Toisessa viestiketjussa tuli sivuhaarana kysymys näiden uusioperheiden perimisistä. Aihe lienee sen verran tärkeä, että ansaitseee oman ketjunsa.
Suomessa perimisjutut määritetään Perintökaaressa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040). Peruslähtökohtana siellä on, että lähinnä perinnön saavat rintaperilliset (2:1). Ja perinnön voi saada vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä (1:1). Jos lapsi on kuollut, niin perinnön saavat hänen jälkeläisensä (2:1).
Minä tulkitsen asian siis niin, että perijöinä vanhemman kuollessa on kaikki hänen lapsensa, olkootkin sitten nykyisestä avioliitosta, edellisistä avioliitoista tai muuten vaan jostain parisuhteesta. Kunhan on juridisesti perittävän lapsi (syntynyt avioliiton aikana tai tunnustettu au-lapsi).
Näinollen expuoliso ei mielestäni tule saamaan mitään perintöä, ei edes silloin kun yhteinen lapsi on kuollut: tämän kuolleen perintö siirtyy ainoastaan hänen jälkeläisilleen.
Mutta mitä enemmän perillisiä on, niin sen vähemmän per perijä on perintöä luvassa. Uusioperheen "meidän" lapset siis tavallaan kyllä syövät "mun" ja "sun" lapsien osuuksia perinnöstä.
Suomessa perimisjutut määritetään Perintökaaressa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040). Peruslähtökohtana siellä on, että lähinnä perinnön saavat rintaperilliset (2:1). Ja perinnön voi saada vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä (1:1). Jos lapsi on kuollut, niin perinnön saavat hänen jälkeläisensä (2:1).
Minä tulkitsen asian siis niin, että perijöinä vanhemman kuollessa on kaikki hänen lapsensa, olkootkin sitten nykyisestä avioliitosta, edellisistä avioliitoista tai muuten vaan jostain parisuhteesta. Kunhan on juridisesti perittävän lapsi (syntynyt avioliiton aikana tai tunnustettu au-lapsi).
Näinollen expuoliso ei mielestäni tule saamaan mitään perintöä, ei edes silloin kun yhteinen lapsi on kuollut: tämän kuolleen perintö siirtyy ainoastaan hänen jälkeläisilleen.
Mutta mitä enemmän perillisiä on, niin sen vähemmän per perijä on perintöä luvassa. Uusioperheen "meidän" lapset siis tavallaan kyllä syövät "mun" ja "sun" lapsien osuuksia perinnöstä.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Mutta tuolla keskustelussa puhuttiin siitä, että jos lapsi kuolee ennen vanhempiaan! Ja tämän pykälän mukaan, ex tulee saamaan kuolleen lapsen jälkeen perintöä, koska onhan hän lapsen isä tai äiti!
Ja tuossa selitetään myös veli ja sisarpuolet myös.
2 §
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.
Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.
Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.
Minä tulkitsen tuon 2§ kyllä niin, että jos vainajalla ei ole lapsia, niin vainajan vanhemmat ovat perijöitä. Ei siis kuolleen lapsen vanhemmat.
tässä tapauksessa kuollut lapsi juuri on vainaja? Eli hänen vanhempansa perivät?
(Kamala kirjoittaakin tällaista)
Kyllä minä tulkitsen tuota lakia niin, että "perittävä" on se yksi ja sama vainaja koko ajan.
Jos minulla ei olisi lapsia, tai hän/he kuolisivat ennen minua, niin minun vanhempani saisivat perintöni.
Sitten taas on eri asia, jos kuollaan ketjussa. Niin että minä kuolen ensin, sitten perään exän kanssa yhteinen lapsi (vaikka minä auto-onnettomuudessa ja tämä lapsi sairaalassa hetken päästä) niin silloin ex perii tämän yhteisen lapsemme. Ellei yhteinen lapsemme ole jo ehtinyt tekemään omia perillisiään, tai avioitumaan.
merkitystä tässä hetkessä, jollei ole vaikeasti ja parantumattomasti sairas että joutuisi moisia pohtimaan??
En usko että kukaan tervejärkinen lapsi toivoisi vanhempiensa kuolevan että saisi perinnön..meillä ainakin sen verran lapsia ettei heistä kukaan tule kuolemani jälkeen rikastumaan..parempi muutenkin käyttää ne rahat elämiseen..
