pitkään? Onko "täälläolo" enemmänkin yksi "harrastus" kuin mitään muuta? Olen huomannut, että jos kuvittelen jonkun viestin hänen kirjoittamakseen, niin ei enää kiinnosta niin paljoa. Jos taas en pitkään aikaan löydä mitään, niin sitten alkaa kaivata enemmän..................
Rehellisia vastauksia tähän alle, analyysitkin tervetulleita. Sen voin paljastaa, että nainen olen :D
Rehellisia vastauksia tähän alle, analyysitkin tervetulleita. Sen voin paljastaa, että nainen olen :D
Vastaukset 29
Vanhimmat
etten ajattele yhtään kuten sinä. Tämä ei ole "harrastus", tämä on kaipausta. Ja ennen kaikkea tämä on typerää, mutta koska vihjasin hänelle tästä, jäin koukkuun siihen ajatukseen, että vähintään uteliaisuus tuo hänetkin tänne.
jos olet itse pääsemättömissä täältä ja koet tämän typeräksi? Tämä on kaukana paratiisista, tämä on helvetti. En haluaisi houkutella pahinta vihamiestänikään näihin kuvioihin.
vasta alkutaipaleella?
alussa ja lopussa myös
Kunhan kurkin tänne silloin tällöin. Ja vähän kirjoittelen. En koe tätä helvetiksi. Palsta mikä palsta. Ja ei tämä aina ole typerää, kuten ei sinunkaan viestisi nyt ole. Joskus menee typeräksi, mutta itsekin olen siihen syyllinen. En minä ole ketään houkutellut tänne, ei niin voi sanoa. Ymmärsit väärin, koska en mitään kertonut. En todellakaan houkuttele tänne ketään, minä vain ihastuin ja kovaa, se johtaa järjettömiin tekoihin joskus. :d
Muuta kuin harrastus.Jos joskus sattuisi niin onnellisesti käymään,että saisin sen mitä täältä olen hakenut,keskittyisin toteuttamaan niitä asiota oikeassa elämässä mistä olen täälä haaveillut enkä näitä sivuja enää avaisi.
Mitä asioita toteuttaisit hänen kanssaan? Matkustelisitteko?
Mikä tekisi onnelliseksi,olemaan yhdessä ja lähekkäin.
sanon, että kuulostaa paljon paljon paremmalta kuin matkustelu. Itse en tarvitsisi matkoja, se hän olisi mun matkani maailman ääriin.
Sitä nyt hypitään sivulta ja vielä sivummalta.Täytyy varmaan itse hypätä sivuvasemmalta kun oon vasuri.
En minäkään välttämättä mitään matkoja kaipaa.
Pääasia olisi kun näkisin hänet vierelläni onnellisena,silloin olisin itsekin onnellinen.
mullekin, että hän olisi onnellinen ja itse olisin onnellinen. Ja olen se, joka tuli vielä sivummalta.
Se on kaunis ajatus, mutta kai itsekin tahdot kokea jotain hänen kanssaan? minuun verrattuna hän on kokeneempi ja tahtoisin että hän opettaisi minulle kaikkea mitä tietää ja on kokenut. Olen hyvä oppilas :)
joka tahtoi tietää... ja tahtoo tietää lisää...
Haluan itsekin kokea paljon asioita hänen kanssaan.
Pääasia kuitenkin että oli arki tai vapaa tuntisi olonsa onnelliseksi ja turvalliseksi.Ei sitä mikään yksittäinen juttu pelasta kuin pieneksi hetkeksi jos suhde on muuten ihan kuralla.
Nyt meen nukkuun.Hyvää yötä sivulle ja vielä sivummalta.
tältä vielä sivummalta
olet sitten täältä hakenut?
Kiusallaan kirjoitellaan ja nautiskellaan toisten kustannuksella. Vaikka täällä lukisi mitä, se on kiusaa tai vailla todellisuuspohjaa. Kaikki oikea tapahtuu ja puhutaan vain henkilökohtaisia linjoja pitkin reaalielämässä.
