"Miksi hommata paperillinen koira, kun kerran näyttelyt eivät kiinnosta?"
Tätä kysymystä kuulee valitettavan usein... Ihmisille paperit ovat yhtäkuin näyttelyt ja joissakin tapauksissa jopa yhtäkuin näyttelyPAKKO!
Olen sitä mieltä, että rotukoiralla pitäisi olla paperit kiinnosti ne näyttelyt tai ei. Ensinnäkin tulisi käsittää, että ei ne paperit ole vain näyttelyitä varten. Rotukoirille ei papereita jaeta siksi, että niiden kanssa pääsee ravaamaan muovinarukehää edestakaisin. Se ei suinkaan ole papereiden tarkoitus. Se on parhaimmillaankin vain yksi mahdollisuus lisää, minkä koiran rekisteröinti tuo tullessaan.
Koiria rekisteröidään siksi, että valvotaan ja pidetään kirjaa RODUNJALOSTUKSESTA. Rekisteröinti palvelee siis ennenkaikkea rodun etua. Eri roduilla on tietyt vaatimukset, jotta koiran saa rekisteriin ja tämä koko ruljanssi siksi, että rotu säilyisi laadukkaana niin terveyden, luonteen kuin ulkonäönkin osalta. Vastuuntuntoiset kasvattajat ja jalostusurosten omistajat ovat niitä, jotka tekevät sen raskaan kenttätyön eli hankkivat hyviä koiria, tutkituttavat niiden terveyden, testaavat luonteen ja koulutettavuuden ja hankkivat usean eri tuomarin lausunnon koiransa anatomillisesta rodunomaisuudesta. Monta koiraa raakataan tässä prosessissa pois jatkamasta sukua, sillä ideana on, että vain terveet ja parhaat jatkavat sukua. Se on rodunjalostusta, ei vaan koiramäärän lisäämistä. Se vaatii paljon aikaa, vaivaa, rahaa, tietotaitoa ja osaamista, mutta seurauksena rodut ovat kehittynyt sellaiseksi mitä ne tänä päivänä ovat. Suomessa PEVISA:n ansiosta monien rotujen terveys on myös kohentunut. Loppukuluttajan, eli koiranomistajan, työksi jää sitten poimia jyvät akanoista ja etsiä kasvattaja, jolla on arvot ja etiikka kohdallaan.
Koiranomistajat eivät tietenkään näe kaikkea sitä vaivaa, jota heidän rakastamansa rodun eteen ollaan tehty. Siksipä aivan liian usein he vain haluavat itselleen rotukoiran olematta kuitenkaan valmiita tukemaan ja arvostamaan sitä suurta työmäärää, mikä heidän lempirotunsa eteen ollaan tehty. He haluavat olla olla freeloadereita ja varastaa piraattikopionsa mahdollisimman edullisesti. Näin he saavat nauttia "rotukoirasta" kuitenkaan maksamatta siitä täyttä hintaa.
