Esitän pohdittavaksi seuraavan kysymyksen:
Kumpi on kristitylle tärkeämpää uskontunnustus vai synnintunnustus? Vai ovatko ollenkaan tärkeitä? Onko omakohtaisia kokemuksia?
Kanssapuhe
Matkaaja
63
1804
Vastaukset
- vrk
Ei kumpikaan. Tärkeintä on uskominen. Muu tulee perässä jos voimia, tilanteita ja elinpäiviä on.
- vakas@M
Samaa minäkin ajattelin.
Täällä on paljon noita turhuuksien sepittäjiä.
- Amos
Jos ei ole synnintuntoa ei voi syntiäkään tunnustaa, näin ollen ei voi olla armon tuntoakaan anteeksi annetuista veloista. Toisaalta eikö raamatussa sanota että suun tunnustuksella pelastutaan. Synnin tunnustus on uskosta vuotava hedelmä joka saa aikaan parannuksen. Tähän tarvitaan oikea ja puhdas elävä usko, jonka synnyttää armo joka on Jumalan työ.
- Matkaaja
Minustakin on oikein, että uskominen on tärkeintä. Paavali sanoo roomalaiskirjeessä: "Sillä sydämen uskolla me vanhurskaaksi tulemme, ja suun tunnustuksella me autuaaksi tulemme."
Mutta kysymykseni olikin, kumpi näistä kahdesta on tärkeämpää...
Sanoohan kuitenkin synnitön suu Raamatussa: "Sentähden jokainen joka minun tunnustaa ihmisten edessä, sen tunnustan myös minä Isäni edessä, joka on taivaissa." (Mt. 10:32)
Ja toisaalta apostoli Johannes sanoo: "Jos me tunnustamme meidän syntimme, niin hän on uskollinen ja hurskas, joka meille synnit anteeksi antaa ja puhdistaa meitä kaikesta vääryydestä."
Pyydän lisää kommentteja. Kaikki ajatukset ovat yhtä tärkeitä, kun ne vilpittömästi ilmaistaan.- vrk
Hyvä varsinkin tuo Matkaajan viimeinen lause.
Allekirjoitan sekä Aamoksen että Matkaajan kirjoitukset.
Ne ovatkin loogista jatkoa minun ajatukselleni.
Minulla tulikin vain mieleen, että jos olisi vaikka kuoleman hetki tulossa, niin ihan välttämättömin olisi tuo usko. Tai tietystä näkökulmasta katsottuna rakkaus ("rakkaus vie perille").
Mutta siksi en valinnut tärkeimmäksi synnintunnustusta kun esimerkiksi eihän ristin ryövärillä ollut edes aikaa tunnustaa syntejä,koska kuolema tuli heti ja silti hän pääsi heti paratiisiin (Kai se oli myös niin että Jeesus tunsi hänen syntinsä.)
Ja sitten tuo tunnustaminen. Tuli mieleen tilanne, jossa joutuu niin sanotuksi niin ahtaalle, että ei jaksa tunnustaa uskoaan. Silloin on hyvä ajatella,että uskominen on tärkeintä, ei se että tunnustaa.
Ja että tunnustaminen ei vanhurskauta ketään tai tee sen paremmaksi uskovaiseksi. Uskontunnustamisesta ei saa tulla taakkaa. Siihen voi rukoilla Jumalalta sopivaa hetkeä, ja sen Hän on esimerkiksi minulle antanutkin. Koskaan en ole alkanut väkipakolla tunnustamaan vaikka jotkut neuvovat että työpaikassakin kannattaa heti vain tunnustaa usko. Olen odottanut sopivaa tilannetta ja seon annettu.
Edesmennyt uskovainen mummoni sanoi meille lastenlapsille,että "älkää koskaan kieltäkö uskoa, mutta jos joku kysyy oletko uskomassa, niin mieluummin vaikka vaietkaa jos ette jaksa tunnustaa. Mutta uskoa ei saa kieltää".
No voihan uskon kieltää teoillaankin. Mutta armo kuuluu uskonsa kieltäneellekin. Elämme yhä armon ajassa! - stb
vrk kirjoitti:
Hyvä varsinkin tuo Matkaajan viimeinen lause.
Allekirjoitan sekä Aamoksen että Matkaajan kirjoitukset.
Ne ovatkin loogista jatkoa minun ajatukselleni.
Minulla tulikin vain mieleen, että jos olisi vaikka kuoleman hetki tulossa, niin ihan välttämättömin olisi tuo usko. Tai tietystä näkökulmasta katsottuna rakkaus ("rakkaus vie perille").
Mutta siksi en valinnut tärkeimmäksi synnintunnustusta kun esimerkiksi eihän ristin ryövärillä ollut edes aikaa tunnustaa syntejä,koska kuolema tuli heti ja silti hän pääsi heti paratiisiin (Kai se oli myös niin että Jeesus tunsi hänen syntinsä.)
Ja sitten tuo tunnustaminen. Tuli mieleen tilanne, jossa joutuu niin sanotuksi niin ahtaalle, että ei jaksa tunnustaa uskoaan. Silloin on hyvä ajatella,että uskominen on tärkeintä, ei se että tunnustaa.
Ja että tunnustaminen ei vanhurskauta ketään tai tee sen paremmaksi uskovaiseksi. Uskontunnustamisesta ei saa tulla taakkaa. Siihen voi rukoilla Jumalalta sopivaa hetkeä, ja sen Hän on esimerkiksi minulle antanutkin. Koskaan en ole alkanut väkipakolla tunnustamaan vaikka jotkut neuvovat että työpaikassakin kannattaa heti vain tunnustaa usko. Olen odottanut sopivaa tilannetta ja seon annettu.
Edesmennyt uskovainen mummoni sanoi meille lastenlapsille,että "älkää koskaan kieltäkö uskoa, mutta jos joku kysyy oletko uskomassa, niin mieluummin vaikka vaietkaa jos ette jaksa tunnustaa. Mutta uskoa ei saa kieltää".
No voihan uskon kieltää teoillaankin. Mutta armo kuuluu uskonsa kieltäneellekin. Elämme yhä armon ajassa!"Edesmennyt uskovainen mummoni sanoi meille lastenlapsille,että "älkää koskaan kieltäkö uskoa, mutta jos joku kysyy oletko uskomassa, niin mieluummin vaikka vaietkaa jos ette jaksa tunnustaa. Mutta uskoa ei saa kieltää"."
-en oikein ymmartanyt etta miten joku ei "jaksa" tunnustaa uskoaan? siis mita jaksamista siina on, vai tarkoittaako tuo enemmankin kehtaamista? kylla minua ainakin kehoitettiin siihen, etta rohkeasti tunnustan uskoni kun joku kysyy, siina ei ole mitaan havettavaa. kylla tuo vaikeneminen omasta uskosta kertoo jotain... enka talla ole mitenkaan pilkkaamassa tai ivaamassa, ala ymmarra vaarin, halusin vain tietaa mita mummosi tarkoitta "jaksamisella"! - VL-mies
stb kirjoitti:
"Edesmennyt uskovainen mummoni sanoi meille lastenlapsille,että "älkää koskaan kieltäkö uskoa, mutta jos joku kysyy oletko uskomassa, niin mieluummin vaikka vaietkaa jos ette jaksa tunnustaa. Mutta uskoa ei saa kieltää"."