Ehkä turhautuneimmilla voi ollakin. En tapaa ketään reaalielämässä, joka olisi myös täällä.
Sinä sen sanoit. Mä olen huomannut saman! Jos kirjoittelen tänne usein, saan töykeitä vastauksia. Jos taas pidän viikon tauon, tulee olo että mua on kaivattu. Joten ensi viikonloppuun!
Aurinkoista viikkoa!
Harvoin tänne mitään kirjoitan, joten en saa töykeitä vastauksia. Se lähinnä pännii kun edes löydän itseni täältä, enhän mitään niin paljon kaipaa. Ja mitä joskus kaipaan, niin todennäköisesti omia mielikuviani jotka olen siirtänyt toiseen ihmiseen (näin sen selitän itselleni).
Tää paikka voi turruttaa tunteet ja tehdä todella tunteettomaksi. Valintansa kullakin tykkääkö antaa tunteensa anonyymeille...Pitemmän päälle pelkureiden paikka.
Tunteiden kuoletuspaikkana oivallinen, sääli vain, jos tunteet turtuvat niin, ettei osaa tuntea enää koskaan ketään kohtaan. Ei valinta vaan loukko. Virtuaalitunteilussa on monia vaaratekijöitä. Selviääkö kukaan ehjin sydämin ja nahoin? Vähintään hajoaa pää.
Mitä tämä nyt kenellekin on. Siis, mitä kukin nyt sitten kuvittelee tämän olevan. Joku laittaa tänne rakkaudenjulistuksen, kun ei muutenkaan osaa/voi/uskalla ottaa yhteyttä - kun toisen tunteista ei ole mitään tietoa, eikä edes hänen siviilisäädystään. Joku sitten lukee viestin ja uskoo sen olevan itselleen. Tunteet heräävät, tunteita lietsotaan. Usea ihminen liittyy mukaan, aavistellen, että toinen keskustelijoista on se heidän Hän. Rakkautta ilmassa vaikka miten paljon, mutta kohdistettuna haaveihmiseen, joka ei luultavasti edes aavista oikeassa elämässä, minkälaisen tunnemyrskyn on aikaansaanut, täällä ja myös siellä oikeassa elämässä.
Ja sitten, jos jostakin syystä joku laittaa jäähyväisviestin, sekin tuntuu olevan juuri itselle. Sitä sitten itketään. Kuinkahan monta tosiromanssia on tyrehtynyt noiden tämän palstan jäähyväisviestien takia?
Todellisuudentajun ja huumorintajun täytyy olla aika vahva, jos aikoo täällä ihan töikseen asuskella.
tai voin todeta, etten ennen ollut näin kyyninen. Kaikki irl-flirttikin tuntuu lähinnä vastenmieliseltä, keltä tahansa se sitten tuleekin.
löytänyt vaikka minkälaisia tuntemuksia itsestäni, kun näitä luen ja vähän kuvittelen samalla. Ennen näitä palstoja olin täysin turtunut. Kiitos kaikille, jotka kirjoittelitte täällä kauniita asioita ja saitte minut muistamaan, miten ihanaa on rakastaa. Hän tosielämässä ja nämä palstat kuvitelmissa saivat minut heräämään henkiin jostain sadan tuhannen vuoden koiranunesta. Kiitos!
kiinnostukseni ei todellakaan herpaannu, vaan villiinnyn tyystin. Ja olen aika villi ihan normaalitilassakin.
Ei tämä harrastus ole. Mitä se on, riippuu tuloksesta. Tämä voi olla itseni perinpohjaista munaamista. Tai rakkauden alkua. Tai kertakohtaamisen pohjustusta. Luultavasti sitä itseni munaamista. Olen pahimmanlainen takiainen. Miesparka.
Takiaiset kyllä pelottaa.
Mietin ,että et hyvällä asialla liikkeellä?
Tosin väärässä on kiva olla , sopivin väliajoin. Silloin ei pääse pahasti pissi nuosemaan helttaan;)
Varmistan:) viel, siis -tuilitko , vai hyvääkö yrität viestittää??
Ei kiinnosta.