Moikka kaikki!
Auttakaa mua!
Olen seurustellut n.8 kk...meillä meni alussa mukavasti...sitten oli pitkään aikaan kauheata, olin tosi mustis ja kaikkea...riitelimme usein.. Sitten kerran kapakassa tapasin vanhan työkaverin... Hänen kanssaan juteltiin ja halailtiin ja muutama pusu vaihdettiin... Nyt hän on kertonut tykkäävänsä minusta kovasti...itekkin ajattelen häntä melkein koko ajan..soittelemme ja kirjoittelemme...en tiiä mitä tekisin...tiedän että tämä on väärin poikaystävääni kohtaan...van mä pelkään mitä hän sanoo..ja en tiedä että haluanko menettää häntä... Hän kyllä varmaan ihmettelee, koska viihdyn nytpaljon enemmän omissa oloissan... :( Vituttaa.....
Auttakaa mua!
Olen seurustellut n.8 kk...meillä meni alussa mukavasti...sitten oli pitkään aikaan kauheata, olin tosi mustis ja kaikkea...riitelimme usein.. Sitten kerran kapakassa tapasin vanhan työkaverin... Hänen kanssaan juteltiin ja halailtiin ja muutama pusu vaihdettiin... Nyt hän on kertonut tykkäävänsä minusta kovasti...itekkin ajattelen häntä melkein koko ajan..soittelemme ja kirjoittelemme...en tiiä mitä tekisin...tiedän että tämä on väärin poikaystävääni kohtaan...van mä pelkään mitä hän sanoo..ja en tiedä että haluanko menettää häntä... Hän kyllä varmaan ihmettelee, koska viihdyn nytpaljon enemmän omissa oloissan... :( Vituttaa.....
Vastaukset 3
Vanhimmat
kun noin heitä kohtelet. Oman poikaystäväsi vuoksi haet lohtua toisesta. Kummankaan kanssa et ole kuitenkaan onnellinen, tai sanoisinko nätisti näin, et ole ansainnut kumpaakaan.
Jos et todellakaan tiedä kummastako välität enemmän, silloin et välitä täysillä kummastakaan. Kumpikaan suhde ei tule kestämään kauaa, ja se johtuu juuri sinusta. Sitäkö haluat?
He voivatkin välittää sinusta oikeasti, mutta se on väärin heitä kohtaan. Olen itte ollu ihan samanlainen kuin sä, paitsi etten ole koskaan pettänyt, mutta seurustellut vaan huvin vuoksi ja harrastuksen kannalta. Joskus vaan sitten huomaat että ootkin paksuna ja siinä se elämäsi oli.
Onnea.
No onhan tässä hyvätkin puolet; rakastan lastani.
Vai mitä!
Älä ainakaan hätiköi, äläkä ikinä tunnusta poikaystävällesi. Olen seurustellut onnellisesti kymmenen vuotta ja rakastan avomiestäni, mutta olen myös välillä ollut ihastunut muihin, suudellut jne. Kaikki ihastumiset ovat menneet aina ajan kanssa ohi (minun puoleltani) ja olen edelleen onnellinen rakastamani mieheni kanssa. Elän yhtä elämää mutten yhden miehen kanssa:)
Tsemppiä sinulle! ja älä kuuntele moralisointia ja moralisoijia. Kuuntele tunnetta ja järkeä yhdessä ja tee ratkaisuja vasta harkinnan jälkeen.