitset minut flunssavapaaksi.

No toki voisin väittää, että hallitsen viruksia tai mieltäni siinä määrin, että saan flunssan milloin haluan, mutta jos niin olisi, niin lääketieteen oppikirjoja pitäisi muuttaa siltä osin.
Valitettavasti en ole ainut homeallergikko, joka pystyy aikaansaamaan itselleen flunssan milloin haluaa.

Mä olen ymmärtänyt, että yksi homeiden oireista on se, että ihmisen vastustuskyky huononee. Ärsyyntyneihin limakalvoihin iskee flunssavirukset herkemmin kuin terveisiin. Onko teillä tästä kokemusta?

Mitkä oireet teillä on alkanut ensiksi: heikentynyt vastustuskyky flunssaviruksille vai joku muu...Kuinka pitkä homealtistus tähän on tarvittu? Minkälainen vesivahinko rakennuksessa oli tapahtunut, jossa jouduitte homeiden kanssa tekemisiin?

vierailija kirjoitti:

Mä olen ymmärtänyt, että yksi homeiden oireista on se, että ihmisen vastustuskyky huononee. Ärsyyntyneihin limakalvoihin iskee flunssavirukset herkemmin kuin terveisiin. Onko teillä tästä kokemusta?

Mitkä oireet teillä on alkanut ensiksi: heikentynyt vastustuskyky flunssaviruksille vai joku muu...Kuinka pitkä homealtistus tähän on tarvittu? Minkälainen vesivahinko rakennuksessa oli tapahtunut, jossa jouduitte homeiden kanssa tekemisiin?

katto vuotanut, salaojitusta ei ole, maakosteus imeytynyt rakenteisiin, lattiakaivoista vedet tulee lattioille - olisiko jo maksimaalinen kosteusrasitus?

ilmeisesti kirjoitti:

terveystarkastaja ja viittaat äskeiseen Vantaalla pidettyyn koulutustilaisuuteen.

Tällä hetkellähän on kysymys siitä, että homeongelma on räjähtänyt käsiin ja kaikki tahot on valjastettu vähättelemään ongelmaa. Terveystarkastajat ovat yksi helppo kohde, koska heillä ei ole syvällisempää asiantuntemusta mikrobiologiasta, toksikologiasta eikä lääketieteestä. Seminaareissa esitetty "tieto" uppoaa sellaisenaan ja sitä pidetään paitsi virallisena myös oikeana.

Onneksi meillä on vielä Tuula Putus, joka ei tuollaiseen lähde mukaan.

Kenen riveissä he oikein seisovat? Vahvistuu vain käsitys siitäkin ammattiryhmästä lisää, jos em. menee läpi, kun tuntuu, että uskovat kaikki selitykset, mitä heille selitellään tehdyistä korjauksista, kun eivät edes valvo niitä korjauksia.

ilmeisesti kirjoitti:

terveystarkastaja ja viittaat äskeiseen Vantaalla pidettyyn koulutustilaisuuteen.

Tällä hetkellähän on kysymys siitä, että homeongelma on räjähtänyt käsiin ja kaikki tahot on valjastettu vähättelemään ongelmaa. Terveystarkastajat ovat yksi helppo kohde, koska heillä ei ole syvällisempää asiantuntemusta mikrobiologiasta, toksikologiasta eikä lääketieteestä. Seminaareissa esitetty "tieto" uppoaa sellaisenaan ja sitä pidetään paitsi virallisena myös oikeana.

Onneksi meillä on vielä Tuula Putus, joka ei tuollaiseen lähde mukaan.

Minkälaisia kokemuksia sinulla on ongelman vähättelystä?

vierailija kirjoitti:

Mä olen ymmärtänyt, että yksi homeiden oireista on se, että ihmisen vastustuskyky huononee. Ärsyyntyneihin limakalvoihin iskee flunssavirukset herkemmin kuin terveisiin. Onko teillä tästä kokemusta?