Ihan piti miettiä, uskaltaako täällä enää kirjoittaa exästä, mutta onhan tämä yhä uusperhepalsta! Uskallan siis.
Meillä tilanne on sellainen, että ex odottaa minun oikaisevan koipeni (olen lapseton) ja jättävän hänen lapselleen kaiken. Lapsi tässä eräänä kertana kyseli kotimme irtaimiston arvoa ja kun vastasin suurpiirteisesti, sanoi: "Ihan sama. Mä perin tän kaiken kuitenkin."
Ei kukaan tervejärkinen lapsi itse kehittele tuollaista ajatusta, ei edes ymmärrä että tavallaan toivoi meidän kuolemaamme. Kukahan sen hänen päähänsä on iskostanut, arvaa vaan?
Ei ihan hirveän kivalta tuntunut.
äitipuoli, joka on joutunut samaan tilanteeseen. Munkin tytärpuoli kokeili kaiken mahdolliset temput täällä ollessaan. Valitsi jopa isälleen hautajaistilaisuudessa soitettavan kappaleen valmiiksi ja soitti sitä minulle monta kertaa päivässä ja sanoi AINA että tämä on sitten isän hautajaiskappale! Ahdistuin pahasti, kerroin miehen äidille mitä tämä tyttö puuhaa ja anoppi otti puhutteluun tytön ja sanoi, entäs jos sinun äidille soitetaan hautajaiskappaletta ennen sun isääsi, niin miten suu pannaan sitten? Siihen loppui soittaminen.
Äiti ja sisarpuolet neuvoivat kun tyttö kävi vkl sin siellä, miten sotkea isänsä ja minun välejä, mutta ei onnistunut siinä. Muuta ei sitten keksinyt kun muuttaa äitinsä luokse asumaan vuosi sitten ja se oli meille kummallekin suuri helpotus!
Itse olen kuvannut kaiken omaisuuteni, mitä olen tähän taloon tuonut ja polttanut cd levylle sekä listannut tavarat paperille sekä toimittanut siskolleni, että hän saa kaiken sen mitä tähän olen tuonut ja hankkinut itselleen minun kuoleman jälkeen. Lisäksi olen tehnyt testamentin siskoni pojalle omaisuudesta (arvio 300 000€) ettei tämä tytärpuoli minusta tule hyötymään senttiäkään eikä ex eikä nämä sisarpuolet.
Mies on miettinyt omalla kohdallaan, että hävittää omaisuutensa ennen kuolemaa, ettei tytölle jää mitään. Eli myy omalle suvulleen aikanaan. Siihen ei tyttö eikä äiti pysty vaikuttamaan mitenkään.
Tytölle on tärkeää raha, raha ja raha. Sanoi, että kun isä kuolee niin hän myy heti kaiken ja ostaa hienoja vaateita tai muuta krääsää.
suosittelemaan hoitoon menoa, vastaan. (Kohta 'joku' kommentoi myös mainitsemaasi euromäärää, saas nähdä.)
Kiitos kirjoituksestasi! Luulen, että moni täällä ei usko mitä olemme kertoneet, ja sille ei voi mitään. Kun olen maininnut asiasta mieheni sukulaisille, he pitävät sitä vitsinä - eihän kukaan voi tuollaista vakavissaan suunnitella.
Ainoa, joka on suhtautunut asiaan (mieheni lisäksi) vakavasti, on minullakin (ihana) anoppi. Sanoi heti, että mene tekemään testamentti ja pidä huoli omaisuudestasi, hän tietää mistä tässä tuulee.
Mistä sait voimaa tehdä kaiken kertomasi? Tulisit meillekin tekemään samat jutut, menisi varmaan rutiinilla! ;) Meillä on myös junailtu niin, että irtaimisto on minun. Jos minä kuolen ensin, mies perii ja sitten lapsi, mulla on siinä vaiheessa multaa sen verran nenän päällä ettei haittaa.
Jos käy toisin päin, omaisuus on minun (lapsi tietenkin saa lakiosuutensa) ja teen sillä jäljellä olevista päivistäni mahdollisimman mukavat.
tekemään paperit ja ottamaan kuvat vaikka siinä työtä onkin!
