sain eilen tiedon odotuksesta, lapsi olisi neljäs, koulu kesken itsellä vasta puolet kolmesta vuodesta käyty....siis maailma alaspäin.
lasta ei haluaisi tähän todella tiukkaan rahatilanteeseen joten keskeytys käy mielessä, mutta pystyykö??
pieni sielu sisällä ja se sieltä otettais pois, ei tietoa sitten voiko enää saada lisääkään lapsia. ketään ei ole tuttavapiirissä eikä suvussa jolle voisi puhua, puoliso myös vielä vähän sekaisin uutisesta.
kaikkia siis niin pahaan aikaan kuin olla ja voi, koulu jäisi taas kesken, autoon ei todellakaan enempää mahdu kuin nyt me viisi, rahatilanne kouluni takia tiukka, tuet niin mitättömät.
mutta ei haluaisi eikä tiedä pystyykö omaa lasta pois ottamaan...kolmas lapsemmekin oli vahinko ns. mutta ihanan rakastettava, silloinkin sama koulu jäi kesken, mutta nyt se on jatkunut taas hyvin niin taas "sama kuvio".
ei ei lasta haluaisi myöskään tällaisessa taloudessa kasvattaa kun tiukkaa on välillä, siis välillä ei koko aikaa...
saisinko mitään tukea/apua kun en osaa tällaista päätöstä tehdä, tarvin kokemuksia, onko kenelläkään...
lasta ei haluaisi tähän todella tiukkaan rahatilanteeseen joten keskeytys käy mielessä, mutta pystyykö??
pieni sielu sisällä ja se sieltä otettais pois, ei tietoa sitten voiko enää saada lisääkään lapsia. ketään ei ole tuttavapiirissä eikä suvussa jolle voisi puhua, puoliso myös vielä vähän sekaisin uutisesta.
kaikkia siis niin pahaan aikaan kuin olla ja voi, koulu jäisi taas kesken, autoon ei todellakaan enempää mahdu kuin nyt me viisi, rahatilanne kouluni takia tiukka, tuet niin mitättömät.
mutta ei haluaisi eikä tiedä pystyykö omaa lasta pois ottamaan...kolmas lapsemmekin oli vahinko ns. mutta ihanan rakastettava, silloinkin sama koulu jäi kesken, mutta nyt se on jatkunut taas hyvin niin taas "sama kuvio".
ei ei lasta haluaisi myöskään tällaisessa taloudessa kasvattaa kun tiukkaa on välillä, siis välillä ei koko aikaa...
saisinko mitään tukea/apua kun en osaa tällaista päätöstä tehdä, tarvin kokemuksia, onko kenelläkään...
Vastaukset 30
Vanhimmat
kolmen lapsen äiti.
Tilanteesi on hankala ja kukaan ulkopuolinen ei voi sinulle antaa päätökseen johtavia neuvoja. Tai se ei ainakaan olisi oikein. Muiden kokemusten kuuleminen toki voi antaa sinulle ajattelemiseen tukea.
On tärkeä, että pystyisit keskustelemaan asiasta miehesi kanssa. Tai sitten varaat ajan neuvolaan. Näin minä tein, kun itse painiskelin saman asian kanssa. Neuvolassa minua kuunneltiin ilman minkäänlaista painostusta tehdä lapsi tai abortti.
Ymmärrän siis sinua, että olet vaikean asian edessä. Tiedät itse tarkalleen tämän hetken elämäntilanteesi ja sen mukaan nyt ilmeisesti päätöstäsi mietit. Olisi niin helppo sanoa, että tee näin tai näin. Mutta ymmärräthän, että meillä kenelläkään ei ole sitä oikeutta tehdä. Vain sinä päätät miten toimit.
Halauksia ja jaksamisia sinulle. Aurinkoista kevättä!
vielä tässä vaiheessa alkiosta, sen "sielu" ei tiedä tuon taivaallista olemassa olostaan eikä ympäristöstään eikä siitä, onko se olemassa vai ei.
Vain sinä teistä kahdesta kärsit nyt, oli päätöksesi mikä tahansa.
Jos ajattelet vain tunteella, et varmaankaan tule tekemään aborttia. Kaikella on tapana järjestyä, kolme tai neljä lasta, ehkä se menee joukon jatkona, isommat lapset voivat auttaa hoitamisessa ja käytännössä koulustakaan ei ehkä tarvitsisi olla niin kauaa poissa, etteikö sitä voisi jatkaa taas pian loppuun.
Jos taas ajattelet ihan realistisesti, niin riittääkö oikeasti voimavarasi? Entä miehesi? Taloudellista tilannetta ei neljäs lapsi ainakaan tule helpottamaan ja aikaakin se vie paljon.