Mitkä oireet teillä on alkanut ensiksi: heikentynyt vastustuskyky flunssaviruksille vai joku muu...Kuinka pitkä homealtistus tähän on tarvittu? Minkälainen vesivahinko rakennuksessa oli tapahtunut, jossa jouduitte homeiden kanssa tekemisiin?

Maamme homeguruthan ovat sitä mieltä, että vastustuskyky virusflunssille huononee kosteusvauriorakennuksissa.

Mikäli vastustuskyky huononee, niin lymfosyyttien erityislaskennalla (150 E) selviää ovatko NK-solut vähentyneet.
Mikäli vastustuskyvyn heikkeneminen viruksille heikkenee vasta-ainepuutostilojen takia, niin voi mittauttaa IgA:n, IgM:n ja IgG:n alaluokkineen. Omalla kohdallani ne olivat normaalit.

Työpaikka-altistuksen jälkeen olen sairastanut virusflunssan neljä kertaa 8 vuoden aikana. Työpaikka-altistusaikana kymmenisen vuotta ikkunoiden kiinnipitämisen ajankohtana miltei joka toinen kuukausi itselläni nousi kuume muutamassa tunnissa yli 39 C, joka kuume kesti vuorokauden. Joskus jälkitautina oli poskiontelo- tai keuhkoputkitulehdus.
Tt-läkärin mielestä on normaalia sairastaa virusflunssia 6-7 kertaa vuodessa.
Tosin tt-lääkäriltä jäi huomaamata ikivanha totuus, että virusflunssa kestää parisen viikkoa, ei 1-3 vrk.

Mitä tulee allergisiin sairauksiin, niin en löydä tutkimuksia missä olisi todettu kosteusvauriorakennuksissa oleskelevilla joko NK- tai vasta-ainepuutostiloja.

Se, että homeflunssa pitää pystyä erottamaan virusflunssasta on sanottu jo vuonna 1985 painetussa Allergia-kirjassa.
Maamme homegurujen kehittämän ns. ODTS:n ja akuutin allergisen alveoliitin oirekuvahan on sama kuin virusflunssan. Alveoliittin kestoaika on vain paljon pidempi.

vierailija kirjoitti:

Mä olen ymmärtänyt, että yksi homeiden oireista on se, että ihmisen vastustuskyky huononee. Ärsyyntyneihin limakalvoihin iskee flunssavirukset herkemmin kuin terveisiin. Onko teillä tästä kokemusta?

Mitkä oireet teillä on alkanut ensiksi: heikentynyt vastustuskyky flunssaviruksille vai joku muu...Kuinka pitkä homealtistus tähän on tarvittu? Minkälainen vesivahinko rakennuksessa oli tapahtunut, jossa jouduitte homeiden kanssa tekemisiin?

Maamme homegurut ovat sitä mieltä ja sitä kautta miltei koko lääkärikunta, että hometyöpaikoilla ihmiset sairastuvat VIRUKSEN aiheuttamiin flunssiin toistuvasti juuri tuon heikentyneen vastustuskyvyn takia.

Homeflunssa pitäisi kuitenkin pystyä erottamaan virusflunssasta. Näin on todettu jo Allergia kirjassa vuonna 1985.
AKUUTIN allergisen alveoliitin ja ODTS:n oirekuviohan on virausflunssan kaltainen, erotuksella, että ODTS:n kestoaika on 1-3 vrk ja alveoliitin kuukausia. Tosin useimmissa tapauksissa ODTS:stä pitäisi poistaa tuo T koska TTL aikaansaa niitä käyttämällään kolmella luonnonhomeella.