-en oikein ymmartanyt etta miten joku ei "jaksa" tunnustaa uskoaan? siis mita jaksamista siina on, vai tarkoittaako tuo enemmankin kehtaamista? kylla minua ainakin kehoitettiin siihen, etta rohkeasti tunnustan uskoni kun joku kysyy, siina ei ole mitaan havettavaa. kylla tuo vaikeneminen omasta uskosta kertoo jotain... enka talla ole mitenkaan pilkkaamassa tai ivaamassa, ala ymmarra vaarin, halusin vain tietaa mita mummosi tarkoitta "jaksamisella"!...tarkoittaa mielestäni juuri sitä kehtaamistakin sekä montaa muuta asiaa ehkä.
Jos joku kysyy, että olenko uskovainen niin ei sitä mielellään huuda ja silmät kirkkaana kajota kuuluville, vaan mielummin maahan katsoen tupisee myöntävästi. Toisin sanoen kyllä minua monesti hävettää tunnustaa uskoani. (vrt. ihmisten mielikuvat, asenteet, ennakkoluulot ym.)
Uskon tunnustaa myös teoillaan sellaisessa paikassa, jossa voi joutua uskovaisena kieltäytymään joistakin asioista. Esimerkiksi jonkinlainen liikelounas ja alkoholi ovat yksi tilanne, jossa alkoholista kieltäydytään, vaikka muut sitä nauttisivatkin. Se aiheuttaa katseita ja ehkä ihmetystä, mutta hetken päästä kukaan ei siihen sen suuremmin kiinnitä huomiota. Ehkä mielessään ajattelevat monia asioita, mutta eivät kehtaa tulla kysymään. - vakas@M
VL-mies kirjoitti:
...tarkoittaa mielestäni juuri sitä kehtaamistakin sekä montaa muuta asiaa ehkä.
Jos joku kysyy, että olenko uskovainen niin ei sitä mielellään huuda ja silmät kirkkaana kajota kuuluville, vaan mielummin maahan katsoen tupisee myöntävästi. Toisin sanoen kyllä minua monesti hävettää tunnustaa uskoani. (vrt. ihmisten mielikuvat, asenteet, ennakkoluulot ym.)
Uskon tunnustaa myös teoillaan sellaisessa paikassa, jossa voi joutua uskovaisena kieltäytymään joistakin asioista. Esimerkiksi jonkinlainen liikelounas ja alkoholi ovat yksi tilanne, jossa alkoholista kieltäydytään, vaikka muut sitä nauttisivatkin. Se aiheuttaa katseita ja ehkä ihmetystä, mutta hetken päästä kukaan ei siihen sen suuremmin kiinnitä huomiota. Ehkä mielessään ajattelevat monia asioita, mutta eivät kehtaa tulla kysymään.Voiko rehellinen uskovainen sellaisiin lounasteluihin mennä..
Tarkoitan tällä että rehellisyydellä ei pääse siihen asemaan, että luonaita voisikaan auttia hienosssa ravintolassa.
Niin kaiketi joku sanoo että voi, kuinka se nyt sitten on ? voiko ? - Mielipiteeni
vakas@M kirjoitti:
Voiko rehellinen uskovainen sellaisiin lounasteluihin mennä..
Tarkoitan tällä että rehellisyydellä ei pääse siihen asemaan, että luonaita voisikaan auttia hienosssa ravintolassa.
Niin kaiketi joku sanoo että voi, kuinka se nyt sitten on ? voiko ?Tuo liikelounas oli varmaan vain yksi esimerkki, mutta luulisi, että lähes joka työpaikalla tulee joskus tilanteita joissa joutuu alkoholista kieltäytymään.Kyllä sitä niin paljon Suomessa käytetään.
- VL-mies
vakas@M kirjoitti:
Voiko rehellinen uskovainen sellaisiin lounasteluihin mennä..
Tarkoitan tällä että rehellisyydellä ei pääse siihen asemaan, että luonaita voisikaan auttia hienosssa ravintolassa.
Niin kaiketi joku sanoo että voi, kuinka se nyt sitten on ? voiko ?...ymmärsinkö oikein kysymyksesi, että voiko rehellisyydellä päästä siihen asemaan, jossa joutuu liikelounaitakin käymään työn puolesta.
Vastaukseni: Kyllä voi ja työn kuvaan kuuluu ne ihan luonnollisena osana, kun neuvotellaan kaupoista ja kaupan laajuudesta ym. tämä on vain totuus, että työelämässä tilaisuuksissa on tarjolla alkoholia, kuten on myös politiikassakin ja niissä on velvollisuuksia olla mukana, mutta siellähän voi kieltäytyä alkoholista tai ylimääräisestä illanvietosta. - vakas@M
VL-mies kirjoitti:
...ymmärsinkö oikein kysymyksesi, että voiko rehellisyydellä päästä siihen asemaan, jossa joutuu liikelounaitakin käymään työn puolesta.
Vastaukseni: Kyllä voi ja työn kuvaan kuuluu ne ihan luonnollisena osana, kun neuvotellaan kaupoista ja kaupan laajuudesta ym. tämä on vain totuus, että työelämässä tilaisuuksissa on tarjolla alkoholia, kuten on myös politiikassakin ja niissä on velvollisuuksia olla mukana, mutta siellähän voi kieltäytyä alkoholista tai ylimääräisestä illanvietosta.Näyttäää mahdottomalta että rehellisyydellä voisi saada sellaista aikaan .
Varsinkin jos otamme lukuun myös hengellisen rehellisyyden. - VL-mies
vakas@M kirjoitti:
Näyttäää mahdottomalta että rehellisyydellä voisi saada sellaista aikaan .
Varsinkin jos otamme lukuun myös hengellisen rehellisyyden....ja epärehellisyys on meissä ihmisissä, jota tuskin kukaan täydellisesti onnistuu toteuttamaan, mutta en silti yleistä, että epärehellisyys on aina mukana jos joutuu työtä hoitamaan joskus tilanteissa, joihin ei muuten menisi. Työ on työtä ja "likainen" työ hoidetaan kinttaat kädessä kuitenkaan omaa tuntoa liaten.
- vrk
vakas@M kirjoitti:
Voiko rehellinen uskovainen sellaisiin lounasteluihin mennä..
Tarkoitan tällä että rehellisyydellä ei pääse siihen asemaan, että luonaita voisikaan auttia hienosssa ravintolassa.
Niin kaiketi joku sanoo että voi, kuinka se nyt sitten on ? voiko ?Miten niin? Johan on paksua: mekö ei oltaisi liike-elämässä mukana? Onhan meitä vl:ä jos jonkinlaisissa johto-ymv tehtävissä, ja tottakai rehellisyys on vielä kunniassa. Ja tottakai osallistutaan liikelounaille, siellähän ne parhaat sopimukset saadaan!
- vrk
vakas@M kirjoitti:
Näyttäää mahdottomalta että rehellisyydellä voisi saada sellaista aikaan .
