Roikuin ihastuksessa

vaan, noin mäkin tein ja tein itsestäni täyden pellen ja olen pelle joittenkin silmissä vieläkin sen takia. Mutta minkäs sille enää mahtaa, ei se ihastus siitä mitään hyödy jos sen takia häpeää silmät päästään.

voi joissakin tapauksissa muuttua pakkomielteiseksi vihaksikin toista kohtaan. Olen lukenut jostain, että on tehty tutkimusta kyseisestä asiasta. Se on kyllä sitten jo pahempi juttu.

pitää, ole hyvä vaan :D

tämmöset kirjoitukset on! Sinut kyllä tunnistaa mustis:DD Hah!

Varsinkin nuoruusajan kokemuksiin kuuluu yleensä tuo yksipuolinen ihastuminen ja lähes sokea ihannointi ja palvonta. Tästä on juuri kysymys esimerkiksi rock-tähtien ihannoinnissa ja fanittamisessa.

Ajatellaan vaikka jotain Dingo-hysteriaa, jolloin nuoret tytöt kertoivat rakastavansa laulajaa ja yhtyeen jäseniä.

Tuo on sellaista turvallista ihastumista, missä testataan teini-iän myötä herääviä kiinnostuksen tunteita vastakkaiseen sukupuoleen, joka on ihailtava ja saavuttamaton. Tunteet ovat hyvin voimakkaita usein, koska nuori kokee ne ensikertaa.

Samoin on laita kun ihastuu mukavaan opettajaan, siihen kesälomiaan viettämään tulleeseen naapurimökin ihanaan tyttöön tai söpöön poikaan.

Ihmisellä on tarve saada rakkautta ja tulla rakastetuksi. Se on perustarve kuten lepo, ruoka ja liikunta. Ihastumisessa on kyse kai siitä, että tunteet hakee potentiaalista kohdetta rakkaudelle.

Ja maailmahan on täynnä ihastuttavia ihmisiä!!!

Joskus saattaa tosin käydä niin että ihastuksen kohde kokee häiritsevänä ja kiusallisena häneen kohdistuvan ihastumisen.

Ellei kohde kehtaa tai osaa ilmaista ettei halua huomiota, ihastunut saattaa ihastuksen sokaisemana jatkaa tosiaan vaikka vuosikausia ihastuksensa osoittamista.
Ja sitten myöhemmin hävettää kun tajuaa että on käyttäytynyt aivan hölmösti ehkä jopa naurettavuuksiin saakka.

Kuitenkaan ihastumista ei kannata hävetä, sillä se on myönteinen tunne.
Tosin sairaalloisena pakkomielteenä raskas sekä kohteelle että pakkomielteen omaisesti kontaktia hakevalle , joka saattaa pahimmassa tapauksessa kehittää oman päänsä sisällä tosi rakkaustarinan ja sitten loukkaantua ja jopa kostaa kohteelle, ellei tämä reagoi toivotulla tavalla.

On olemassa myös ihmisiä jotka ruokkivat ihastusta itseensä, huolimatta siitä että tunne on yksipuolinen.
He kokevat egoaan nostattavana ja imartelevana pitää toista (ihastunutta) onnetonta langan päässä, testaten näin omaa viehätysvoimaansa ja kuitenkin suureen ääneen naureskellen ja valitellen : "kun tuosta (ihastuneesta) ei sitten millään pääse eroon, mut kun minä en haluaisi loukata, niin olkoon, ja blaapatiplaapatiplaa.

Kaikki tietää tämän ihmistyypin. Eli ollaan ihastuttavia ja muka-kiinnostunmeita ja sitten hihnat kiinni ja kylmäkiskoisia. Mutta heilläkin lienee tarve ja oikeus tuollaiseen käytökseen. Silloin täytyy vain jatkaa eteenpäin ja löytää kohde joka vastaa tunteisiin. Ja silloin ei tarvitse hävetä.

Hyvää kesää sekä ihastuneille että ihastuksen kohteille!

hän sanoi että minä olen pitemmän päälle rasittava, rakastin häntä, sitten loukkaannuin, sitten vihastuin, sitten vieraannuin, sitten en tuntenut mitään, sitten unohdin ja jatkoinmatkaa, oli työkaverini.