Itse aloin ODS-oireilla kymmenen vuoden ajan kattovuotojen kestettyä 5 vuotta. Yli 39 C muutamassa tunnissa nouseva kuume ikkunoiden kiinnipitämisen aikana miltei joka toinen kuukausi, kuume joka ohittui vuorokaudessa. Jälkitautina silloin tälloin joko poskiontelo- tai keuhkoputkitulehdus.
Työterveyslääkärin mielestä oli normaalia saada VIRUSFLUNSSA 6-7 kertaa vuodessa.
Tosin tt-lääkärini ei huomioinut ikivanhaa totuutta, että virusflunssan kestoaika on pari viikkoa, ei vuorokausi-pari kolme, kuten omalla kohdallani.
Verisuonitulehdukset ihon kirjavoitumisen kera liittuivät kuvioon mukaan viiden vuoden päästä verisuonet hehkuivat sinisinä ihon läpi) alkaen sääristä siirtyen käsivarsiin ja rintakehään kuin myös reumaoireilu. Ihan siniverisenä minua piti TTL:n labrahoitajakin.
Nenän limakalvot olivat kuivat kuin korput vuotaen verta, ikenet vuosivat harjatessa verta, hammaskiveä piti tikuttaa päivittäin, korvat erittivät runsaasti vaikkua ja niitä kutisi kaiken aikaa. Myöhempinä vuosina kurkku oli kipeä kaiken aikaa ikkunoiden kiinnipitämisaikana, kaularauhaset kipuilivat jne.
Minulla ei siis ollut nenän tukkoisuutta, yskää, silmäoireilua, äänen käheytymistä jne.

No tt-lääkärin "virusflunssat" loppuivat kuin seinään työpaikka-altistuksen päätyttyä.
Työpaikka-altistuksen päättymisen jälkeen, siis kahdeksan vuoden aikana, olen sairastanut 4 KAKSIVIIKKOISTA virusflunssaa. Vaikka perheenjäsenet sairastivat en ole saanut edes heistä tartuntaa.
Helmikuussa sairastin virusnuhan, joka sekin kesti kaksi viikkoa.
Mitä tulee tuntemiini homeallergikkoihin (ei enää työpaikka-altistusta) eivät hekään ole valittaneet kärsivänsä toistuvista virusflunssista.

Mutta kuten sanoin, pari- kolmepäiväinen homeflunssa (ODS) onnistuu milloin vain. ODS:n lisänä onnistuu myös allerginen keuhkoputkitulehdus, jopa allerginen alveoliittikin riippuen lehtien haravoinnin tai vaikkapa mullan käsittelyn kestoajasta.

Mitä tuohon vastustuskyvyn huononemiseen tulee, niin siihenhän on lääketieteelliset mittarit olemassa.
Tälä palstalla paljon puhuttujen NK-solujen pitoisuus selviää lymfosyyttien erityislaskentakokeella (hinta 150 E). NK-solujen vähenemisenhän sanotaan aiheuttavan infektioherkkyyttä.
Vasta-ainepuutostilat aiheuttavat myös infektioherkkyyttä. Sen selvittämiseksi voi mittauttaa IgA-, IgM- ja IgG-pitoisuudet verestä kuin myös IgG:n alaluokat. Omalla kohdallani vasta-ainearvot olivat normaalit.
Tosin työterveyshuolto ei maksa kumpaakaan tutkimusta.

Tuossa äskettäin eräs homeallergikko pyysi keuhkolääkäriltä lähetettä lymfosyyttien erityislaskentaan, vaan jostain syystä ei saanut sitä???

Mikäli epäilee keuhkorakkuloissa olevan tulehdusta voi pyytää lähetteen Ortonin HRCT:hen.
359 eurolla selviää niin keuhkorakkuloiden kuin keuhkoputkistonkin tilanne.

Kirjoitin tämän tekstin ensin. Jostain syystä se katosi johonkin. Tuli ihmeellisiä kuvioita. Kirjoitin uuden tekstin ja lähetin sen. Kun nyt tuo aikaisempi ilmestyi jostakin bittiavaruudesta niin lähetän senkin.

Homeherkkä kirjoitti:

Maamme homegurut ovat sitä mieltä ja sitä kautta miltei koko lääkärikunta, että hometyöpaikoilla ihmiset sairastuvat VIRUKSEN aiheuttamiin flunssiin toistuvasti juuri tuon heikentyneen vastustuskyvyn takia.