Varsinkin jos otamme lukuun myös hengellisen rehellisyyden.No eihän sitä uskonasiaa saa tunkea joka paikkaan. Sehän olisi jos sairasta. Työ on työtä!(Eri asia jos ruokatunnilla tai vapaa-aikana työkavereiden kanssa tulee puhetta uskonasiasta.)
- vrk
VL-mies kirjoitti:
...ja epärehellisyys on meissä ihmisissä, jota tuskin kukaan täydellisesti onnistuu toteuttamaan, mutta en silti yleistä, että epärehellisyys on aina mukana jos joutuu työtä hoitamaan joskus tilanteissa, joihin ei muuten menisi. Työ on työtä ja "likainen" työ hoidetaan kinttaat kädessä kuitenkaan omaa tuntoa liaten.
Todella hassua,että kirjoitin taas ensin oman tekstini ja sitten vasta luin tämän sinun viestisi, niin oli tuo tasan sama lause että "työ on työtä"!!
- vrk
stb kirjoitti:
"Edesmennyt uskovainen mummoni sanoi meille lastenlapsille,että "älkää koskaan kieltäkö uskoa, mutta jos joku kysyy oletko uskomassa, niin mieluummin vaikka vaietkaa jos ette jaksa tunnustaa. Mutta uskoa ei saa kieltää"."
-en oikein ymmartanyt etta miten joku ei "jaksa" tunnustaa uskoaan? siis mita jaksamista siina on, vai tarkoittaako tuo enemmankin kehtaamista? kylla minua ainakin kehoitettiin siihen, etta rohkeasti tunnustan uskoni kun joku kysyy, siina ei ole mitaan havettavaa. kylla tuo vaikeneminen omasta uskosta kertoo jotain... enka talla ole mitenkaan pilkkaamassa tai ivaamassa, ala ymmarra vaarin, halusin vain tietaa mita mummosi tarkoitta "jaksamisella"!Siten niin ei jaksa,e ttä jos on oikealla lailla uskomassa sinua ei yleensä ihailla vaan kiusataan.On normaalia että jos jo etukäteen tietää/aavistaa tulevansa kiusatuksi on samat kiusaukset kuin Pietarilla.
- vrk
stb kirjoitti:
"Edesmennyt uskovainen mummoni sanoi meille lastenlapsille,että "älkää koskaan kieltäkö uskoa, mutta jos joku kysyy oletko uskomassa, niin mieluummin vaikka vaietkaa jos ette jaksa tunnustaa. Mutta uskoa ei saa kieltää"."
-en oikein ymmartanyt etta miten joku ei "jaksa" tunnustaa uskoaan? siis mita jaksamista siina on, vai tarkoittaako tuo enemmankin kehtaamista? kylla minua ainakin kehoitettiin siihen, etta rohkeasti tunnustan uskoni kun joku kysyy, siina ei ole mitaan havettavaa. kylla tuo vaikeneminen omasta uskosta kertoo jotain... enka talla ole mitenkaan pilkkaamassa tai ivaamassa, ala ymmarra vaarin, halusin vain tietaa mita mummosi tarkoitta "jaksamisella"!Juuri sitä kehtaamista mummoni tarkoitti.
- VL-mies
vrk kirjoitti:
Todella hassua,että kirjoitin taas ensin oman tekstini ja sitten vasta luin tämän sinun viestisi, niin oli tuo tasan sama lause että "työ on työtä"!!
No niin näyt kirjoittavan minun ajatuksiani, jotka ovat myös sinun ajatuksiasi tai toisin päin, miten se meneekään...
- vakas@M
VL-mies kirjoitti:
...ja epärehellisyys on meissä ihmisissä, jota tuskin kukaan täydellisesti onnistuu toteuttamaan, mutta en silti yleistä, että epärehellisyys on aina mukana jos joutuu työtä hoitamaan joskus tilanteissa, joihin ei muuten menisi. Työ on työtä ja "likainen" työ hoidetaan kinttaat kädessä kuitenkaan omaa tuntoa liaten.
Mitäköhän tuo likaisuus tarkaittanee..
Entä ne kinttaat ?
Lounastellaan likaiset kintaat kädessä, melko vaikeaa hommaa varmaan. - VL-mies
vakas@M kirjoitti:
Mitäköhän tuo likaisuus tarkaittanee..
Entä ne kinttaat ?
Lounastellaan likaiset kintaat kädessä, melko vaikeaa hommaa varmaan....halkomiseksi nyt vähän. No "likainen" tarkoittaa velvoitetta, johon liittyy asioita, joita ei välttämättä haluaisi tilaisuuteen liittyvän. Kinttaat taas tarkoittaa sitä, että sulkee korvansa ja suunsa tietyiltä osin ja keskittyy vain siihen osuuteen, joka on työtä.
- vakas@M
VL-mies kirjoitti:
...halkomiseksi nyt vähän. No "likainen" tarkoittaa velvoitetta, johon liittyy asioita, joita ei välttämättä haluaisi tilaisuuteen liittyvän. Kinttaat taas tarkoittaa sitä, että sulkee korvansa ja suunsa tietyiltä osin ja keskittyy vain siihen osuuteen, joka on työtä.
Lounaan yhteydessä viina sovi, mutta kuitenkin ainakin joillekin sopii lounaan jälkeen pistäytyä lihakaupassa.
- VL-mies
vakas@M kirjoitti:
Lounaan yhteydessä viina sovi, mutta kuitenkin ainakin joillekin sopii lounaan jälkeen pistäytyä lihakaupassa.
...se sopii ja joillekin ei sovi. Sopiminen voi olle fyysistä tai henkistä.
Mistä tuo lihakauppa tuli tuohon ja mitä sillä tarkoitat? Itse mene lihakauppaan ja ostan makkaraa grillattavaksi. - vakas@M
VL-mies kirjoitti:
...halkomiseksi nyt vähän. No "likainen" tarkoittaa velvoitetta, johon liittyy asioita, joita ei välttämättä haluaisi tilaisuuteen liittyvän. Kinttaat taas tarkoittaa sitä, että sulkee korvansa ja suunsa tietyiltä osin ja keskittyy vain siihen osuuteen, joka on työtä.
Kuka mahtaa olla tämänpäivän noita ?
PJ: vai? olisiko vaihtoehtona muitakin, ehkä koko ehdistys.
16. Ja tapahtui, kuin me rukoukseen menimme, kohtasi meitä piika, jolla noituuden henki oli, joka isännillensä saatti suuren saaliin noitumisellansa. - vakas@M
VL-mies kirjoitti:
...se sopii ja joillekin ei sovi. Sopiminen voi olle fyysistä tai henkistä.
Mistä tuo lihakauppa tuli tuohon ja mitä sillä tarkoitat? Itse mene lihakauppaan ja ostan makkaraa grillattavaksi.Että sittenhän ilo on täydellinen, kun ILOTALOSSA on pyörähtänyt..
No nämät menee paksuiksi nää jutut..
Jatketaan toisella kertaa, josko olisimme silloin jo ajatelleet asioita tarkemmin.