Koska ex miehellä ja minulla oli keskinäinen testamentti jolla toisen kuoleman sattuessa toinen perii kaiken. No tämän testamentin hävittämistä en ole nähnyt vaikka ex niin väittääkin tehneensä. Senkin vuoksi piti tehdä uusi testamentti, ettei vai ex vedä tätä keskinäistä testamenttia esiin, kun kuulee minusta ajan jättäneen.
Tuosta summasta puuttuu vielä henkivakuutus ja eläkesäästämisestä kertyneet summat sekä osakkeet. Vain maaomaisuuden ja taloni arvo. Ja jos joku ex vaimo tai mies siitä vetää herneen nokkaan niin vetäköön! Minun omaisuudella ei ex vaimot ja sisarpuolet tytärpuolet juhli! Veri on vettä sakeampaa tässäkin.
tuota omaisuutta kertynyt,lapsia kylläkin..niin eipä tarvitse huolehtia testamentin teosta..miehellä on kaksi lasta..ja he aikanaan perivät isänsä osuuden ja minun lapseni pienen osuuteni;)
Omat vanhempani ovat jo iäkkäitä,ja maa ym. muuta omaisuutta heillä kylläkin..mutta ei meisstä sisaruksista ole kukaan heidän omaisuuttaan ollut kärkkymässä..toivon että he eläisivät vielä pitkään ja terveinä saisivat olla...ja toivottavasti käyttäisivät rahansa elinaikanaan.
Tuntui pahalta kuulla että ahneus ja kateus ovat joissain perheissä vallalla.
On tilanteita, missä et voi välttää ex-puolison saamaa perintöä.
esim. Uusioperhe mies ja vaimo yhteinen tytär. Vaimolla kaksi lasta ed. avioliitosta. Sattuu onnettomuus ja mies kuolee heti ja ambulanssissa tytär, jolloin äiti perii tyttären (tytär on perinyt isänsä) äiti kuolee sairaalassa, jolloin omaisuus on siirtynyt lapsille ed. avioliitosta lapset eivät selviä, toinen kuolee leikkauspöydälle ja toinen viikon kuluttua tajuihin tulematta. Ainut perijä on silloin lasten isä eli ex-puoliso saa kaiken. (omaisuutta jonkin verran, myös uuden aviomiehen saama maatila perintönä siirtyy puolison ex-miehelle)
Tämä on ihan keksitty juttu, mutta kun näitä asioita mietittiin ja papereita tehtiin, niin lakimies sanoi, että tällaisessa tilanteessa ainoastaan testamentin kautta voidaan suvun omaisuutta turvata, että se pysyisi suvussa (tämä maatila) Mutta kun kukaan ei tiedä hetkeä milloin lähdetään, ei sitä testamenttia haluta tehdä, ettei käy niin, että oma tytär jäisikin ilman perintöä. Kuolin ajankohdalla on erittäin tärkeä merkitys onnettomuuksissa ja näitä vaikeuksia tulee esim. lento-onnettomuuksissa, kun tarkkaa kellonaikaa/minuttiaikataulua ei voida sanoa ja jos koko perhe (uusioperhe)matkalla. Ei meillä ainakaan mies haluai enkä minäkään, että hänen perintönä saatu omaisuus saattaisi joissakin tilanteissa mennä ex-miehelleni...
Exä tietenkään ei peri mitään. Kuinka joku voisellaista luullakaan! Lapset perivät vanhempansa tai jos vanhemmat ovat kuolleet isovanhempansa ja naimattoman ihmisen vanhemmat perivät lapsensa. Lapsettomassa avioliitossa puoliso perii puolisonsa, jos ei ole puolisoa perivät sisarukset ja heidän lapsensa.
Perinnönjaossa ei mitenkään oteta huomioon sitä onko kysymys uusperheestä vai ei eikä myöskään sitä onko joku aviolapsi vai avioton lapsi.
eli jos yhdistävä lapsi menehtyy (ilman omia jälkeläisiä), niin silloin perivät vanhemmat! Ja silloin myös ex on perimässä tätä lastaan, lapsen sisarpuolien kanssa, koska hän on myös vanhempi tälle lapselle.
