paljastavat totuuden. Kirjoitan tässä käsityksiäni itsetuntemukseen johtavasta polusta, joten jos sellainen ei kiinnosta, voi jo nyt siirtyä muihin aiheisiin.
Ihmisessä on jumala ja saatana, lauloi Juice Leskinen. - Niissäkin, joilla se ei ole geeniperäisenä, lisään minä.
Olen ymmärtänyt, että itsessä oleva saatana on tiedostamattomana ja joka on jo lapsuudessa tukahdutettu kasvatuksen avulla. Joillakin ihmisillä heidän saatanansa voi olla jokin lahjakkuuden alue, jota heidän vanhempansa tai muut lapsuuden auktoriteettiasemassa olevat ihmiset (tai olosuhteet) eivät olleet hyväksyneet vaan olivat tukahduttaneet lasten kiinnostuksen taipumuksensa kehittämiseen.
Itsetuntemuksen avulla ihminen löytää itsestään "saatanansa" tai useitakin, ja joiden kohtaaminen on tervehdyttävää. Se tuntuu kuin jokin osa itsestä olisi vapautunut pitkäaikaisesta vankeudesta.
Muunlaisen, kuten tuhoavan saatanan itsestä vapautumisesta minulla ei ole kokemusta, enkä tiedä miltä niiden saatanoiden kohtaaminen tuntuisi.
Minun saatanani oli piilossa, mutta se rupesi murisemaan joka kerran kun se tunnisti kaltaisiaan saatanoita muissa ihmisissä, ja siitä aavistin, että jotain oli. Aggressiivisuus heräsi samanlaisena kuin omat lapsuuteni auktoriteetit (ja olosuhteet) olivat olleet minua kohtaan. Tätä murinaa jatkui siihen saakka, kunnes löysin lahjakkuuteni alueet ja rupesin kehittämään niitä.
Ehkä voin yleistää ja todeta, että olivatpa auktoriteetit sitten ottaneet pajunvitsan ja rapsutelleet sillä, murtaneet pääkallon luut tai vääntäneet nivelet sijoiltaan, samanlaisia aggressioita syntyy sen mielessä, joka oli ollut tällaisen kohtelun uhri. Koska hänestä itsestään oli väkivalloin tukahdutettu jokin ominaisuus, niin jos tämä aikuisena kohtaa kaltaisensa, jolle saatana -ominaisuus ei olekaan saatana vaan tämä on jopa ylpeä lahjakkuudestaan, entisen uhrin tekisi mieli käydä kimppuun ja rankaista häntä oppimillaan keinoilla.
Jokaisessa ihmisessä on saatanoita ja niiden näkö, koko ja pelottavuus riippuu kunkin saamasta kasvatuksesta.
Mekanismi niiden löytymiseksi, ja niiden voiman tunteeksi ja iloksi muuttumisesta on sama kuin apinoilla, jotka sukivat lajikumppaniensa turkkia:
Siis kun saatanat eivät näy asianomaiselle itselleen, vaikka muut näkevät ne, ne pitäis napata kiinni ja tehdä näkyviksi hyvässä ilmapiirissä, ja kun saatana otetaan hyvään käyttöön, osaksi persoonallisuuden rakenteita, on ilo ja hyöty molemminpuolinen.
Ihmisessä on jumala ja saatana, lauloi Juice Leskinen. - Niissäkin, joilla se ei ole geeniperäisenä, lisään minä.
Olen ymmärtänyt, että itsessä oleva saatana on tiedostamattomana ja joka on jo lapsuudessa tukahdutettu kasvatuksen avulla. Joillakin ihmisillä heidän saatanansa voi olla jokin lahjakkuuden alue, jota heidän vanhempansa tai muut lapsuuden auktoriteettiasemassa olevat ihmiset (tai olosuhteet) eivät olleet hyväksyneet vaan olivat tukahduttaneet lasten kiinnostuksen taipumuksensa kehittämiseen.
Itsetuntemuksen avulla ihminen löytää itsestään "saatanansa" tai useitakin, ja joiden kohtaaminen on tervehdyttävää. Se tuntuu kuin jokin osa itsestä olisi vapautunut pitkäaikaisesta vankeudesta.
Muunlaisen, kuten tuhoavan saatanan itsestä vapautumisesta minulla ei ole kokemusta, enkä tiedä miltä niiden saatanoiden kohtaaminen tuntuisi.
Minun saatanani oli piilossa, mutta se rupesi murisemaan joka kerran kun se tunnisti kaltaisiaan saatanoita muissa ihmisissä, ja siitä aavistin, että jotain oli. Aggressiivisuus heräsi samanlaisena kuin omat lapsuuteni auktoriteetit (ja olosuhteet) olivat olleet minua kohtaan. Tätä murinaa jatkui siihen saakka, kunnes löysin lahjakkuuteni alueet ja rupesin kehittämään niitä.
Ehkä voin yleistää ja todeta, että olivatpa auktoriteetit sitten ottaneet pajunvitsan ja rapsutelleet sillä, murtaneet pääkallon luut tai vääntäneet nivelet sijoiltaan, samanlaisia aggressioita syntyy sen mielessä, joka oli ollut tällaisen kohtelun uhri. Koska hänestä itsestään oli väkivalloin tukahdutettu jokin ominaisuus, niin jos tämä aikuisena kohtaa kaltaisensa, jolle saatana -ominaisuus ei olekaan saatana vaan tämä on jopa ylpeä lahjakkuudestaan, entisen uhrin tekisi mieli käydä kimppuun ja rankaista häntä oppimillaan keinoilla.
Jokaisessa ihmisessä on saatanoita ja niiden näkö, koko ja pelottavuus riippuu kunkin saamasta kasvatuksesta.
Mekanismi niiden löytymiseksi, ja niiden voiman tunteeksi ja iloksi muuttumisesta on sama kuin apinoilla, jotka sukivat lajikumppaniensa turkkia:
Siis kun saatanat eivät näy asianomaiselle itselleen, vaikka muut näkevät ne, ne pitäis napata kiinni ja tehdä näkyviksi hyvässä ilmapiirissä, ja kun saatana otetaan hyvään käyttöön, osaksi persoonallisuuden rakenteita, on ilo ja hyöty molemminpuolinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.