Tässä tulee vääjämätä mieleen, että onhan meillä omakin valvomisen paikka, niin että miksi näistä pitäisi puhua..
Toivottavasti se löytää tarkoituksensa tämäkin kommentti. - ACIM
vrk kirjoitti:
Siten niin ei jaksa,e ttä jos on oikealla lailla uskomassa sinua ei yleensä ihailla vaan kiusataan.On normaalia että jos jo etukäteen tietää/aavistaa tulevansa kiusatuksi on samat kiusaukset kuin Pietarilla.
..tuosta että "jos on oikealla lailla uskomassa sinua ei yleensä ihailla vaan kiusataan."
Oikealla tavalla uskomassa oleva saa useimmin osakseen positiivista kohtelua koska sitä hän itse läheisilleen antaa ja hän luo ympärilleen rakkauden ilmapiirin jossa toisia kunnioitetaan.
Pilkan uhriksi joutumisen syy ei ole se hyvä mitä uskossa on vaan se paha mitä uskovainen ole vielä onnistunut itsestään poistamaan. Tämä paha sitten saatetaan väärinkäsitetysti laittaa uskon piikkiin. - VL-mies
ACIM kirjoitti:
..tuosta että "jos on oikealla lailla uskomassa sinua ei yleensä ihailla vaan kiusataan."
Oikealla tavalla uskomassa oleva saa useimmin osakseen positiivista kohtelua koska sitä hän itse läheisilleen antaa ja hän luo ympärilleen rakkauden ilmapiirin jossa toisia kunnioitetaan.
Pilkan uhriksi joutumisen syy ei ole se hyvä mitä uskossa on vaan se paha mitä uskovainen ole vielä onnistunut itsestään poistamaan. Tämä paha sitten saatetaan väärinkäsitetysti laittaa uskon piikkiin....on se, että on hyvää sanottavaa, mutta myös pahaa sanottavaa. Ei välttämättä iana eikä kaikilla. Yleensä kommentteja uskostaei sanota suoraan päin naamaa varsinkin jos ne on negatiivisia.
- vrk
VL-mies kirjoitti:
...on se, että on hyvää sanottavaa, mutta myös pahaa sanottavaa. Ei välttämättä iana eikä kaikilla. Yleensä kommentteja uskostaei sanota suoraan päin naamaa varsinkin jos ne on negatiivisia.
täytyy kyllä sanoa,että oikeassa elämässä minua ei ole kiusattu siten kuin täällä netissä 'naamarin takaa'. Mutta ajattelin myös muita täällä kiusaamista valittavia uskovaisia. Mutta voihan olla että heitäkin kiusataan enimmäkseen vain täällä netissä. Ja suurin osa kiusaamisesta taitaa olla uteliaisuutta.
- Lasse-setä
minusta se on selvää: Jos uskot ja sen suullasi tunnustat.
- stb
VL-mies kirjoitti:
...tarkoittaa mielestäni juuri sitä kehtaamistakin sekä montaa muuta asiaa ehkä.
Jos joku kysyy, että olenko uskovainen niin ei sitä mielellään huuda ja silmät kirkkaana kajota kuuluville, vaan mielummin maahan katsoen tupisee myöntävästi. Toisin sanoen kyllä minua monesti hävettää tunnustaa uskoani. (vrt. ihmisten mielikuvat, asenteet, ennakkoluulot ym.)
Uskon tunnustaa myös teoillaan sellaisessa paikassa, jossa voi joutua uskovaisena kieltäytymään joistakin asioista. Esimerkiksi jonkinlainen liikelounas ja alkoholi ovat yksi tilanne, jossa alkoholista kieltäydytään, vaikka muut sitä nauttisivatkin. Se aiheuttaa katseita ja ehkä ihmetystä, mutta hetken päästä kukaan ei siihen sen suuremmin kiinnitä huomiota. Ehkä mielessään ajattelevat monia asioita, mutta eivät kehtaa tulla kysymään.mielestani ei-uskovaiset (ei-uskomassa olevat) arvostavat jos uskaltaa olla oma itsensa ja ei hapea uskoaan. (kylla he huomaavat jos uskoaan hapeaa, ja yleensa SE heittaa heille vetta myllyyn, eli saattavat katsoa kieroon jne). en siis tarkoita etta siita pitaa kailottaa, mutta jos ihan reippaasti sanoo olevansa uskossa, niin kylla ihmiset sita arvostavat (ainakin minulla on siita vain hyvia kokemuksia). kyllahan sitten jotkut ajattelevat etta on "outo hyyppio", mutta mita sitten?! Jumala ei ole antanut meille pelkoa (ei edes ihmispelkoa), vaan rakkauden, ja rakkaus casts away all the fear! (sori, ei tule tuota paikkaa juuri nyt mieleeni suomeksi)...
- Jojo
stb kirjoitti:
"Edesmennyt uskovainen mummoni sanoi meille lastenlapsille,että "älkää koskaan kieltäkö uskoa, mutta jos joku kysyy oletko uskomassa, niin mieluummin vaikka vaietkaa jos ette jaksa tunnustaa. Mutta uskoa ei saa kieltää"."
-en oikein ymmartanyt etta miten joku ei "jaksa" tunnustaa uskoaan? siis mita jaksamista siina on, vai tarkoittaako tuo enemmankin kehtaamista? kylla minua ainakin kehoitettiin siihen, etta rohkeasti tunnustan uskoni kun joku kysyy, siina ei ole mitaan havettavaa. kylla tuo vaikeneminen omasta uskosta kertoo jotain... enka talla ole mitenkaan pilkkaamassa tai ivaamassa, ala ymmarra vaarin, halusin vain tietaa mita mummosi tarkoitta "jaksamisella"!Hei! sullahan on ää-kirjain??
- stb
Jojo kirjoitti:
Hei! sullahan on ää-kirjain??
"Hei! sullahan on ää-kirjain??"
-ai, missa? - leppis
vrk kirjoitti:
Hyvä varsinkin tuo Matkaajan viimeinen lause.
Allekirjoitan sekä Aamoksen että Matkaajan kirjoitukset.
Ne ovatkin loogista jatkoa minun ajatukselleni.
Minulla tulikin vain mieleen, että jos olisi vaikka kuoleman hetki tulossa, niin ihan välttämättömin olisi tuo usko. Tai tietystä näkökulmasta katsottuna rakkaus ("rakkaus vie perille").
Mutta siksi en valinnut tärkeimmäksi synnintunnustusta kun esimerkiksi eihän ristin ryövärillä ollut edes aikaa tunnustaa syntejä,koska kuolema tuli heti ja silti hän pääsi heti paratiisiin (Kai se oli myös niin että Jeesus tunsi hänen syntinsä.)
Ja sitten tuo tunnustaminen. Tuli mieleen tilanne, jossa joutuu niin sanotuksi niin ahtaalle, että ei jaksa tunnustaa uskoaan. Silloin on hyvä ajatella,että uskominen on tärkeintä, ei se että tunnustaa.
