Repsahdus 3 vuoden jälkeen

Itse en ole koskaan polttanut (vain maistellut) enkä siten riippuvaisuutta tupakkaan voi ymmärtää. Nyt harmittaa, kun kolme vuotta lakossa ollut puolisoni paljasti että on kuukauden ajan salaa poltellut. Tietysti alkoi harmittamaan hirveästi, kun olin ollut hänestä niin ylpeä. Lakon aloitettuaan hän ei maistellut edes baarissa ja kaikki olikin mennyt hyvin. Nyt uudessa työssä hänen työkaverinsa houkutteli maistamaan ja siinä sitä ollaan.

Yritin olla kiukustumatta, sillä omahan on kehonsa ja päätöksensä mutta kyllä se on kieltämättä inhottavaa jos toinen polttaa ja toinen ei. Kuukausi sitten aloin haistamaan ihmeellistä tupakan savua mm. autosta mutta puolisoni vannoi, että se on työkaverista. Minä tyhmä uskoin.

Harmittaa ensinnäkin tuo salailu ja päin naamaa valehtelu sekä tietysti se, että polttaminen on aika tyhmää hommaa. En kuitenkaan pakottanut häntä lakkoon, vaan hän päätti itse aloittaa lakon ja on siinä pitäytynyt tähän asti. Yritän myös olla moittimatta liikaa, sillä sehän toista ihmistä vasta yllyttääkin -kielto nimittäin.

Ei varmaan mitään vinkejä, miten lakon saisi uudestaan alkamaan? Tosin omasta tahdostahan se on tultava... Puolisoni sanoi, ettei myöskään tunne mitään morkkista asiasta. Ja sehän on huono lakkoa ajatellen...

Täytyy vain sanoa että harmittaa ihan pirusti. Nyt pitää haistella pahaa tupakan hajua ja pussailukin alkaa tuntumaan inhottavalta.