Siinä tapauksessa kannattaa ajatella, että parempi jaksava äiti jo näille kolmelle, kuin liian väsynyt ja ahtaalle ajettu neljälle. Siitä voisi kärsiä siis myös jo olemassa olevat lapset.
Entä miten suhtautuisit tähän neljänteen tulokkaaseen? Voisiko tiukan paikan tullen käydä niin, että tämä lapsi tuntea "nahoissaan" tavalla tai toisella sen, että on vahinko, syy koulusi keskeytymiseen yms? Niinkin voi käydä, sillä sekin on vain inhimillistä tuntea niin joskus.
Jos elämänkatsomuksesi on sellainen, että lapsella on jo nyt sielu ja kaikella on tarkoitus jne. niin abortti ei ehkä ole paras ratkaisu, koska voisit ottaa sen henkisesti niin raskaasti ja jäädä jossittelemaan ratkaisuasi.
Jos taas kykenet ajattelemaan niin, että vahinkoja sattuu, et ole ainoa nainen maailmassa joka on aivan samassa tilanteessa, että kyse on vasta alkiosta ja on biologinen sattuma että sukusolut nyt sattuivat hedelmöittymään, niin siinä tapauksessa abortti voi olla kokonaistilannetta ajatellen ihan ok ratkaisu.
Mutta, kukaan ei voi tehdä päätöstä puolestasi, vain sinä itse, joten pohdi ja punnitse tarkkaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja ja niiden mahdollisia seurauksia ja päätä vasta sitten.
koska kolmas lapsemme alku meni samalla lailla, että oli vahinko silti hänet haluttiin, oltiinhan jo yritetty melkein kolme vuotta silloin jo. niin missään vaiheessa en ole häneen kaatanut vihaani tms. että jäi silloin koulu kesken, osasin ajatella että no sitä jatketaan sitten vähän myöhemmin.
mutta kaikenkaikkiin kokemusten kautta on tullut se että lapsia tulee jos olisi tarkoitus ja neljännestä on ollut puhetta mm. jos se nyt tänä vuonna tulisi voisin siinä puolisen vuotta kotona olla ja jatkaa opinahjossa sitten sen jäljellä olevan vuoden. mieskin on sitä miettinyt ja tuumannut että kyllä hänkin sen neljännen haluaisi. ja kaikella on jokin tarkoitus, niin ainakin ajattelen
kaksi lastahan päivisin olisi tässä kotona koska kaksi vanhinta olisi koulussa päivät. jaksamista en niinkään 25 vuotiaana murehdi, nuori kun vielä olen, elän tyyliin: nukkua ehtii sitten kuolleenakin, nyt kannattaa elää.
mutta annan kaiken nyt vähän tasoittua ja miehen kanssa otan puheeksi sitten sopivassa hetkessä, jotta josko hälläkin olisi vähän sekavat tunteen setviytyneet. ja tietenkin teen sen päätösksen itse mutten tietämättä mieheni kantaa asiaan, odotan siihen vahvistusta onko sama kuin eilen illalla, että tuen sinua mitä sitten päätätkin.
Kouluja voi aina siirtää,mutta abortti on peruuttamaton.Pystyisitkö keskittymään kouluusi enää täysillä,jos tekisit abortin?
Jää kotiäidiksi joksikin aikaa.Saat kotihoidon tukea ja lisää lapsilisää.Kyllä te pärjäätte.
Ja ellei,hakekaa sossusta toimeentulotukea.
Onnea sinulle nuori odottaja.
sinulle, juuri noin nyt tämän päivän jälkeen ajattelen ja teenkin juuri noin, lykkään vain koulua, kyllä sen ehtii.
eli tämäkin lapsi meille yhtä tervetullut ja vastuu aiotaan kantaa, mutta kiitos ihanasta kirjoituksestasi!
kommenttiisi vielä lisäten että kyllä senverran olen vanhojen muistelija että tulisin aina ajattelemaan millainen hän olisi, mitä tekisi jne.
etten juuri siksi pysty aborttiin
Juuri noin itsekin tilanteessasi ajattelisin! Kannattaa ottaa elämä vastaan silloin kun se tulee! Lapset on vaan muutaman vuoden pieniä, ja se aika voi olla fyysisesti rankempaa *hatunnosto*! mutta parempi varmasti kuin loppuelämän syyllisyys, miettimiset ym. henkiset ongelmat abortista!
Nykyisin tekevät lapsia eniten juuri ne, joilla vähiten kykyä tehdä heistä aikanaan ihmisiä.