Kahden rekisteröidyn rotukoiran jälkeläisen saa helposti, edullisesti ja vaivatta rekisteriin, mikäli vanhemmat täyttävät rekisteröintivaatimukset terveyden, luonteen ja ulkonäön osalta. Kullakin rodulla vaatimukset ovat erilaiset ja painopiste eri osioissa, mutta kärjistettynä nämä ovat asioita, mitä painotetaan. Ei ole mitään muuta syytä jättää rotukoiraa rekisteröimättä, kun se, että vanhemmat eivät täytä näitä rotujärjestöjen ja Kennelliiton asettamia vaatimuksia (jos itse ovat puhdasrotuisia ja rekattuja molemmat). On jokaisen oma asia haluaako koiran, jonka vanhemmilla mahdollisesti perinnöllinen terveysongelma, jonka vuoksi rekkaaminen on jätetty "kasvattajan" toimesta tekemättä. Kasvattajaksi en näitä paperittomien tehtailijoita kutsuisi, sillä he ovat silmissäni rodun kuin rodun loisia ja heidän tarkoituksenaan on vain nauttia muiden tekemän työn hedelmistä tarjoamalla piraattikopioita rotukoirista. Kasvatustyön vaivaa he eivät selkeästikään ole valmiita näkemään, mutta rahastaminen luonnistuu heiltäkin. Niin ja mukavia juttumiehiäkin varmasti ovat, mutta kukapa ei olisi, kun hölmöt ihmiset tuovat helppoa rahaa kukkaroon! Jalostuskoiriksi kelpaa heille koira kun koira, kunhan vaan on toimivat lisääntymisvehkeet. Tuossa juuri katselin kuinka eräässä rodussa oli myynnissä paperiton piraatti hintaan 700€ ja paperillisen saa jo hintaan 850€. 150€ ylimääräistä papereista voi tuntua paljolta (jollei ensinkään ole kiinnostunut niistä näyttelyistä), mutta kun muistaa ettei ne paperit sillä koiralla vain näyttelyitä varten olleet, niin se ylimääräinen 150€ ei enää olekaan niin paha asia. Se kun on edes pienenpieni tae siitä, että jos koirassa esiintyy perinnöllisiä vikoja, on kasvattaja korvausvelvollinen. Se on lisähinta siitä, että koirasi vanhemmat ovat ihan virallisesti jalostukseen kelpaavia yksilöitä. Se on lupa osallistua näytelmiin ja harrastaa tulostavoitteellisesti. Se on osoitus siitä, että rakastaa rotuaan ja välittää siitä mikä sen tulevaisuus on. Se on tuen antamista kasvattajalle, joka on tehnyt paljon työtä saattaakseen pentunsa maailmaan. Jos haluaa tukea piratismia ja maksaa rahaa ihmisille, joille raha ei kuuluisi ensinkään, niin ei ainakaan voi väittää välittävänsä rodusta itsestään. Miksi sitten pitää edes hankkia "rotukoira"? Miksei tyydy tarjoamaan kotia jollekin kodittomalle sekarotuiselle katucoctailille? Koiralle, jota ei olla saatettu tähän maailmaan helpon rahan toivossa. Miksi pitää haluta rotukoira, joka kuitenkaan sitä ei ihan oikeasti ole? Miksei voi antaa kotia sitä tarvitsevalle, jos ei itsepintaisesti kykene ajattelemaan muuta kun sitä miten paljon ne näyttelyt eivät kiinnosta?
http://sitebuilder.viipurinkoirat.fi/page1.aspx
Tätä kysymystä kuulee valitettavan usein... Ihmisille paperit ovat yhtäkuin näyttelyt ja joissakin tapauksissa jopa yhtäkuin näyttelyPAKKO!
Olen sitä mieltä, että rotukoiralla pitäisi olla paperit kiinnosti ne näyttelyt tai ei. Ensinnäkin tulisi käsittää, että ei ne paperit ole vain näyttelyitä varten. Rotukoirille ei papereita jaeta siksi, että niiden kanssa pääsee ravaamaan muovinarukehää edestakaisin. Se ei suinkaan ole papereiden tarkoitus. Se on parhaimmillaankin vain yksi mahdollisuus lisää, minkä koiran rekisteröinti tuo tullessaan.
