Mielipiteesi tästä kalastota?

Idiootti-81.

Akvaarion koko 250 litraa.

Kalat:

2-5 kääpiörihmakalaa ja/tai 3-8 hunajarihmakalaa
15-20 kerritetraa
15-25 jotain seuraavista kaloista: mustaneontetra,
kardinaalitetra, intiaaninsulka, lyhtytetra
2-5 perhoskirjoahventa
2-3 pientä leväbarbia (jotka vaihdan pienenpiin aina muutaman kuukauden välein, sillä en halua kovin isoja kaloja tähän akvaarioon)
8-12 monnista TAI 5-7 piikkisilmää
1-3 partamonni tai puuta pientä plekoa

11

509

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • juuxo

      kalasto ehdotus

      15 jotain tetraa
      4 kääpiö tai hunajarihmakala tai 4 perhoskirjoahventa
      älä sitten ota leväbarbeja jos vaihdat niitä aina.
      10monnista
      korupleko tai 1 partamonni

      Perhoskirjoahvenet ovat herkkiä veden muutokselle ja nitriitille.

      • e.e.

        No, tuo mainitsemasi kalasto mahtuu n. 150 litran altaseen. Kyseessä on 250 litrainen, jonne mahtuu kyllä paljon enempi, muttei ehkä ihan niin paljon kuin kysyjä ehdotti.


      • juuxo
        e.e. kirjoitti:

        No, tuo mainitsemasi kalasto mahtuu n. 150 litran altaseen. Kyseessä on 250 litrainen, jonne mahtuu kyllä paljon enempi, muttei ehkä ihan niin paljon kuin kysyjä ehdotti.

        Ei kyllä mahdu 150litraiseen kyllä tuo minkä ehdotin!
        Leväbarbit eivät ainaskaa mahdu 150litraiseen
        No voisi jotain ottaa lisää.tetroja 20


    • bettaristic

      Tässä vähän mielipiteitä kalastostasi:
      Lajeja on aika paljon, jos vaikka valitsisit noista vain 1 keskiveden parven, 1 pohjaparven, levänsyöjälajin ja sitten jonkin näyttävän lajin. (muuten akvaario saattaa näyttää joulukuuselta kun on vähän sitä sun tätä joka puolella)

      Silloin olisi parempi tällainen suunnitelma:

      haaremi kääpiö- tai hunajarihmakaloja tai pari perhoskirjoahvenia (ei oikein mene haaremina), tai jotakin kääpiökirjoahventa haaremi (töyhtö- esim. tai ruoste- tai lippukirjoahvenia, myös lehtikalapari menisi)
      kunnon parvi kerri-, kardinaali-, mustaneon-, lyhtytetraa tai intiaaninsulkia
      1 partamonni ja 4 katinkultamonnia (et voi ajatella että vaihtelisit leväbarbeja parin kuukauden välein, koska lemmikin ottaminen vain pieneksi ajaksi ei oikein ole eettisesti oikein, mitä muuten ajattelit sitten tehdä suureksi kasvaneille leviksille???)
      kunnon parvi jotakin monnislajia

      Kun nyt tuntuu olevan aika paljon vaihtoehtoja mistä valita, niin etkö voisi ajatella ottavasi kalaston maanosan mukaan, jolloin koko porukka olisi samoilta seuduilta?

      Kaakkos-Aasia:
      1 3 haaremi pienehköjä rihmakaloja (kääpiö, hunaja, huuli)
      1 parvi kirsikkabarbeja (16) tai pikkukiilakylkiä (25)
      1 pieni parvi touhunuoliaisia (5)
      8 leväkatkarapua
      8 lasimonnia

      Etelä-Amerikka:
      pari perhoskirjoahventa ja pari lehtikaloja tai ruoste- tai lippukirjoahvenia kolmikko tai nelikko
      20 kerritetraa tai mustaneonia tai 30 kardinaalitetraa tai 16 lyhtytetraa tai 18 inkkaria
      10 monnista
      1 partamonni ja 4 katinkultamonnia

    • Elina

      Näiltä sivuilta löydät kala-esittelyjä.
      Ota kalojen koko ylös!

      http://www.faunatar.fi/fin/index.php?cmd=108
      http://www.hut.fi/~lsarakon/lajit/
      http://koti.mbnet.fi/aqutan/akvaariokalat.htm

      Laske kalojen koon perusteella Markku Varjon kirjan Akvaario-opas mukaan:
      1 sentti kalanpituutta vesilitraa kohti (koskee 5-8 cm:n pituisia kaloja) eli pienempiä voi ottaa vähän enemmän ja isompia vähemmän.

      Ja eikun laskemaan! Tuo määrä näyttää näin silmämääräisesti aika isolta, ettei vain tulisi liikakansoitusta...

      • Miimu

        Litra per kalasentti on älytön laskutapa. Ennemminkin vaikka kalan aikuispituus sentteinä x kymmenen = akvaarion vähimmäispituus.

