Aho puhuu

Ei minusta, päinvastoin,osoittaa tietämättömyytensä. Nimittäin minullekin oli aikamoinen yllätys tämä masennussairaus. En ole sitä kohdannut, enkä itsessälläni ole kokemusta. Mutta mieheni on juuri palannut pieneltä hoitoreissulta, diagnoosi oli keskivaikea masennus. Ja, kun luin sitä oirelistaa, niin tajusin, että tottahan se on. Hän on jo pitempään ollut jotenkin väsynyt, milloin mitäkin, pahalla tuulella, ei jaksa mitään, nukkuu vaan ja juonut on myös jonkinverran. Olenkin ihmetellyt, että mitä ihmeen nukkumista se on ja miten ennen niin vireä ja toimeliaskin mies on muuttunut viime vuosina kokonaan. Niin sitä on sokea, joskus vähän mietin kyllä, että olisiko masentunut.
Siinä taudissa ihminen menettää halunsa kaikkeen, ei jaksa enää mitään, loppuvaiheissa ennen hoitoa hän ei enää syönytkään kunnolla, no itsensä vielä pesi ja työssäkäynti rupesi olemaan hankalaa.
Eikä hänen kohdallaan ole kyse laiskuudesta, eikä siitä, etteikö hän olisi liikkunut ja tehnyt töitä. Päinvastoin, ne jatkuvat menot ja toimintakuviot taisivat olla pahasta. Ja mitä nyt sitten vielä muuta ongelmaa ihmisen elämässä voi olla, häneltä mm pari vuotta sitten murtui selkä. No siitä on toipunut ainakin näyttää siltä, mutta oliko sekin henkisesti melko pysäyttävä kokemus.

Aho ei tiedä mistä puhuu, kun en minäkään, vaikka paljon sairauksista olenkin ottanut selvää, en tajunnut, että se voi olla noin kokonaisvaltaista uupumista. Muutama viikko sitten ajattelin, että miehelläni on aivoissa joku pielessä.. no tavallaanhan se olikin.

Toivottavasti niissä toimikunnissa on myös asiantuntijoita mukana, joitakin, jotka tietävät mitä todellinen masennus meinaa ihmisille. Siinä ei kertakaikkiaan ihminen enää pysty ottamaan niskasta kiinni itseään, yrittää kyllä viimeiseen asti, mutta lopussa ei älyä edes lääkäriin mennä omin avuin.

Ei siis mitään uutta auringon alla...