Kumma.

Olen joskus ennenkin katsonut tämän the cell elokuvan jossa J.Lo näyttelee, mutta katsoin sen eilen toiseen kertaan kihlattuni kanssa. Ne jotka ovat elokuvan katsoneet tietävät mistä nyt tulen puhumaan.

Elokuvassa esiintyvällä sairaalla tappajalla on todella paha skitsofrenia ja joutuu "ikuiseen uneen". Jennifer on psykologi joka kaivautuu toisen mieleen ja tuo mukanaan omaa maailmaansaakin ja koittaa saada tappajan lapsiminän esiin ja rauhoitella tätä ja selvittää missä tämä tappajan yksi tulevista uhreista sijaitsee. Elokuva on niin sairaan oloinen, että itsekin menen mukana..
Kun elokuva loppui, mieheni siirtyi normaalisti tupakille ja pyysi minua mukaansa. Mutta, minä elin vielä siinä oudossa maailmassa. Pystyin kerrankin tarkkailemaan ympärilläni olevaa ympäristöä, aivan kuin olisin irtautunut ruumiistani. Ruumiini kulki eteenpäin, mutta mieleni ja silmäni seurasivat parin metrin päässä. Liikkeeni tuntuivat todella hitailta, mutta eivät liian hitailta. Pysyin kuitenkin mieheni perässä, sytytin tupakkani ja jäin tuijottamaan lattia rajaa. Kun katsoin välillä miestäni, tuntui ettei hän ollut samassa paikassa kuin minä. Hän eli siinä samassa vanhassa maailmassa jossa tunti sitten olin, minulle ei tullut lainkaan ikävä tuota maailmaa vaan jatkoin tutkimusmatkaani.
Menin vessaan ja laitoin hanan päälle. Vilvoitin kasvojani, laitoin käteni tuon juoksevan veden alle ja säpsähdin. Tuo tavanomainen vesi tuntui oudon läheiseltä, aloin "hyväillä" sitä. Kauhoin sitä isot määrät ja rauhallisesti levitin ne naamalleni. Se tuntui todella ihanalta, kuin olisin rakastellut. En osaa edes selittää sitä.
Makuuhuoneeseen siirryttyäni oloni oli muuttunut ahdistavaksi. Menin makaamaan ja mieheni seurasi toimiani, tunsin sen vaikken häntä katsonut lainkaan kohti. En edes tuntenut hänen olevan siinä. Kun suljin silmäni syöksyin jokakerta maailmaan joka oli pelottava, mutta samalla niin tuttu ja rauhallinen. Ja silmät avaamalla palasin tähän huoneeseen. Mutta sitten suljin silmäni, näin kaikenlaista outoa. Jokin tarrautui käteeni ja säpsähdin. Taisin liikahtaa sen verta, että mieheni kysyi minulta: "Mikä on?" Sitten heräsin täysin tästä oudosta maailmasta jossa olin jonkun aikaa.
Tällaiset kokemukset ovat mielestäni mielenkiintoisia, tämä voi johtua rajusta mielikuvituksestani, mutta se tuntui niin todelliselta. Tietenkin tajusin että se ei ollut aitoa, mutta.. no en osaa selittää. Se vain oli jotain. Jotain upeaa.