        Jos nostat järvestä satalitraa vettä, onko siinä 20 viisisenttistä kalaa? Tuskinpa vain. Ja miksi tunkea akvaario täyteen jos sen tarkoitus on tarjota kaloille hyvä koti? Jos taas tarkoituksena on vain sisustaa kämppää, niin voi hankkia muovikaloja.


      • Elina
        Miimu kirjoitti:

        Litra per kalasentti on älytön laskutapa. Ennemminkin vaikka kalan aikuispituus sentteinä x kymmenen = akvaarion vähimmäispituus.

        Jos nostat järvestä satalitraa vettä, onko siinä 20 viisisenttistä kalaa? Tuskinpa vain. Ja miksi tunkea akvaario täyteen jos sen tarkoitus on tarjota kaloille hyvä koti? Jos taas tarkoituksena on vain sisustaa kämppää, niin voi hankkia muovikaloja.

        Taidan jättää neuvomiset väliin... :o(
        Toi oli tosi hyvä ohje; kiitän ja kumarran.
        Ei musta ehkä olekaan akvaarioharrastajaksi!

        Mutta minkä ihmeen takia Markku Varjo kirjassaan antaa ohjeeksi litra per kalasentti??? Ja sitte aloittelijoita käsketään lukemaan tietoa kirjoista yms. En kyllä ymmärrä!
        Itsekin olen aloittelija, vaikka akvaarioita olenkin harrastanut muutaman vuoden...
        Mutta edelleen, kiitän ja kumarran!!! ;o)


      • bettaristic
        Elina kirjoitti:

        Taidan jättää neuvomiset väliin... :o(
        Toi oli tosi hyvä ohje; kiitän ja kumarran.
        Ei musta ehkä olekaan akvaarioharrastajaksi!

        Mutta minkä ihmeen takia Markku Varjo kirjassaan antaa ohjeeksi litra per kalasentti??? Ja sitte aloittelijoita käsketään lukemaan tietoa kirjoista yms. En kyllä ymmärrä!
        Itsekin olen aloittelija, vaikka akvaarioita olenkin harrastanut muutaman vuoden...
        Mutta edelleen, kiitän ja kumarran!!! ;o)

        Kun tuolla kaavalla saa about sen vähimmäismvesitilavuuden missä kala voi olla.

        Kansoitukseen vaikuttaa kyllä moni muukin asia kuin vain kalan pituus. Pitää katsoa se, kuinka kalat tulevat toimeen keskenään esim. sitruunatetralle ja musta-aavetetralle on eri tilavuusvaatimus vaikka ovatkin suurin piirtein saman kokoisia. Ai miksikö? Toinen viihtyy hyvin parvessa ja toinen ei. Tiukassa parvessa kuljeskelevalle pienelle kalalle voi käyttää laskukaavana 0,5 l/1 kalacm kun taas reviirejä valtaavalle pikkufisulle se voi olla mieluummin 2 l/ 1 kalacm.
        Sitten toisaalta pitää katsoa kuinka liikkuvainen se öttiäinen on. Hyvänä esimerkkinä voidaan ottaa 10 cm pituinen leväbarbi ja verrata sitä saman pituiseen siaminpiikkisilmään. Tässä esimerekissä muuten tulee se kolmaskin kohta joka tilavuuden määräytymiseen vaikuttaa, eli biojätteentuottamistaipumus toisin sanottuna, kuinka paljon sontaa se kala tuottaa.
        Leväbarbit kun ovat aika vauhdikasta porukkaa, eivätkä kovin parvisidonnaisia pitää niillä ottaa ensin akvan pituus huomioon ja jos se on riittävä, voidaan laskea parven viemä tilavuus esim. kaavalla 2,5 l/1 kalacm. Kun sitten taas siaminpiikkisilmä, vaikka onkin saman pituinen kuin levis, ei tuota jätettä läheskään niin paljon, liikkuu hitaammin ja vähemmin ja pienemmällä alalla vaatisi tilavuutta 0,5 l/1 kalacm. Tietysti piikkareilla pitää ottaa vielä sekin huomioon, että pohjaa ei tungeta täyteen. Mielipideasiakin tuo on, mutta omasta mielestäni esim. 100-litraiseen ei mahdu pohjalle enemmän kuin 40 cm paksumpaa kalasenttiä (esim. monnisia)tai 80 cm piikkisilmäsenttimetriä.


      • Elina
        bettaristic kirjoitti:

        Kun tuolla kaavalla saa about sen vähimmäismvesitilavuuden missä kala voi olla.