Jos toinen vanhempi kuollee, vaikka isä. On mennyt uusiin naimisiin ja saanut lapsia uuden kumppanin kanssa. Silloin lapsi perii isänsä muiden rintaperillisten joukossa! Mutta jos on käynyt niin, etteivät vanhemmat ole tehnyt ositusta eron jälkeen, niin silloin ex puoliso tulee ja vie pesästä puolet eli suoritetaan ositus eron jälkeen loppuun ja loput jää sitten perijöille eli leskelle ja lapsille.
Ex voi periä vain oman lapsensa, sikälimikäli jos tämä lapsi ei ole naimisissa eikä hänellä ole omia lapsia.
Jos lapsi on kuollut ensin, ja sitten vasta hänen vanhempansa, niin perintö siirtyy lapsen puolisolle/lapselle, mutta ei exälle.
Jos vanhempi on kuollut ensin ja lapsi sitten, niin lapsi on vanhempansa perijä ja sen jälkeen ex on lapsensa perijä. Siis jos ei ole tällä lapsella puolisoa ja/tai omia lapsia.
Suorittamaton avioero-ositus joudutaan tietenkin tekemään loppuun ennenkuin kuolinpesää voidaan lähteä jatkokäsittelemään. Tärkeätä nyt on huomioida, että ero-ositus suoritetaan vain niihin omaisuuksiin, jotka olivat olemassa kun eron 1-vaihetta haettiin. EI siis lähtökohtaisesti vainajan koko omaisuuteen. Eikä myöskään vainajan uuden puolison omaisuus vaikuta asiaan mitenkään, tuskin edes avio-oikeuden kautta (avio-oikeus on muodostunut vasta eron jälkeen).
erosta on vuosia, mitä silloin on ollut ja mitä nyt on? Kuka kaivaa esiin sen aikaisen tilanteen mikä erossa oli? Kyllähän siinä käy niin, että pesän sen hetkinen tilanne kuoleman tapauksessa on se, josta lähdetään liikkeille. Eli ensin ottaa ex mitä vaan irti saa ja loput jää sitten lapsille ja leskelle. Siksi on tärkeää että ositus suoritetaan paperilla eron jälkeen, että on dokumentit siitä ja ei tule pesä tappeluja.
Mutta jos lapsi kuolee ensin niin vanhemmat perii hänet, jos ei ole rintaperillisiä tai puolisoa. Sen jälkeen kun vanhemmat kuolee, perii sisaret ja sisarpuolet lapsen. Vaikka lapsi kuolisi ennen kuin on saanut omaa perintö osuuttaan, niin silloin tehdään perinnönjako kun toinen vanhemmista kuolee ja tämän lapsen sijalle nousee ex sisarpuolineen joka perii lapsen osuuden.
Kyllähän avioeron osituksesta kannattaa se kirjallinen sopimus tehdä, itseasiassa lakikin sitä vaatii. Ja jos/kun ei ole tehty, niin sitten tapellaan kuolinpesästä. Lakimiesän tarvittaessa pesän selvittäjänä selvittelee nuo omaisuusasiat. Ensimmäisenä tietysti ero-osituksen ulkopuolelle jää kaikki mitä on eron 1-vaiheen hakemuksen jälkeen hankittu (asunnot, autot yms). Loppu kait pitää sitten vääntää kohdalleen - yhtäkaikki exällä ei ole avio-oikeutta koko pesän omaisuuteen lähtökohtaisesti.
Mustaa/valkoisella jokatapauksessa kannattaa asiat laittaa, säästyy kaikki paljolta....
Lapsen tosiaan perii hänen vanhempansa, jos lapsi ei ole ollut naimissa ja/tai hänellä ei ole omia lapsia. Silloin myös tietenkin ex perii oman lapsensa. Mutta jos lapsi on jo kuollut ja sitten hänen vanhempansa kuolee.... ei se lapsen perintöosuus siirry kuin hänen rintaperillisilleen, ex ei peri enää mitään.
ja sisarpuolet perimään. Siinäkin tapauksessa, että lapsi on kuollut ennen toista vanhempaa.
Koska he tulevat lapsen sijaan perinnössä.
Osituksen pois jättäminen ero tilanteessa. Kuka pystyy määrittämään paljonko ex puolison rahoja tai omaisuutta on käytetty uuden omaisuuden luontiin? Ei kukaan.
Perintökaari:
2 LUKU
Sukulaisten perintöoikeudesta
"1 §
Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.
Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan."