Koiria rekisteröidään siksi, että valvotaan ja pidetään kirjaa RODUNJALOSTUKSESTA. Rekisteröinti palvelee siis ennenkaikkea rodun etua. Eri roduilla on tietyt vaatimukset, jotta koiran saa rekisteriin ja tämä koko ruljanssi siksi, että rotu säilyisi laadukkaana niin terveyden, luonteen kuin ulkonäönkin osalta. Vastuuntuntoiset kasvattajat ja jalostusurosten omistajat ovat niitä, jotka tekevät sen raskaan kenttätyön eli hankkivat hyviä koiria, tutkituttavat niiden terveyden, testaavat luonteen ja koulutettavuuden ja hankkivat usean eri tuomarin lausunnon koiransa anatomillisesta rodunomaisuudesta. Monta koiraa raakataan tässä prosessissa pois jatkamasta sukua, sillä ideana on, että vain terveet ja parhaat jatkavat sukua. Se on rodunjalostusta, ei vaan koiramäärän lisäämistä. Se vaatii paljon aikaa, vaivaa, rahaa, tietotaitoa ja osaamista, mutta seurauksena rodut ovat kehittynyt sellaiseksi mitä ne tänä päivänä ovat. Suomessa PEVISA:n ansiosta monien rotujen terveys on myös kohentunut. Loppukuluttajan, eli koiranomistajan, työksi jää sitten poimia jyvät akanoista ja etsiä kasvattaja, jolla on arvot ja etiikka kohdallaan.
Koiranomistajat eivät tietenkään näe kaikkea sitä vaivaa, jota heidän rakastamansa rodun eteen ollaan tehty. Siksipä aivan liian usein he vain haluavat itselleen rotukoiran olematta kuitenkaan valmiita tukemaan ja arvostamaan sitä suurta työmäärää, mikä heidän lempirotunsa eteen ollaan tehty. He haluavat olla olla freeloadereita ja varastaa piraattikopionsa mahdollisimman edullisesti. Näin he saavat nauttia "rotukoirasta" kuitenkaan maksamatta siitä täyttä hintaa.
Kahden rekisteröidyn rotukoiran jälkeläisen saa helposti, edullisesti ja vaivatta rekisteriin, mikäli vanhemmat täyttävät rekisteröintivaatimukset terveyden, luonteen ja ulkonäön osalta. Kullakin rodulla vaatimukset ovat erilaiset ja painopiste eri osioissa, mutta kärjistettynä nämä ovat asioita, mitä painotetaan. Ei ole mitään muuta syytä jättää rotukoiraa rekisteröimättä, kun se, että vanhemmat eivät täytä näitä rotujärjestöjen ja Kennelliiton asettamia vaatimuksia (jos itse ovat puhdasrotuisia ja rekattuja molemmat). On jokaisen oma asia haluaako koiran, jonka vanhemmilla mahdollisesti perinnöllinen terveysongelma, jonka vuoksi rekkaaminen on jätetty "kasvattajan" toimesta tekemättä. Kasvattajaksi en näitä paperittomien tehtailijoita kutsuisi, sillä he ovat silmissäni rodun kuin rodun loisia ja heidän tarkoituksenaan on vain nauttia muiden tekemän työn hedelmistä tarjoamalla piraattikopioita rotukoirista. Kasvatustyön vaivaa he eivät selkeästikään ole valmiita näkemään, mutta rahastaminen luonnistuu heiltäkin. Niin ja mukavia juttumiehiäkin varmasti ovat, mutta kukapa ei olisi, kun hölmöt ihmiset tuovat helppoa rahaa kukkaroon! Jalostuskoiriksi kelpaa heille koira kun koira, kunhan vaan on toimivat lisääntymisvehkeet. Tuossa juuri katselin kuinka eräässä rodussa oli myynnissä paperiton piraatti hintaan 700€ ja paperillisen saa jo hintaan 850€. 150€ ylimääräistä papereista voi tuntua paljolta (jollei ensinkään ole kiinnostunut niistä näyttelyistä), mutta kun muistaa ettei ne paperit sillä koiralla vain näyttelyitä varten olleet, niin se ylimääräinen 150€ ei enää olekaan niin paha asia. Se kun on edes pienenpieni tae siitä, että jos koirassa esiintyy perinnöllisiä vikoja, on kasvattaja korvausvelvollinen. Se on lisähinta siitä, että koirasi vanhemmat ovat ihan virallisesti jalostukseen kelpaavia yksilöitä. Se on lupa osallistua näytelmiin ja harrastaa tulostavoitteellisesti. Se on osoitus siitä, että rakastaa rotuaan ja välittää siitä mikä sen tulevaisuus on. Se on tuen antamista kasvattajalle, joka on tehnyt paljon työtä saattaakseen pentunsa maailmaan. Jos haluaa tukea piratismia ja maksaa rahaa ihmisille, joille raha ei kuuluisi ensinkään, niin ei ainakaan voi väittää välittävänsä rodusta itsestään. Miksi sitten pitää edes hankkia "rotukoira"? Miksei tyydy tarjoamaan kotia jollekin kodittomalle sekarotuiselle katucoctailille? Koiralle, jota ei olla saatettu tähän maailmaan helpon rahan toivossa. Miksi pitää haluta rotukoira, joka kuitenkaan sitä ei ihan oikeasti ole? Miksei voi antaa kotia sitä tarvitsevalle, jos ei itsepintaisesti kykene ajattelemaan muuta kun sitä miten paljon ne näyttelyt eivät kiinnosta?