Ja että tunnustaminen ei vanhurskauta ketään tai tee sen paremmaksi uskovaiseksi. Uskontunnustamisesta ei saa tulla taakkaa. Siihen voi rukoilla Jumalalta sopivaa hetkeä, ja sen Hän on esimerkiksi minulle antanutkin. Koskaan en ole alkanut väkipakolla tunnustamaan vaikka jotkut neuvovat että työpaikassakin kannattaa heti vain tunnustaa usko. Olen odottanut sopivaa tilannetta ja seon annettu.
Edesmennyt uskovainen mummoni sanoi meille lastenlapsille,että "älkää koskaan kieltäkö uskoa, mutta jos joku kysyy oletko uskomassa, niin mieluummin vaikka vaietkaa jos ette jaksa tunnustaa. Mutta uskoa ei saa kieltää".
No voihan uskon kieltää teoillaankin. Mutta armo kuuluu uskonsa kieltäneellekin. Elämme yhä armon ajassa!Mietin vain, että kun viittasit siihen raamatunlauseeseen (ilmeisesti), että rakkaus vie perille. Tuli mieleen, että rakkautta toisiin uskovaisiin ja Siioniin ei voi olla ilman uskoa. Se kylmenee jos uskonasiat ovat huonosti.
Siis oikeastaan juuri RAKKAUS kertoo onko uskomassa.. tarkotan, että jos joku ei oo pitkään aikaan saanu syntejä anteeksi, niin se rakkaus Jumalan valtakuntaan voi viedä perille, vaikka siis olisi syntiä omalletunnolle kertynyt.
Tavallaan tämä rauhoittaisi monen.. Nimittäin täälläkin oli eräs nuori vähän aikaa sitten, joka pelkäsi kuolemaa, koska pelkäsi, ettei ole uskomassa silloin.. tai siis että pelastuuko. Ymmärrättekö? Siis mitään pelättävää ei oikeastaan ole, jos on Rakkaus Jumalan lapsiin tallella.
En tiedä käsitinkö ihan väärin, mutta näin minulle aukesi tuo lause. :)
Niin, joskus on kauhean vaikeaa tunnustaa uskonsa. Kyllä se on kaikkien uskovaisten kokemus, luulisin. Eikä se johdu siitä, että varsinaisesti häpeäisi omaa uskoaan! Ei todellakaan.
Se vaan ON vaikeaa.. sielunvihollinen kiusaa, siitähän se johtuu. - !!!
Jojo kirjoitti:
Hei! sullahan on ää-kirjain??
anna mun kaikki kestää!!
- !!!
vrk kirjoitti:
Siten niin ei jaksa,e ttä jos on oikealla lailla uskomassa sinua ei yleensä ihailla vaan kiusataan.On normaalia että jos jo etukäteen tietää/aavistaa tulevansa kiusatuksi on samat kiusaukset kuin Pietarilla.
lailla "vain me" -uskomassa!!!
- Jojo
!!! kirjoitti:
anna mun kaikki kestää!!
Kestä kestä,"kirkkaamman kruunun saat" jos saat,Epäilen suuresti sillä olet niin "vain me" harhasi sokeuttamana ettet näe omaa tilaasi!
- !!!
Jojo kirjoitti:
Kestä kestä,"kirkkaamman kruunun saat" jos saat,Epäilen suuresti sillä olet niin "vain me" harhasi sokeuttamana ettet näe omaa tilaasi!
tuon äääääää-homman?
Kysy joltakin, ellet ymmärtänyt. - ACIM
Jojo kirjoitti:
Hei! sullahan on ää-kirjain??
Ä-kirjamen voi kopioida hiirellä tekstistä omaan tekstiinsä vaikka sitä ei ole näppäimistössä.
- !!!
ACIM kirjoitti:
Ä-kirjamen voi kopioida hiirellä tekstistä omaan tekstiinsä vaikka sitä ei ole näppäimistössä.
Kiva kun autoit miestä mäessä.
- stb
oel mitaan tarkeysjarjestysta, molemmat ne ovat tarkoita. Raamattu sanoo etta joka tunnustaa ja hylkaa syntinsa saa syntinsa anteeksi. ja uskontunnustus on sanottava aaneen. ("joka tunnustaa minut ihmisten edessa, sen mina tunnustan Isani edessa", sanoo Jeesus).
- Matkaaja
Kiitos keskustelijoille. Tällaisessa keskustelussa ei minusta ole tärkeintä, että saadaan lopullinen oikea ja pitävä vastaus. Tässäkin tuli paljon pohdintaa siitä, miten toimia uskontunnustajana esim. työelämässä. Se on varmasti jokaisella (tai ainakin monella) kristityllä tiukka paikka. Asiaa valaistiin monelta puolelta, eikä tietenkään minullakaan ole mitään vastausta kysymykseen, mutta esitän kuitenkin joitakin ajatuksia.
Itselleni tuli mieleen, kun esitin kysymyksen, että oikeastaan molemmat tunnustukset voivat esiintyä kahdella eri tasolla. Uskontunnustus voisi mielestäni olla sitä kun tunnustaa, että jaksaa uskoa synnit anteeksi Jeesuksen viattoman veren tähden. Sitten tähän liittyen on uskon tunnustaminen esim. epäuskoisille, josta täällä paljon keskusteltiin.
Synnintunnustus voisi mielestäni olla myös se, että Jumalan edessä tunnustaa itsensä syntiseksi ja tulee näin mahdolliseksi vastaanottamaan syntien anteeksiantamisen. Sitten toisella tasolla on se kun kristitty tunnustaa aivan konkreettisesti syntejään rippi-isälle, niin kuin apostoli Jaakob kehottaa: ”Tunnustakaa toinen toisellenne teidän rikoksenne ja rukoilkaa toinen toisenne edestä, että te terveeksi tulisitte.”
Minusta tärkeysjärjestys voisi olla se, että kun ihminen tuntee, että synnit on anteeksi ja että hän uskoo olevansa autuas, hän silloin tunnustaa olevansa uskossa. Se on kristitylle kaikkein tärkeintä. Mutta sitä ennen hänen on tarvinnut tunnustaa Jumalan edessä syntisyytensä, koska armontuntoa tulee edeltää synnintunto. Nämä molemmat ovat Jumalan työ ihmisessä.
Sitten saadun uskon voimasta tapahtuu uskontunnustus esimerkiksi työpaikalla tai muualla ja omantunnon puhtauden takia moni haluaa ”puhua asioitaan” luotetulle kristitylle.
Ymmärsin, että samaan suuntaan monen ajatus kulki esitetyissä puheenvuoroissa.
Minusta ”vrk”:n uskovaisen mummon neuvo lastenlapsilleen oli todella viisas neuvo. Minäkin olen kuullut lukemattomat kerrat saarnattavan juuri nuorille, että älkää kieltäkö uskoanne, vaikka kuinka vihollinen siihen yllyttäisi. Siitä jaksamisesta haluan kommentoida, että ainakin minulla tunnustaminen (olkoon se kehotus, muistutus tai anteeksipyyntö) on oikeasti kiinni jaksamisesta: usko on usein niin heikko, että ei vain jaksa tunnustaa niin kuin tulisi.