Kuolleen lapsen perintöosuus siirtyy tämän jälkeläisille (jos niitä on). Jos ei ole, niin sitten se ei myöskään siirry exälle mitenkään. Pyydän näyttämään lainkohdan, jos olet edelleen eri mieltä!
Perintö siirtyy siis sukupuussa alas/ylös, mutta ei sivulle.
Kyllä jollain tarkkuudella aina pystyy määrittämään, kuinka paljon aikanaan oli eropesässä mitenkäkin omaisuutta ja velkaa. Tilioitteita saa pankista, kiinteistörekisteristä yms paikoista muita tietoja. Ei edes välttämättä kovin haasteellinen tehtävä.
3 §
Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat koko perinnön.
Milloin isänisä, isänäiti, äidinisä tai äidinäiti on kuollut, menee hänen lapsilleen se osa perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut.
Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.
eli sukua käydään siihen asti läpi, mihin lain mukaan on mahdollisuus.
Juuri noin: sukua käydään läpi ylös-alas suunnassa. Jos ei omia lapsia löydy, niin lähdetään kollaamaan sukua ylöspäin - mutta ei sivulle päin sukupuussa.
Ex ei ole minun sukupuutani. Minä en ole exän sukupuuta. Yhteinen lapsemme taas on molempien sukupuuta.
Ja tuo 3§ taas tarkoittaa sitä, että jos minä kuolisin sinkkuna ja lapsettomana, ja minun vanhempanikin olisivat kuolleet, niin minun isovanhemmistani tulee perijöitä. Ja jos isovanhemmatkin ovat kuolleet, niin heidän muut lapsensa jne jne.
Lopulta jos perillisiä ei löydy, niin perintö menee valtiolle. Joutuuko valtio sitten maksamaan perintöveroa....
Nojoo. Nyt kuitenkin rintaperillinen on, eli puolisoiden yhteinen lapsi on yhteinen lapsi eronkin jälkeen. Tämän lapsen perii joko hänen lapsensa tai hänen vanhempansa. Ao. lapsen aviopuoliso saa avio-oikeuden mukaisen osan eli perii hänkin siis. Tässä kohtaa ex voi periä jotain, kun perii oman lapsensa.
Mutta jos yhteinen lapsi on kuollut, ja sen jälkeen jompikumpi vanhemmista kuolee, niin ei ex silloin mitään saa.
>>Jos lapsi on kuollut ensin, ja sitten vasta hänen vanhempansa, niin perintö siirtyy lapsen puolisolle/lapselle, mutta ei exälle.
Tässä kohtaa minulla on ymmärryksessäni vajetta. Siis perijöinä on lain mukaan tosiaan rintaperilliset (omat lapset), mutta ei aviopuoliso.
Vainajan kuoltua tehdään ilmeisesti ositus, kuten avioerossakin? Yksinkertaistetaan ja ajatellaan, että omaisuutta on vain Nokian osakkeita, arvoltaan 200.000€. Avio-oikeuden kautta leski omistaa siitä puolet, ja puolisoiden lapset perivät sen toisen puolen. Näinkö?
perintöä itselleen. Lapset sen sijaan perii isänsä, oli niitä kuin monen naisen kanssa tahansa.
Siis puolisoilla avio-oikeuden alaista omaisuutta nuo 200.000€ arvosta Nokian osakkeita. Kun toinen heistä kuolee, niin tehdään ositus kuten tavalllisessa avioliitossa -eikö?
Eli leskelle tulee osituksen tuloksena 100.000€ arvosta osakkeita, mutta tämä ei ole teknisesti ottaen perintö. Lapsikatras jakaa sitten loput, olkoon nyt vaikka neljä lapsosta perheessä, joista yksi on edellisestä suhteesta eli exän kanssa yhteinen. Näistä tenavista jokainen saa 25.000€, mutta se ex ei todellakaan yhtään mitään.
Mutta jos tämä exän kanssa yhteinen lapsi kuolee vanhempaansa seuraavana päivänä, niin sitten ex perii oman lapsensa. Ellei lapsella ole aviopuolisioa (saa osituksena 50% kuten yllä) ja/tai omia lapsia.
Terveisiä vaan vanhalle vaimolle, tulihan se tähänkin asialliseen ketjuun häiriköimään, kun nää testamenttijutut sieppaa niin.
Olitko sittenkin vain pelkkä pyrkyri???