Homeflunssa pitäisi kuitenkin pystyä erottamaan virusflunssasta. Näin on todettu jo Allergia kirjassa vuonna 1985.
AKUUTIN allergisen alveoliitin ja ODTS:n oirekuviohan on virausflunssan kaltainen, erotuksella, että ODTS:n kestoaika on 1-3 vrk ja alveoliitin kuukausia. Tosin useimmissa tapauksissa ODTS:stä pitäisi poistaa tuo T koska TTL aikaansaa niitä käyttämällään kolmella luonnonhomeella.

Itse aloin ODS-oireilla kymmenen vuoden ajan kattovuotojen kestettyä 5 vuotta. Yli 39 C muutamassa tunnissa nouseva kuume ikkunoiden kiinnipitämisen aikana miltei joka toinen kuukausi, kuume joka ohittui vuorokaudessa. Jälkitautina silloin tälloin joko poskiontelo- tai keuhkoputkitulehdus.
Työterveyslääkärin mielestä oli normaalia saada VIRUSFLUNSSA 6-7 kertaa vuodessa.
Tosin tt-lääkärini ei huomioinut ikivanhaa totuutta, että virusflunssan kestoaika on pari viikkoa, ei vuorokausi-pari kolme, kuten omalla kohdallani.
Verisuonitulehdukset ihon kirjavoitumisen kera liittuivät kuvioon mukaan viiden vuoden päästä verisuonet hehkuivat sinisinä ihon läpi) alkaen sääristä siirtyen käsivarsiin ja rintakehään kuin myös reumaoireilu. Ihan siniverisenä minua piti TTL:n labrahoitajakin.
Nenän limakalvot olivat kuivat kuin korput vuotaen verta, ikenet vuosivat harjatessa verta, hammaskiveä piti tikuttaa päivittäin, korvat erittivät runsaasti vaikkua ja niitä kutisi kaiken aikaa. Myöhempinä vuosina kurkku oli kipeä kaiken aikaa ikkunoiden kiinnipitämisaikana, kaularauhaset kipuilivat jne.
Minulla ei siis ollut nenän tukkoisuutta, yskää, silmäoireilua, äänen käheytymistä jne.

No tt-lääkärin "virusflunssat" loppuivat kuin seinään työpaikka-altistuksen päätyttyä.
Työpaikka-altistuksen päättymisen jälkeen, siis kahdeksan vuoden aikana, olen sairastanut 4 KAKSIVIIKKOISTA virusflunssaa. Vaikka perheenjäsenet sairastivat en ole saanut edes heistä tartuntaa.
Helmikuussa sairastin virusnuhan, joka sekin kesti kaksi viikkoa.
Mitä tulee tuntemiini homeallergikkoihin (ei enää työpaikka-altistusta) eivät hekään ole valittaneet kärsivänsä toistuvista virusflunssista.

Mutta kuten sanoin, pari- kolmepäiväinen homeflunssa (ODS) onnistuu milloin vain. ODS:n lisänä onnistuu myös allerginen keuhkoputkitulehdus, jopa allerginen alveoliittikin riippuen lehtien haravoinnin tai vaikkapa mullan käsittelyn kestoajasta.

Mitä tuohon vastustuskyvyn huononemiseen tulee, niin siihenhän on lääketieteelliset mittarit olemassa.
Tälä palstalla paljon puhuttujen NK-solujen pitoisuus selviää lymfosyyttien erityislaskentakokeella (hinta 150 E). NK-solujen vähenemisenhän sanotaan aiheuttavan infektioherkkyyttä.
Vasta-ainepuutostilat aiheuttavat myös infektioherkkyyttä. Sen selvittämiseksi voi mittauttaa IgA-, IgM- ja IgG-pitoisuudet verestä kuin myös IgG:n alaluokat. Omalla kohdallani vasta-ainearvot olivat normaalit.
Tosin työterveyshuolto ei maksa kumpaakaan tutkimusta.

Tuossa äskettäin eräs homeallergikko pyysi keuhkolääkäriltä lähetettä lymfosyyttien erityislaskentaan, vaan jostain syystä ei saanut sitä???