http://sitebuilder.viipurinkoirat.fi/page1.aspx
Vastaukset 16
Vanhimmat
Näyttelyvaatimukseen tai muuhun harrastusvaatimukseen törmätään usein haluttaessa ostaa rekisteröityä koiraa. Siinä yksi syy paperittomien menekkiin.
Suurimmalla osalla roduista ei juuri vaatimuksia rekisteröinnille ole. Pevisaan kuuluu vain noin kolmasosa roduista. Tämä tarkoittaa sitä, että selkeää enemmistöä roduista voi pennutella ilman mitään terveystutkimuksia ja pennut rekataan. On melkoisesti rotuja, joissa ei kovinkaan mittavasti terveystarkastuksia tehdä. Tosin osassa Pevisaan kuulumattomista roduista monet kasvattajat teettävät vapaaehtoisesti terveystutkimuksia. Toisaalta on myös Pevisaan kuuluvia rotuja, joilla ei ole mitään raja-arvoa tutkimustulosten suhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että huonot terveystulokset saanutta koiraa voidaan kuitenkin pennuttaa. On esimerkkejä E-lonkkaisten ja 2/3 kyynäräisten kasvatuskäytöstä.
Se, että pennutettavalle koiralle tehdään joku satunnainen terveystarkastus ja saadaan hyvä tulos, ei tarkoita koiran olevan kokonaan terve. Koiralla voi olla terveeksi todetut lonkat, kyynärpäät, silmät tai polvet. Jos koiralta on tutkittu silmät ja polvet on aika liioiteltua väittää koiraa terveeksi. Sillähän voi olla vaikka syöpä.
On totta, että joskus paperittomista pyydetään lähes paperillisen hintoja. Nämä korkeat pyynnit ovat kuitenkin yksittäistapauksia, jotka paperillisten koirien puoltajat nostavat mielellään esiin. Kun itse etsin viimeksi koiraa, olisin saanut paperittoman puolella paperillisen hinnasta. Kyseessä oli vielä sellainen rotu, jossa ei terveystarkastuksia juurikaan tehdä. Päädyin kuitenkin hankkimaan sekarotuisen. En kuitenkaan löytökoiraa, vaan ihan tarkoituksella teetetylle sekoitukselle. Vaikka sekarotuiseen päädyinkin, halusin kuitenkin jotain tietää koirani taustalla olevista roduista. Valintaani olen enemmän kuin tyytyväinen.
terveyden osalta myös paperittomiin! Paperittomia tehtailtaessa ei ole mitään vaatimuksia yhtään minkään suhteen. Ei ole aina edes 100% varmuutta siitä, että kuka pentueen isä on ja pennunottajillehan luritellaan mitä sattuu loruja ja satuja luonteesta ja terveydestä. Paperillisen koiran hankittuasi on sinulla ainakin jonkinlainen valitusoikeus, jos koirasi sattuu olemaa lonkkavikainen pallipuoli, jolla puolet hampaista puuttuu ja ne, jotka suussa ovat ovat ihan sikin sokin. paperittoman kun hankit, niin kenelle valitat, kun ne prepaid-liittymät vaihdetaan joka pentueen jälkeen, jotta kiukustuneet omistajat eivät perään soittelisi!