Sitten minulla olisi vielä kysymys vanhoillisille, kun en tiedä olenko ymmärtänyt aivan oikein viestejänne. Onko niin, että kristitty saa synnit anteeksi ainoastaan silloin kun hänelle äänellisesti saarnataan synnit anteeksi toiselta uskovaiselta? (Esim. ”Leppis” kirjoittaa, että jos joku ei oo pitkään aikaan saanu syntejä anteeksi…) Minä olen oppinut niin, että armahdetulla kristityllä on oikeus koko ajan uskoa syntinsä anteeksi, koska ”hän osoitti minulle puhtaan elämän veden virran, selkiän niin kuin kristallin, vuotavan Jumalan ja Karitsan istuimesta.” Ja se virta puhdistaa meitä lakkaamatta synnistä, mutta silti haluamme uskomme vahvistukseksi kuulla henkilökohtaisesti sanat, että syntimme ja heikkoutemme ovat anteeksi annetut Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä.
Oikaiskaa minua, jos olen ymmärtänyt väärin.
Kiitos kaikille osallistumisesta ”kanssapuheeseen”. Jokainen vastaus on arvokas kuten sanoin, ja minusta niissä oli paljon hengellistä viisautta.
Laitan joskus uuden kysymyksen, kunhan työkiireiltäni ehdin… jos sopii…- Selittäjä
"Sitten minulla olisi vielä kysymys vanhoillisille, kun en tiedä olenko ymmärtänyt aivan oikein viestejänne. Onko niin, että kristitty saa synnit anteeksi ainoastaan silloin kun hänelle äänellisesti saarnataan synnit anteeksi toiselta uskovaiselta? (Esim. ”Leppis” kirjoittaa, että jos joku ei oo pitkään aikaan saanu syntejä anteeksi…)"
nyökyttelee alvariinsa toisilleen syntejä anteeksi. Esim. seuroissa näin.
Raamattu opettaa jotakin aivan muuta. Tämä nyökyttely on osa vanhoillisten Raamatun vastaista oppia. - jaa
Selittäjä kirjoitti:
"Sitten minulla olisi vielä kysymys vanhoillisille, kun en tiedä olenko ymmärtänyt aivan oikein viestejänne. Onko niin, että kristitty saa synnit anteeksi ainoastaan silloin kun hänelle äänellisesti saarnataan synnit anteeksi toiselta uskovaiselta? (Esim. ”Leppis” kirjoittaa, että jos joku ei oo pitkään aikaan saanu syntejä anteeksi…)"
nyökyttelee alvariinsa toisilleen syntejä anteeksi. Esim. seuroissa näin.
Raamattu opettaa jotakin aivan muuta. Tämä nyökyttely on osa vanhoillisten Raamatun vastaista oppia.miten Raamattu opettaa tämän asian?
- VL-mies
Selittäjä kirjoitti:
"Sitten minulla olisi vielä kysymys vanhoillisille, kun en tiedä olenko ymmärtänyt aivan oikein viestejänne. Onko niin, että kristitty saa synnit anteeksi ainoastaan silloin kun hänelle äänellisesti saarnataan synnit anteeksi toiselta uskovaiselta? (Esim. ”Leppis” kirjoittaa, että jos joku ei oo pitkään aikaan saanu syntejä anteeksi…)"
nyökyttelee alvariinsa toisilleen syntejä anteeksi. Esim. seuroissa näin.
Raamattu opettaa jotakin aivan muuta. Tämä nyökyttely on osa vanhoillisten Raamatun vastaista oppia....sanoo, että usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan sanasta. Jeesuksen lähetyskäsky kuului: "menkää kaikkialle maailmaan ja saarnatkaa parannusta, joile te annatte synnit anteeksi niille ne ovat anteeksi annetut ja joilta ne pidättä niiltä ne ovat pidetyt" Näin Jeesus jätti valtakuntaansa päästön ja siteen avaimet.
Ihminen ei yksinpuhele Jumalan kanssa ja siinä syntejään anteeksi. Jeesus sanoi tälle nurjalle avionrikkoja ja huorintekijä sukupolvelle kun he merkkiä häneltä pyysivät , että totisesti tämä sukupolvi ei tule merkkiä saamaan, vaan heillä on Joonaan merkki. Niin kuin Joona oli valaan vatsassa kole päivää ja kolme yötä niin on ihmisen poika oleva haudattuna kolme päivää ja nouseva ylös. - n-n
Selittäjä kirjoitti:
"Sitten minulla olisi vielä kysymys vanhoillisille, kun en tiedä olenko ymmärtänyt aivan oikein viestejänne. Onko niin, että kristitty saa synnit anteeksi ainoastaan silloin kun hänelle äänellisesti saarnataan synnit anteeksi toiselta uskovaiselta? (Esim. ”Leppis” kirjoittaa, että jos joku ei oo pitkään aikaan saanu syntejä anteeksi…)"
nyökyttelee alvariinsa toisilleen syntejä anteeksi. Esim. seuroissa näin.
Raamattu opettaa jotakin aivan muuta. Tämä nyökyttely on osa vanhoillisten Raamatun vastaista oppia.Mitä raamattu opettaa syntien anteeksiantamisesta ??
- Selittäjä
n-n kirjoitti:
Mitä raamattu opettaa syntien anteeksiantamisesta ??
Ei siihen mitään jatkuvaa seuroissa vilkuttelua tarvita.
- Kysyvä
Selittäjä kirjoitti:
Ei siihen mitään jatkuvaa seuroissa vilkuttelua tarvita.
Kerrotko raamatusta kohdan mistä voisin sen lukea?
- Selittäjä
Kysyvä kirjoitti:
Kerrotko raamatusta kohdan mistä voisin sen lukea?
Lue niitä.
- VL-mies
Selittäjä kirjoitti:
Lue niitä.
...sitä,että lue raamattua, mutta et osaa kohtaa sanoa tai tekstiä miten siitä sanotaan. voisitko sen kertoa meille.
Mielestäni Jeesus antoi selvän lähetyskäskyn opetuslapsilleen evankeliumin julistamisesta kaikkeen maailmaan ja siinä ohessa kertoi myös sen, että heidän kauttaan pyhä henki puhuu ja julistus syntien anteeksiantamisesta tulee pyhän hengen pappeuden kautta. Siis hän sanoi, että joille te annatte synnit anteeksi niille ne ovat anteeksi annetut ja joilta te ne pidätte niiltä ne ovat pidetyt. - n-n
VL-mies kirjoitti:
...sitä,että lue raamattua, mutta et osaa kohtaa sanoa tai tekstiä miten siitä sanotaan. voisitko sen kertoa meille.
Mielestäni Jeesus antoi selvän lähetyskäskyn opetuslapsilleen evankeliumin julistamisesta kaikkeen maailmaan ja siinä ohessa kertoi myös sen, että heidän kauttaan pyhä henki puhuu ja julistus syntien anteeksiantamisesta tulee pyhän hengen pappeuden kautta. Siis hän sanoi, että joille te annatte synnit anteeksi niille ne ovat anteeksi annetut ja joilta te ne pidätte niiltä ne ovat pidetyt.Olen nähnyt täällä kirjoitettavan, että vanhoilliset nojaavat tähän yhteen ainoaan Raamatun kohtaan. Ei tämä ole ainoa: lukemattomissa kohden käsketään mennä julistamaan e v a n k e l i u m i a kaikkialle maailmaan, kaikille luoduille. Evankeliumi on juuri se sanoma syntien anteeksiantamuksesta.