Mikäli epäilee keuhkorakkuloissa olevan tulehdusta voi pyytää lähetteen Ortonin HRCT:hen.
359 eurolla selviää niin keuhkorakkuloiden kuin keuhkoputkistonkin tilanne.

Kirjoitin tämän tekstin ensin. Jostain syystä se katosi johonkin. Tuli ihmeellisiä kuvioita. Kirjoitin uuden tekstin ja lähetin sen. Kun nyt tuo aikaisempi ilmestyi jostakin bittiavaruudesta niin lähetän senkin.

Ymmärsin, että silloin kun olit töissä kyseisessä työpaikassa, niin sinulla EI HUONONTUNUT VASTUSTUSKYKY VIRUKSIA KOHTAAN. Eli et sairastellut paljon virusflunssia. Tuntemasi homeallergikot eivät myöskään sairastellut paljon virusflunssia silläkään hetkellä, kuin altistuivat homeelle. Ymmärsinkö oikein?

Aika kauan kesti ennenkuin aloit oireilla (5 vuotta). Olisitkohan alkanut oireilla nopeammin, jos olisit asunut hometalossa? Tietääkö kukaan, mikä on tavallinen altistusaika, kun homeet alkavat vaikuttaa vastustuskykyyn? Mites teillä muilla, sairastitteko paljon virusflunssia, kun olitte altistuneita homeelle? Kummathan ovat yleisimpiä/alkaa aikaisempaa ärsytysoireet vai huonontunut vastustuskyky ärsyyntyneiden limakalvojen takia. Oliko sinulla normaalit vasta-aine arvot homealtistuksen aikana vai sen jälkeen?

vuosittaisista kattovuodoista. Tarkoittiko tämä sitä, että kerran vuodessa katosta satoi sisään ja sitten katto paikattiin, eikä tehty muuta? Ja sitten taas vuoden päästä sama juttu...

Puhuit kirjoitti:

vuosittaisista kattovuodoista. Tarkoittiko tämä sitä, että kerran vuodessa katosta satoi sisään ja sitten katto paikattiin, eikä tehty muuta? Ja sitten taas vuoden päästä sama juttu...

työmaallani vuosittainen kattovuoto tarkoitti sitä, että ämpärit oli lattialla vettä keräämässä. Ja kun ei enää vuotanut (tuli kesä), ämpärit kerättiin pois. Seuraavana vuonna sama toistui uudestaan, mitään ei paikattu ennen kuin katastrofi oli valmis. Sitten pähkäiltiin puretaanko koko rakennus vai korjaantaanko perusteellisesti.

Puhuit kirjoitti:

vuosittaisista kattovuodoista. Tarkoittiko tämä sitä, että kerran vuodessa katosta satoi sisään ja sitten katto paikattiin, eikä tehty muuta? Ja sitten taas vuoden päästä sama juttu...

työpaikallani nämä kattovuodot olivat aivan tavallisia, niitä tutkittiin jossakin vaiheessa siten, että katolle laskettiin lisää vettä ja tarkasteltiin minne ihmeeseen se valuu. Käsittääkseni osa noita ylimpien kerrosten tiloista on/oli suljettuina, kun tilanne oli päässyt tosi pahaksi.

Eli meillä kosteusongelmia oli mm.

- kattosta vuotanut vesi
- ilmastointiputkiston kautta sisään tullut vesi
- ikkunan puitteista, rakennevirheen vuoksi sisään tullut vesi
- käyttäjien huolimattomuudesta aiheutuneet ongelmat
- vessojen ylivuodot
- kellarissa vettä jatkuvasti
- viereen rakennettujen talojen viemäröintien aiheuttamat ongelmat, vedet sisään kellariin tosi korkealle näiden ongelmien vuoksi
- liikuntasaumasta sisään valunut vesi
- keittiön ongelmat, yleisesti tilan käytön ongelmat, tehdastilaa muutettu sellaiseen käyttötarkoitukseen, joka ei toiminut
- ilmastointikanavien kondenssivedet, ilmastointi siis hikoili ja kostutti sitä kautta
- ulkoilman ja seinän väliin jäänyt kosteus, museovirasto suojelee kohdetta, joten siinä se