Joille sattuu vain lapsia tulemaan tekemättä niitä?
ellei niitä juuri tee ;) jos sinulla olisi ollut "täydellinen" ehkäisy päällä.esim.kierukka.
ei tekemällä tehty se vain tuli tai paremminkin sai alkunsa, ehkäisyä ei minkäänlaista, koska meillä elämänasenne: lapsia tulee jos tulee ja se elämä pitäisi järkätä vain se mukaan sitten.
ja olen siihen päätynyt etten pysty aborttiin nyt enkä luultavammin koskaan, vastuu lapsesta on meillä ja nyt aiomme parhaamme mukaan järkätä elämän sen mukaan ja jakaa kaiken huolenpidon hänellekin, unohtamatta kolmea muuta.
..ollut kertomasi mukainen, niin miksi ihmeessä kyselet alunperinkään apua päätökseen aborttipalstalta?! Elä nyt hyvä ihminen loppuun asti sen kertomasi elämänasenteen mukaan, kun kerran olet sille tielle lähtenyt. Vastaisuudessa; käytä ehkäisyä, jos elämäntilanne näyttää siltä, ettei siihen lasta haluta/pitäisi tulla!
No, ihan samaa mietin. Tuntuu kummalliselle, että tänne kirjoittaa tilanteessa joka on ihan selvä.
Ihmettelen muutenkin,e ttä kauhistutaan raskaudesta, jos ei ehkäisyä ole kuitenkaan käytytty!! Ja on jo kokemusta kolmesta raskaudesta.
Outo tarina kaikenkaikkiaan....
tänne ei saa kirjoittaa jos on abortti mielessä ja hakee kommentteja/kokemuksia oman päätöksen tueksi ja sitten asioiden selkityessä ja päätöksen tehtyä kirjoittaa ettei sitä halua.
ok ainakin tiedän etten nokkaani tänne enää tunge vaan haen tukea päätökselle muualta.
ja se asia ei ollut selvä silloin kun kirjoitin, asiathan selkeni vasta seuraavana päivänä!
tottakai kauhistun raskaudesta koska en ole niin helposti raskaaksi tuleva ollenkaan ja rakastelut muutenkin harvinaisia niin sitten ykskaks tulee raskaaksi jos on yksi rakastelukerta sattunut kahden viikon sisään.
No kyllä tosiaan herättää kummastusta minussakin tuo miten tekstisi aloitit ja sitten toteat kuitenkin että teillä ei ehkäisyä käytetä ja "lapsia tulee jos on tullakseen". Jos niitä jo kolme on ennestään niin eiköhän niitä aika helpolla lisääkin tule! Ja tosiaan, vaikka olisi ainut rakastelukerta kuuden viikon sisällä niin siitäkin voi tulla raskaaksi kun sattuu lähellä ovulaatiota olemaan.
Kannattaa miettiä jatkoa, jaksatko vielä montakin kantaa, synnyttää ja ennenkaikkea KASVATTAA aikuisiksi! Steriloinnin saa vaikka samantien synnytyksen jälkeen.
Minäkin satun tietämään useammankin perheen joissa on synnytetty ns. "kierukka-lapsi", että se siitä täydellisestä ehkäisystä!
pari tuntia aivan ensimmäisen viestin jälkeen koska aloin jo asioita pohtia täältä tulleiden kysymysten kautta.
ja meille ie yksikään niin helpolla vaan ole tullut, kaikenmaailman hormonijuttujen kautta lähinnä. ja minulla on sekin todettu ettei aina sitä ovulaatiota ole ollut.
steriloinnista sen verran että kokonaisena olen tänne syntynyt ja kokonaisena täältä lähden kaikki "sisäkalusteet" mukana....että sen ajatuksen saat itselläsi pitää
että mikään ehkäisy ei ole täydellinen :)
paitsi se ettei vehkeitä ollenkaan
steriloinnissa mitään poisteta, johtimet vaan suljetaan (ei siis enää edes katkastakaan!). Ja niiden myöhempi purku onnistuu puolissa tapauksia.
kuuluu myös:
Pomeroy-menetelmä
Kirurgi poistaa noin 2-3cm kummankin munanjohtimen keskiosasta.
ja niitä on kolme vaihtoehtoa, ja jos sitten haluaisi joskus peruuttaa niin siinäkin on omat riskinsä onnistuuko enää peruuttaminenkaan.
Sterilisaation purkaminen on mahdollista, mutta purkamisen onnistuminen riippuu paljolti käytetystä sterilisaatiomenetelmästä, sillä
eri sterilisaatiomenetelmät vaurioittavat eri määrän munanjohdinta.
etten juuri tuon takiakaan siihen lähtisi...käytettäneen kumia sitten. mutta olkoon nyt asiat käsitelty minun puolesta ja jätän tämän ketjun seurannan ja keskityn vattassa olevaan.
Itselleni tehtiin sterilointi, eikä minulle ainakaan edes kerrottu kuin kahdesta eri menetelmästä joita nykyään käytetään:
Sterilointi nukutuksessa, jolloin munajohtimeen laitetaan klipsit.