        Kansoitukseen vaikuttaa kyllä moni muukin asia kuin vain kalan pituus. Pitää katsoa se, kuinka kalat tulevat toimeen keskenään esim. sitruunatetralle ja musta-aavetetralle on eri tilavuusvaatimus vaikka ovatkin suurin piirtein saman kokoisia. Ai miksikö? Toinen viihtyy hyvin parvessa ja toinen ei. Tiukassa parvessa kuljeskelevalle pienelle kalalle voi käyttää laskukaavana 0,5 l/1 kalacm kun taas reviirejä valtaavalle pikkufisulle se voi olla mieluummin 2 l/ 1 kalacm.
        Sitten toisaalta pitää katsoa kuinka liikkuvainen se öttiäinen on. Hyvänä esimerkkinä voidaan ottaa 10 cm pituinen leväbarbi ja verrata sitä saman pituiseen siaminpiikkisilmään. Tässä esimerekissä muuten tulee se kolmaskin kohta joka tilavuuden määräytymiseen vaikuttaa, eli biojätteentuottamistaipumus toisin sanottuna, kuinka paljon sontaa se kala tuottaa.
        Leväbarbit kun ovat aika vauhdikasta porukkaa, eivätkä kovin parvisidonnaisia pitää niillä ottaa ensin akvan pituus huomioon ja jos se on riittävä, voidaan laskea parven viemä tilavuus esim. kaavalla 2,5 l/1 kalacm. Kun sitten taas siaminpiikkisilmä, vaikka onkin saman pituinen kuin levis, ei tuota jätettä läheskään niin paljon, liikkuu hitaammin ja vähemmin ja pienemmällä alalla vaatisi tilavuutta 0,5 l/1 kalacm. Tietysti piikkareilla pitää ottaa vielä sekin huomioon, että pohjaa ei tungeta täyteen. Mielipideasiakin tuo on, mutta omasta mielestäni esim. 100-litraiseen ei mahdu pohjalle enemmän kuin 40 cm paksumpaa kalasenttiä (esim. monnisia)tai 80 cm piikkisilmäsenttimetriä.

        Kiitos vastauksesta!


      • Miimu
        bettaristic kirjoitti:

        Kun tuolla kaavalla saa about sen vähimmäismvesitilavuuden missä kala voi olla.

        Kansoitukseen vaikuttaa kyllä moni muukin asia kuin vain kalan pituus. Pitää katsoa se, kuinka kalat tulevat toimeen keskenään esim. sitruunatetralle ja musta-aavetetralle on eri tilavuusvaatimus vaikka ovatkin suurin piirtein saman kokoisia. Ai miksikö? Toinen viihtyy hyvin parvessa ja toinen ei. Tiukassa parvessa kuljeskelevalle pienelle kalalle voi käyttää laskukaavana 0,5 l/1 kalacm kun taas reviirejä valtaavalle pikkufisulle se voi olla mieluummin 2 l/ 1 kalacm.
        Sitten toisaalta pitää katsoa kuinka liikkuvainen se öttiäinen on. Hyvänä esimerkkinä voidaan ottaa 10 cm pituinen leväbarbi ja verrata sitä saman pituiseen siaminpiikkisilmään. Tässä esimerekissä muuten tulee se kolmaskin kohta joka tilavuuden määräytymiseen vaikuttaa, eli biojätteentuottamistaipumus toisin sanottuna, kuinka paljon sontaa se kala tuottaa.
        Leväbarbit kun ovat aika vauhdikasta porukkaa, eivätkä kovin parvisidonnaisia pitää niillä ottaa ensin akvan pituus huomioon ja jos se on riittävä, voidaan laskea parven viemä tilavuus esim. kaavalla 2,5 l/1 kalacm. Kun sitten taas siaminpiikkisilmä, vaikka onkin saman pituinen kuin levis, ei tuota jätettä läheskään niin paljon, liikkuu hitaammin ja vähemmin ja pienemmällä alalla vaatisi tilavuutta 0,5 l/1 kalacm. Tietysti piikkareilla pitää ottaa vielä sekin huomioon, että pohjaa ei tungeta täyteen. Mielipideasiakin tuo on, mutta omasta mielestäni esim. 100-litraiseen ei mahdu pohjalle enemmän kuin 40 cm paksumpaa kalasenttiä (esim. monnisia)tai 80 cm piikkisilmäsenttimetriä.

        Kirjatieto on kirjatietoa. On helpompi antaa jokin peruskaava ja toivoa ihmisten noudattavan edes sitä, kuin selittää kaikki mahdollinen, jolloin ei edes yritetä laskeskella.

        Vaatii paljon aikaa ja innostusta, että oppii hahmottamaan milloin kaloja todella on sopivasti ja milloin jo liikaa. Tässä hommassa on aina tiedoiltaan vajaa, itse olen ratkaisuut ongelman niin, että "alikansoitan" akvaarioni. ei ole kaloilla ahdasta, ei kiistoja ja jos joskus ihastun vesiarvoiltaan sopivaan eväkääseen, on minulla sille tilaa. Juuri nyt omassa satalitraisessa on yhteensä 16 senttiä kalaa. Tämä on minun tapani olla pohtimatta ylikansoitusta, toki muitakin on, mutta enpä usko kalojen liiasta tilastakaan kärsivän :)


    • kalakala

      Miten ihmeessä aiot vaihtaa leväbarbit kuukausittain?? Sehän on jo eläinrääkkäystä kun jos soutuvat kokoajan muuttamaan (tai kenties lopetettavaksi)! Ehdotampa että otat vain sellaisia kaloja jotka jatkossakin saavat akvaariossasi asua.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      651
      7996
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      467
      2283
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      2199
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      1775
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1262
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1243
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      110
      1165
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      849
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      59
      815
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      754
    Aihe