... tässä nyt ne kosteusvaurio-ongelmien muodot jotka muistan ihan heti

Sitten oli muita ongelmia,

-mm. puhtaan ilman sisäänottoputki samalla tasolla kun samassa talossa toimivan tehtaan päästöilmaputki
- likaiset ilmastointikanavat
- remonttien aikaiset ongelmat, kerrottiin asbestista, pölyä oli tosi paljon
- sisäilman hiukkaspitoisuus oli joissakin huoneissa suurempi kuin ruuha-aikaan kaupungin keskustassa

Mutta näistä ongelmista huolimatta työpaikallani oli aina mittauksissa, jota tehtiin yleiseen jakeluun, paras mahdollinen sisäilmanlaatu. Ongelmat, joita korjailtiin vuosia, ovat rajoittuneet aina hyvin pieneen alueeseen, tai niistä ei työsuojelupäällikön mukaan koskaan aiheutunut mitään terveyshaittaa tms. sisäilmaongelmaa. Nyt viimeisin tutkimustulos kertoi taas, että sisäilmassa on parasta mahdollista laatua.

Tuo sisäilman laatu ei vakuuta niitä jotka oireilevat, sairastelevat, eikä usempaa ammattitautia sairastavaa, tutkimuksissa käyneitä, joilla ei ole todettu ammattitautia..

Tutkimukset on kuitenkin tehty ammattitaidolla ja tutkimusten tekijänä on toiminut pääasiassa Työterveyslaitoksen tutkijat, tutkimuksista on kirjoitettu selkeät lausunnot tutkimustuloksineen. Ne kertovat kiistatta sen, että joillakin alueilla on ollut ongelmia, ongelma on korjattu ja sisäilma on parasta mahdollista laatua uusissa mittauksissa.

Näin ollen uskoisin, että ne normaalit pitoisuudet mitä voidaan mitata eivät kerro sitä totuutta mikä tuollaisessa rakennuksessa todellisuudessa on. Joko niin, että nykyisinkään ei vielä voi mitata sitä, mikä meidän ihan oikeasti pahiten sairastuttaa. Se, mikä meidät sairastuttaa onko joko mittaamatonta, sitä ei vielä osata mitata tms. Mitään syytä siihen, että epäilisi noiden tehtyjen mittausten luotettavuutta ei ole. Uskon, että ne kertovat sen totuuden minkä ne pystyvätkin kertomaan.

Ongelma on kuitenkin paljon vaikeampi, sana puhdas sisäilma ei kerro totuutta, se kertoo vain sen, että näillä ja näillä tavoin mitattuna saadaan tämä tulos.

)()()((()( kirjoitti:

työpaikallani nämä kattovuodot olivat aivan tavallisia, niitä tutkittiin jossakin vaiheessa siten, että katolle laskettiin lisää vettä ja tarkasteltiin minne ihmeeseen se valuu. Käsittääkseni osa noita ylimpien kerrosten tiloista on/oli suljettuina, kun tilanne oli päässyt tosi pahaksi.

Eli meillä kosteusongelmia oli mm.

- kattosta vuotanut vesi
- ilmastointiputkiston kautta sisään tullut vesi
- ikkunan puitteista, rakennevirheen vuoksi sisään tullut vesi
- käyttäjien huolimattomuudesta aiheutuneet ongelmat
- vessojen ylivuodot
- kellarissa vettä jatkuvasti
- viereen rakennettujen talojen viemäröintien aiheuttamat ongelmat, vedet sisään kellariin tosi korkealle näiden ongelmien vuoksi
- liikuntasaumasta sisään valunut vesi
- keittiön ongelmat, yleisesti tilan käytön ongelmat, tehdastilaa muutettu sellaiseen käyttötarkoitukseen, joka ei toiminut
- ilmastointikanavien kondenssivedet, ilmastointi siis hikoili ja kostutti sitä kautta
- ulkoilman ja seinän väliin jäänyt kosteus, museovirasto suojelee kohdetta, joten siinä se