Toisessa tapauksessa laitetaan kohdun kautta eräänlaiset "implantit" munajohtimeen, jotka tukkivat munajohtimen estäen munasolun kulun. Tämä tehdään ilman nukutusta ja on odotettava kolme kuukautta että ne munajohtimet sieltä tukkeutuvat. Tämä jälkimmäinen on peruuttamaton toimenpide.
Minusta ainakin kuulostaa hieman huvittavalta tuo "kokonaiseksi syntynyt ja kokonaisena lähdet" -"habatus". Eihän sieltä tosiaan mitään poisteta!
Miksi pitäisi edes ajatella sterilisaation purkamismahdollisuutta, tuohan pitää nyt jo etukäteen ajatella että se on kaikkiaan lopullinen toimenpide, tämä on ainakin minun mielipiteeni ja kantani!
Elämän vaikeat päätökset liittyvät usein lapsiin.Niin omanikin.Minulla on kaksi lasta, ikäeroa 10 v. ja näisen kahden väliin mahtuu abortti.Söin ehkäisypillereitä ja koska olen herkästi raskaaksi tuleva, ts."miehen kalsareiden näkeminen riittää",aloin odottaa.Sen hetkisessä elämäntilanteessa en pystynyt ottamaan 100% vastuuta lapsen henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista.Mielestäni kaikki lapset ansaitsevat sen.En ole koskaan katunut päätöstäni.Koska hoidan tällä hetkellä työssäni kaltoinkohdeltuja lapsia,on päätökseni oikeellisuus saanut lisää pontta ja varmuutta.
Vielä haluaisin kuitenkin sanoa:"TOIMIKAA AIKA OMANTUNTONNE MUKAAN.KUKAAN TOINEN EI ELÄ TEIDÄN ELÄMÄÄNNE."
NNKY:llä on kriisiraskausapua sitä tarvitseville naisille. Ota yhteyttä kyseiseen järjestöön. http://www.ywca.fi/
millaista ehkäisyä oikein käytät? Kolmen lapsen äitinä sinula on mahdollisuus sterilointiin taikka sitten mieheltäsi voitaisiin vetään piuhat poikki. Sillon ei tarvisisi painia moisten kysymysen kanssa. Teetkö abortin vai et, on sinun päätösesi.
luin vain tuon ekan viestin ja myöhemmin vasta loput. Ihme meininkiä!! Ehkäisyä ei käytetä asenteella lapsia tulee jos on tullakseen. Ja sitten kun on raskaana, ollaan ihmeissään ja mietitään aborttia. Eka ehkäisy kuntoon, jos lapsia ei haluta kyseiseen elämäntilanteeseen. Älynlahjat ei taida olla kovin korkella viestiketjun aloittajalla. Parempi olisi jos noin vastuuttomat ja vähä-älyiset eivät levittelisi niitä geenejään lainkaan.
ja reippaasti yli 120 sekin on.
ja edelleenkin on vissiin kiellettyä miettiä aborttia ja tulla sitten ajatusten selkiydyttyä toisiin ajatuksiin parin tunnin sisällä!!!
kuten meillä kävi
onhan se nyt vähintäänkin outoa olla ehkäisemättä ja mennä 'lapsia tulee, jos on tullakseen'- asenteella, ja sitten kun ON tullakseen, harkita(kaan) aborttia..!
tapahtuvaksi, ja tottakai mentiin kumpikin vähän sekaisin, täältä sai sitten työkaluja kuinka ajatella, jokuhan sitä kysyi kuinka ajttelen mikä elämänasenne jne. siinä ajatukset selkeni niin hävisi sekin abortti ajatus kauas nyt vain sitten miettii miksi sitä edes ajatteli, mutta ei keksi muuta kuin sen syyn että sillä hetkellä ei ajatellut järjellä koska oli yllättynyt testistä. se oli suoraan sanottuna näitä ohimeneviä ajatuksia joka tuli mieleen siinä hetkessä mutta hävisi kun sai täältä apua ajatella kaiken oikein.
Että oikein aborttipalstalta piti hakea apua ajtteluun. Siis vaikka on jo kolme lasta, eikä ehkäisyä käytetty, idealla että lapsia saa tulla jos on tullakseen. Kuulostaa kyllä ihan ufojutulle, ei pahalla :))
aborttiväelle kun palsta osottautuu "vertaistuen" (=kynnyksen madaltaminen aborttiin) houkutukseen lankeemisen sijaan vastustajien ohjauksella pelastavan ihmishenkiä :)
Eihän siinä nitään noloa ole, mistä sellaisia ajtuksia ole saanut?
Kaikkien tavoittenahan on aborttien välttäminen, mutta aina se vaan ei onnistu.
Joskus on kahdesta pahasta valittava se pienempi paha.