- el kirahwi
Eikö kukaan vl halua vastata Matkaajan esittämään kysymykeen? Eli onko uskovaisella ihmisellä mielestänne jatkuva anteeksiantamus (joka juoksevan veden tavoin pesee koko ajan puhtaaksi synnistä), vai onko uskovaisella anteeksiantamus vain silloin kun joku todistaa synnit anteeksi (eli seisovaa vettä, jota ammennetaan kaivosta ämpärillä)?
- vrk
el kirahwi kirjoitti:
Eikö kukaan vl halua vastata Matkaajan esittämään kysymykeen? Eli onko uskovaisella ihmisellä mielestänne jatkuva anteeksiantamus (joka juoksevan veden tavoin pesee koko ajan puhtaaksi synnistä), vai onko uskovaisella anteeksiantamus vain silloin kun joku todistaa synnit anteeksi (eli seisovaa vettä, jota ammennetaan kaivosta ämpärillä)?
Hyvä kysymys.
Ei ole ns jatkuva anteeksiantamus, ainakaan siis joku automaatio. Itse pitää kilvoitella. Jos alkaa lipsua, menettää uskonsa vähitellen. - Lasse-setä
vrk kirjoitti:
Hyvä kysymys.
Ei ole ns jatkuva anteeksiantamus, ainakaan siis joku automaatio. Itse pitää kilvoitella. Jos alkaa lipsua, menettää uskonsa vähitellen.Ilman jatkuvaa Jumalan armovirran puhdistusta ei yksikään ihminen pelastu.
- !!!
Lasse-setä kirjoitti:
Ilman jatkuvaa Jumalan armovirran puhdistusta ei yksikään ihminen pelastu.
Se ei ole kiinni vanhoillisten vilkuttelusta.
- el kirahwi
vrk kirjoitti:
Hyvä kysymys.
Ei ole ns jatkuva anteeksiantamus, ainakaan siis joku automaatio. Itse pitää kilvoitella. Jos alkaa lipsua, menettää uskonsa vähitellen.Eli onko ihmisessä tavallaan trippimittari (sellainen kuin autoissa), johon kerääntyy kilometreja (eli syntejä) ja sitten sitä välillä aina nollataan, ja sitten taas kerääntyy lisää kilometreja, vaikka yrittääkiin ajaa mahdollisimman vähän. Ja kun kuolee, niin katsotaan sitten trippimittarin lukema, ja jos edellisestä nollauksesta on vähän aikaa tai muuten ei ole ajanut paljon, ja lukema on siksi alhainen, pelastuu. Mutta jos lukema on suuri, niin ei pelastu. Toivottavasti tämä esimerkki valaisee vähän sitä, millaista tarkoitan sillä kannetulla vedellä.
Itse ajattelen, että kun ihmisellä on elävä usko ja ihminen on sen kautta Vapahtajansa yhteydessä, niin silloin Vapahtajan sovitustyö pesee joka hetki puhtaaksi, siten ettei trippimittari liiku yhtään eteenpäin. Mutta jos usko loppuu, niin silloin myös tämä jatkuva vesivirta tietysti lopettaa pesemisen.
Ja tätä uskoa sitten hoidetaan sanalla ja sakramenteilla, jotta se säilyisi voimissaan. Ja tähän yhteyteen liittyy sitten myös rippi ja henkilökohtaiset ja yleiset todistukset syntien anteeksiantamuksesta.
Luonnollisesti on myös niin, että uskonelämään kuuluu taistelu syntiä vastaan. Ensinnäkin siksi, että uskovainen ei haluaisi enää enempää tuottaa murhetta Vapahtajalleen, ja toiseksi siksi, että jos uskovainen alkaa ehdoin tahdoin tekemään syntiä, se synti saattaa tappaa uskon, ja kun usko kuolee silloin se trippimittari taas pyörähtää käyntiin... - !!!
el kirahwi kirjoitti:
Eli onko ihmisessä tavallaan trippimittari (sellainen kuin autoissa), johon kerääntyy kilometreja (eli syntejä) ja sitten sitä välillä aina nollataan, ja sitten taas kerääntyy lisää kilometreja, vaikka yrittääkiin ajaa mahdollisimman vähän. Ja kun kuolee, niin katsotaan sitten trippimittarin lukema, ja jos edellisestä nollauksesta on vähän aikaa tai muuten ei ole ajanut paljon, ja lukema on siksi alhainen, pelastuu. Mutta jos lukema on suuri, niin ei pelastu. Toivottavasti tämä esimerkki valaisee vähän sitä, millaista tarkoitan sillä kannetulla vedellä.
Itse ajattelen, että kun ihmisellä on elävä usko ja ihminen on sen kautta Vapahtajansa yhteydessä, niin silloin Vapahtajan sovitustyö pesee joka hetki puhtaaksi, siten ettei trippimittari liiku yhtään eteenpäin. Mutta jos usko loppuu, niin silloin myös tämä jatkuva vesivirta tietysti lopettaa pesemisen.
Ja tätä uskoa sitten hoidetaan sanalla ja sakramenteilla, jotta se säilyisi voimissaan. Ja tähän yhteyteen liittyy sitten myös rippi ja henkilökohtaiset ja yleiset todistukset syntien anteeksiantamuksesta.
Luonnollisesti on myös niin, että uskonelämään kuuluu taistelu syntiä vastaan. Ensinnäkin siksi, että uskovainen ei haluaisi enää enempää tuottaa murhetta Vapahtajalleen, ja toiseksi siksi, että jos uskovainen alkaa ehdoin tahdoin tekemään syntiä, se synti saattaa tappaa uskon, ja kun usko kuolee silloin se trippimittari taas pyörähtää käyntiin...Hyvä, että täällä on useampia kumoamassa noita vanhoillisten höpinöitä ja Raamatun väärin tulkintoja.
- el kirahwi
!!! kirjoitti:
Hyvä, että täällä on useampia kumoamassa noita vanhoillisten höpinöitä ja Raamatun väärin tulkintoja.
Tässähän vasta ollaan tutkimassa, mitä vanhoillislestadiolaiset tästä asiasta oikeastaan ajattelevat.
- n-n
el kirahwi kirjoitti:
Tässähän vasta ollaan tutkimassa, mitä vanhoillislestadiolaiset tästä asiasta oikeastaan ajattelevat.
Vl-kristillisyydessä ymmärretään, että syntien tunnustaminen on armo-etu; saa tunnustaa, saa "panna pois", niinkuin asia monesti ilmaistaan.