... tässä nyt ne kosteusvaurio-ongelmien muodot jotka muistan ihan heti

Sitten oli muita ongelmia,

-mm. puhtaan ilman sisäänottoputki samalla tasolla kun samassa talossa toimivan tehtaan päästöilmaputki
- likaiset ilmastointikanavat
- remonttien aikaiset ongelmat, kerrottiin asbestista, pölyä oli tosi paljon
- sisäilman hiukkaspitoisuus oli joissakin huoneissa suurempi kuin ruuha-aikaan kaupungin keskustassa

Mutta näistä ongelmista huolimatta työpaikallani oli aina mittauksissa, jota tehtiin yleiseen jakeluun, paras mahdollinen sisäilmanlaatu. Ongelmat, joita korjailtiin vuosia, ovat rajoittuneet aina hyvin pieneen alueeseen, tai niistä ei työsuojelupäällikön mukaan koskaan aiheutunut mitään terveyshaittaa tms. sisäilmaongelmaa. Nyt viimeisin tutkimustulos kertoi taas, että sisäilmassa on parasta mahdollista laatua.

Tuo sisäilman laatu ei vakuuta niitä jotka oireilevat, sairastelevat, eikä usempaa ammattitautia sairastavaa, tutkimuksissa käyneitä, joilla ei ole todettu ammattitautia..

Tutkimukset on kuitenkin tehty ammattitaidolla ja tutkimusten tekijänä on toiminut pääasiassa Työterveyslaitoksen tutkijat, tutkimuksista on kirjoitettu selkeät lausunnot tutkimustuloksineen. Ne kertovat kiistatta sen, että joillakin alueilla on ollut ongelmia, ongelma on korjattu ja sisäilma on parasta mahdollista laatua uusissa mittauksissa.

Näin ollen uskoisin, että ne normaalit pitoisuudet mitä voidaan mitata eivät kerro sitä totuutta mikä tuollaisessa rakennuksessa todellisuudessa on. Joko niin, että nykyisinkään ei vielä voi mitata sitä, mikä meidän ihan oikeasti pahiten sairastuttaa. Se, mikä meidät sairastuttaa onko joko mittaamatonta, sitä ei vielä osata mitata tms. Mitään syytä siihen, että epäilisi noiden tehtyjen mittausten luotettavuutta ei ole. Uskon, että ne kertovat sen totuuden minkä ne pystyvätkin kertomaan.

Ongelma on kuitenkin paljon vaikeampi, sana puhdas sisäilma ei kerro totuutta, se kertoo vain sen, että näillä ja näillä tavoin mitattuna saadaan tämä tulos.

mittavat noi teidän työpaikan kosteusongelmat...Kuulosti aika uskomattomalta toi tapa tutkia asiaa, laskea lisää vettä katolle... Miten sinun oireet alkoivat?

mutta omalla kirjoitti:

työmaallani vuosittainen kattovuoto tarkoitti sitä, että ämpärit oli lattialla vettä keräämässä. Ja kun ei enää vuotanut (tuli kesä), ämpärit kerättiin pois. Seuraavana vuonna sama toistui uudestaan, mitään ei paikattu ennen kuin katastrofi oli valmis. Sitten pähkäiltiin puretaanko koko rakennus vai korjaantaanko perusteellisesti.

aika uskomattomalta toi ämpärijuttu... Tehtiinkö sinun työpaikalla homemittaus? Tuliko sinulle jotain oireita? Missä vaiheessa?

Jokseenkin kirjoitti:

mittavat noi teidän työpaikan kosteusongelmat...Kuulosti aika uskomattomalta toi tapa tutkia asiaa, laskea lisää vettä katolle... Miten sinun oireet alkoivat?

alkuun se hillitön väsymys, päänsäryt, lämpöily ja palelu. Tuota työpäivän jälkeen tulevaa palelua ei poistanut mikään. Takkatulen edessä peittoon kääriytyneenä palelin.

Siitähän se sitten alkoi, eikä näytä olevan tarinalla päätöstä, ei ainakaan sitä onnellista loppua.