Ei kaikilla paperittomien myyjillä ole prepaid-liittymää. Osa myyjistä toimii ihan avoimesti omalla nimellään ja osoitetiedoillaan.
Tarkoitukseni ei ollut puolustaa paperittomia. Tiedän kyllä varsin hyvin niihin usein liittyvät ongelmat, joita esiintyy varsinkin paperittomien rotukoirien kohdalla melkoisesti. Osoitin vain, ettei paperillistenkaan kohdalla asiat aina niin hyvin ole. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia.
paremmin,molemmilla. Rekatussa kuvatussa koirassa on se hyvä puoli että ostaja voi halutessaan välttää ostamasta huonojen kuvaustulosten saaneiden koirien jälkeläisiä.
Minkä ihmeen takia koira pitää ottaa Viipurista, Virosta, Espanjasta tai jostain Indokiinasta? Suomessakin on kodittomia ihan liikaa ja sit jotkut rahtaa lisää koiruuksia ulkomailta=O
http://www.hesy.fi/koiratvaillakotia
http://www.koiratarhakulkuri.com/index/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=7&Itemid=6
http://www.ksesy.fi/content/fi/11501/36/36.html
ja tuolta lisää linkkejä; http://www.mesy.fi/linkit.html
Ehkä siksi, koska ulkomailla on parempi valikoima. Pienikokoisia koiria on harvemmin suomalaisilla tarhoilla tarjolla. Eikö jokainen saa hankkia koiran mistä haluaa?
On! Täällä nimenomaan on kodittomia koiria... Vika on vaan siinä että kun esim. Olin jo pitkään harkinnut koiran ottoa ja olin päättänyt että se on koditon jolle haluan kodin tarjota... Lähdimpä sitten soittelemaan eläinsuojeluyhdistyksiin ja kyselemään... Sain tylyn vastauksen... jotenkin näin se meni: "Sun elämäntilanne ei oo vakiintunu, et saa koiraa!!"
Aina valitetaan kuinka täälläkin on kodittomia koiria eläintalot pullollaan mutta sitten kun löytyy ihminen joka haluaa tarjota kodin tälläiselle koiralla niin ei kelpaa....
Nykyisin tuossa lattialla tuhisee pieni ESPANJASTA tuotu, ent. katukoira.
Jokainen tekee kuitenkin itse päätöksensä mistä koiransa ottaa ja miksi...
Et ilmeisesti tajua miks moni eläinsuojeluyhdistys on sanonut sulle noin. Lueppas Hesyn tiedote niin ehkäpä tajuat "kielteisen päätöksen" pointin. Kielteinen päätös ei ole tarkoitettu sun kiusaks vaan koiran turvaksi.
Suomalaiset eläintalot eivät edes ole pullollaan koiria. Tarjolla olevat koiratkin ovat usein sellaisia, joita minä en ainakaan kotiini ottaisi. Ulkomailla on paljon enemmän valinnanvaraa.
Minäkin olen kuullut monelta taholta siitä, että uudelta kodilta vaaditaan aivan älyttömiä ja joskus sekään ei riitä. Toinen epäkohta mitä esiintyy on se, ettei eläimiä lopeteta silloinkaan kun siihen olisi painavat syyt.
Olen kyllä lukenut sen.. mutta pointti olikin heidän mukaansa siinä että koska olin tuolloin 18 vuotias niin elämäntilanteeni ei voi olla vakiintunut... Mietitäämpä kuinka monella 25 vuotiaalla on elämäntilanne vakiintunut? tai onko yleensä kenelläkään? Aina tulee muutoksia ja jopa odottamattomia yllätyksiä oli ihminen minkä ikäinen tahansa...