Luther totesi syntien tunnustamisesta sen, ettei meidän aikamme yksinkertaisesti riitä, jos saisimme anteeksi vain sen, minkä ripissä tunnustamme. Vl-kristillisyydessä on sanottu, että sen, minkä Pyhä Henki kirkastaa synniksi, se olisi hyvä tunnustaa ihan nimeltään jollekin uskovaiselle ja ottaa vastaan synninpäästö, sekä sopia ja korjata myös siellä, missä synti on tapahtunut. Esimerkiksi jos on rikottu toista ihmistä kohtaan, asia olisi selvitettävä myös hänen kanssaan. Asia tulisi korjata siinä laajuudessaan kun se on tapahtunut tai "pahennusta" aiheuttanut. - el kirahwi
n-n kirjoitti:
Vl-kristillisyydessä ymmärretään, että syntien tunnustaminen on armo-etu; saa tunnustaa, saa "panna pois", niinkuin asia monesti ilmaistaan.
Luther totesi syntien tunnustamisesta sen, ettei meidän aikamme yksinkertaisesti riitä, jos saisimme anteeksi vain sen, minkä ripissä tunnustamme. Vl-kristillisyydessä on sanottu, että sen, minkä Pyhä Henki kirkastaa synniksi, se olisi hyvä tunnustaa ihan nimeltään jollekin uskovaiselle ja ottaa vastaan synninpäästö, sekä sopia ja korjata myös siellä, missä synti on tapahtunut. Esimerkiksi jos on rikottu toista ihmistä kohtaan, asia olisi selvitettävä myös hänen kanssaan. Asia tulisi korjata siinä laajuudessaan kun se on tapahtunut tai "pahennusta" aiheuttanut.Eli jos vanhoillislestadiolaisuudessa pidetään Lutherin selitystä ripistä, niin silloin ainakin virallinen opetus vaikuttaa olevan sen jatkuvan syntien anteeksiantamuksen virran kannalla?
- el kirahwi
el kirahwi kirjoitti:
Eli jos vanhoillislestadiolaisuudessa pidetään Lutherin selitystä ripistä, niin silloin ainakin virallinen opetus vaikuttaa olevan sen jatkuvan syntien anteeksiantamuksen virran kannalla?
Tarkoitiin siis, että Lutherin selitystä ripistä pidetään oikeana. Sana "oikeana" jäi puuttumaan...
- stb
el kirahwi kirjoitti:
Eli onko ihmisessä tavallaan trippimittari (sellainen kuin autoissa), johon kerääntyy kilometreja (eli syntejä) ja sitten sitä välillä aina nollataan, ja sitten taas kerääntyy lisää kilometreja, vaikka yrittääkiin ajaa mahdollisimman vähän. Ja kun kuolee, niin katsotaan sitten trippimittarin lukema, ja jos edellisestä nollauksesta on vähän aikaa tai muuten ei ole ajanut paljon, ja lukema on siksi alhainen, pelastuu. Mutta jos lukema on suuri, niin ei pelastu. Toivottavasti tämä esimerkki valaisee vähän sitä, millaista tarkoitan sillä kannetulla vedellä.
Itse ajattelen, että kun ihmisellä on elävä usko ja ihminen on sen kautta Vapahtajansa yhteydessä, niin silloin Vapahtajan sovitustyö pesee joka hetki puhtaaksi, siten ettei trippimittari liiku yhtään eteenpäin. Mutta jos usko loppuu, niin silloin myös tämä jatkuva vesivirta tietysti lopettaa pesemisen.
Ja tätä uskoa sitten hoidetaan sanalla ja sakramenteilla, jotta se säilyisi voimissaan. Ja tähän yhteyteen liittyy sitten myös rippi ja henkilökohtaiset ja yleiset todistukset syntien anteeksiantamuksesta.
Luonnollisesti on myös niin, että uskonelämään kuuluu taistelu syntiä vastaan. Ensinnäkin siksi, että uskovainen ei haluaisi enää enempää tuottaa murhetta Vapahtajalleen, ja toiseksi siksi, että jos uskovainen alkaa ehdoin tahdoin tekemään syntiä, se synti saattaa tappaa uskon, ja kun usko kuolee silloin se trippimittari taas pyörähtää käyntiin...samaa mielta kanssasi. Jeesuksen veri puhdistaa meita, valkeammaksi kuin lumi. yksi syy miksi en usko vl:en nakemykseen syntien anteeksi saamis-jutussa, on, etta silla tavalla ei koskaan paasisi taivaaseen. jos on ainoa keino saada synnit anteeksi jonkun vl saarnaamana, niin ei kukaan menisi taivaaseen. kuolema kun tulee yllattaen, ei siina ole kukaan ollut saarnaamassa syntien anteeksi saamista. siksi en jaksa usko etta he ovat ymmartaneet sen asian oikein. heille taivaaseen paasy on kiinni teoista (syntien anteeksi saarnaamista) eika elavasta uskosta Jeesukseen.
- Believer
stb kirjoitti:
samaa mielta kanssasi. Jeesuksen veri puhdistaa meita, valkeammaksi kuin lumi. yksi syy miksi en usko vl:en nakemykseen syntien anteeksi saamis-jutussa, on, etta silla tavalla ei koskaan paasisi taivaaseen. jos on ainoa keino saada synnit anteeksi jonkun vl saarnaamana, niin ei kukaan menisi taivaaseen. kuolema kun tulee yllattaen, ei siina ole kukaan ollut saarnaamassa syntien anteeksi saamista. siksi en jaksa usko etta he ovat ymmartaneet sen asian oikein. heille taivaaseen paasy on kiinni teoista (syntien anteeksi saarnaamista) eika elavasta uskosta Jeesukseen.
Vl-opin mukaan, jos esim. sydäri yllättää metsurin ja viimeinen henkäys vedetään siinä kuusitukin rungon päällä eikä ole ketään veeällää juuri siinä julistamassa syntejä anteeksi, niin huonosti kävi ukko-paran.
Käsittämätön oppi! - Matkaaja
!!! kirjoitti:
Hyvä, että täällä on useampia kumoamassa noita vanhoillisten höpinöitä ja Raamatun väärin tulkintoja.
Ei pidä noin kevytmielisesti nimitellä höpinöiksi ja vääriksi kaikkea. Minun tarkoitukseni oli keskustella ja kaivaa esiin uusia näkökulmia asioihin. Suosittelen vanhoillisille rauhallisuutta, ei kannata provosoitua, vaikka jotkut heittävät huolimattomia lausumia. Uskon, että asioille löytyisi rauhallisen keskustelun jälkeen yhteinen nimittäjä, tai sitten ei... Minä en usko, että toteamukset, joita tuolla ketjun lopussa esitetään, olisivat vanhoillisten opin mukaisia. Eikö niin?
- lukija
Believer kirjoitti:
Vl-opin mukaan, jos esim. sydäri yllättää metsurin ja viimeinen henkäys vedetään siinä kuusitukin rungon päällä eikä ole ketään veeällää juuri siinä julistamassa syntejä anteeksi, niin huonosti kävi ukko-paran.
Käsittämätön oppi!lue vaikka tuo "Lutheria vaihteeksi", ennenkuin väsäät seuraavan pilkkakirjoituksen
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h42726Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062551Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv42239Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.441855- 321443
Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska141433- 1761155
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1011144Persu ajoi autoa
Ajoi lapsen yli https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/597a7468-3d1d-455e-bed2-21c1efc31ac1201053Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?81938