Mielstäni eläinsuojeluyhdistys toimii väärin.. ja heidän ajatusmallinsa on kai näin: Ihminen jolla ei ole vakiintunut elämäntilanne ei saa ottaa koiraa = kukaan ihminen ei saa ottaa koiraa..
Sama vika oli siinä että kun minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta omasta koirasta niin en heidän mielestään sopinut koiranomistajaksi... Mistä sitä kokemusta saa jossei mistään saa omaa koiraa?
Niin eläinsuojeluyhdistyksen tehtävänä on pyrkiä löytämään koiralle koti loppuelämäksi. Sit kun olet vaikkapa kymmenen vuotta vanhempi niin ymmärrät todennäköisesti paremmin tuon ikärasismin. 18-vuotiaanakin saat eläinsuojeluyhdistykseltä koiran jos olet osoittanut että olet oikeasti kiinnostunut. Siis eläinsuojeluaktiivi saa helpommin kodittoman kuin tuiki tuntematon kyselijä.
Monen ulkomailta tuovan yhdistyksen pointti on vain löytää kodittomalle koti Suomesta ilman sen ihmeelisempää karsintaa. Osa tekee tiukempaa karsintaa ja toiset melkeimpä tuputtavat ottamaan/ostamaan heiltä matoisia rescue koiria. Tiedän tapauksia joissa kodittoman tuonti koiran on taatusti ollut parempi olla koditon ulkomailla kuin Suomessa hakattuna neljän seinän vankina.
Homma on vähän niinkuin monella kasvattajalla, osa koirakaupoista tehdään puhelimella ja koirat toimitetaan ostajan kotiovelle. Kun taas toinen kasvattaja vaatii tapaamisia 3 kertaa ennen kuin myy pennun. Joku kasvattaja myy dogo argentiinon narkkarille ja toinen kasvattaja ei suostu myymään chihua 70-vuotiaalle mummolle.
"Toinen epäkohta mitä esiintyy on se, ettei eläimiä lopeteta silloinkaan kun siihen olisi painavat syyt."
-Saiskos esimerkkiä? Jos rikotaan eläinsuojelu lakeja niin sit ilmoitus eläinsuojeluvalvojalle tai poliisille. Agressiiviset eli vaaralliset koirathan lopetetaan melkeimpä automaattisesti. Kissoissa varsinkin esiintyy paljon sitä että villintyneet ja häirintyneet asuvat loppuelämänsä kissataloissa vaikkei kissatalojen tarkoitus ole toimia "vanhainkotina"
ps. oletko itse diktaattoritar T
häiriintyneiden kissojen säilöminen ole mielestäsi epäkohta?
"Miksei tyydy tarjoamaan kotia jollekin kodittomalle sekarotuiselle katucoctailille? Koiralle, jota ei olla saatettu tähän maailmaan helpon rahan toivossa."
Todellisuudessa suurin osa näistä koirista (olivat pentuja tai aikuisia) on juuri noita pentutehtailijoiden teettämiä. On myös hyvin todennäköistä että moni sivuillla olevista nartuista on ollut ns. "synnytyskoneena" tällä tehtailijalla...
Mistä päättelit suurimman osan olevan pentutehtailijoiden teettämiä?
Miksi ottaa paperiton rotukoira, kun jos paperit eivät ole tärkeitä, niin voi tarjota kodin jo kodittomalle kasverille. Ei sitä varten tarvitse enää yhtään narttua pennuttamaan alkaa, kun niitä kodittomia on jo ihan riittämiin. Ja monesti ihan paperillisia rotukoiriakin! Miksi tukea pentutehtailua, kun voisi tehdä hyvän työn ja antaa kodin sitä tarvitsevalle. Se koira kun nyt kuitenkin jo on tässä maailmassa. Ne pennut voi tehtailija ehkä jättää teettämättä, jos kysyntää ei ole!