MIelestäni aborttiperusteita mietittäessä selektiivinen abortti ei ole yhtään sen perustellumpi tai eettisesti paremmin arvioinnin kestävä kuin millään muullakaan syyllä tehty abortti. Kaikki aborttiperusteet ovat yhtä hyviä tai yhtä huonoja, miten vaan asiaa haluaa tarkastella.
Vammaisuuden perusteella tehtävä abortti on minusta vielä jopa suurempi eettinen kysymys kuin sosiaalinen abortti, koska siinä puututaan yksilön arvoon, siihen millainen ihminen on tarpeeksi hyvä saadakseen syntyä ja sopiakseen yhteiskuntaamme. Millainen vamma on riittävän paha jotta hän ei kelpaakaan yhteiskuntaan? Sen sijaan että yhteikunta nyt tukee vammaisen abortointia tulisi rinnalle kehittää parempi tukijärjestelmä niille vanhemmille, jotka eivät halua abortoida, edes sitä vammaista.
Sosiaalista aborttia ei tarjota neuvolassa ensimmäisenä vaihtoehtoehtona odottavalle äidille, vaikka olisi liian nuori, moniongelmainen, psyykkisesti epävakaa, päihteiden väärinkäyttäjä. Selektiivistä aborttia sen sijaan saatetaan jopa suositella vammaista lasta odottavalle äidille. Harva vamma lapsella on kuitenkaan niin paha että lapsi synnyttyään elää vain hetken tai on henkisesti täysin poissa tästä maailmasta.
Ihmiset kestävät tuskaa ja ahdistusta eri määriä. Jos vanhemmat eivät kestä ajatusta vammaisen lapsen syntymästä elämäänsä, on abortti hyväskyttävä ratkaisu heidän elämässään. He perutelevät sen kuitenkin ensisijsisesti omalla jaksamisellaan, ei lapsen parhalla, koska lapsen parasta ei voi tietää ennekuin lapsi on syntynyt ja elämällään osoittanut sen mikä on parasta hänelle.
Samoin esimerkiksi jos joku nuori ei kestä ajatusta tulla äidiksi peruskoululaisena on abortti hänellekin perusteltu. Hänestä ei nuoren ikänsä vuoksi ole äidiksi lapselle.
Vammaisuuden perusteella tehtävä abortti on minusta vielä jopa suurempi eettinen kysymys kuin sosiaalinen abortti, koska siinä puututaan yksilön arvoon, siihen millainen ihminen on tarpeeksi hyvä saadakseen syntyä ja sopiakseen yhteiskuntaamme. Millainen vamma on riittävän paha jotta hän ei kelpaakaan yhteiskuntaan? Sen sijaan että yhteikunta nyt tukee vammaisen abortointia tulisi rinnalle kehittää parempi tukijärjestelmä niille vanhemmille, jotka eivät halua abortoida, edes sitä vammaista.
Sosiaalista aborttia ei tarjota neuvolassa ensimmäisenä vaihtoehtoehtona odottavalle äidille, vaikka olisi liian nuori, moniongelmainen, psyykkisesti epävakaa, päihteiden väärinkäyttäjä. Selektiivistä aborttia sen sijaan saatetaan jopa suositella vammaista lasta odottavalle äidille. Harva vamma lapsella on kuitenkaan niin paha että lapsi synnyttyään elää vain hetken tai on henkisesti täysin poissa tästä maailmasta.
Ihmiset kestävät tuskaa ja ahdistusta eri määriä. Jos vanhemmat eivät kestä ajatusta vammaisen lapsen syntymästä elämäänsä, on abortti hyväskyttävä ratkaisu heidän elämässään. He perutelevät sen kuitenkin ensisijsisesti omalla jaksamisellaan, ei lapsen parhalla, koska lapsen parasta ei voi tietää ennekuin lapsi on syntynyt ja elämällään osoittanut sen mikä on parasta hänelle.
Samoin esimerkiksi jos joku nuori ei kestä ajatusta tulla äidiksi peruskoululaisena on abortti hänellekin perusteltu. Hänestä ei nuoren ikänsä vuoksi ole äidiksi lapselle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Arka aihe ja vaikea.
Samaa mieltä siinä ettei vammaisuus ole toista parempi peruste. Se on jopa huonompi, koska siinä on rodunjalostuksellisiakin piirteitä. Eikö kaikista heikompia pitäsi aina puolustaa. Ja eikö heikoin ole vammaisenleiman saanut alkio/sikiö. Sen kuitenkin jopa vastustajat olisivat valmiita ensimmäisenä eliminoimaan!!Ei tietoakaan yksilön kunnioituksesta.
Erkoisena olen pitänyt sitä että aikaisemmissa aihetta käsittelevissä ketjuissa kiihkoabortin vastustajista ja "murhittelijoista" osa hyväksyy vammaissyyllä tehdyn keskeytyksen!
Se ei mielestäni ollenkaan sovi prolife-ideologiaan, ja olekin päätellyt, etteivät monetkaan öykkäsrivastutsjista ole oikeasti abortista mitään mieltä. tämä on vain oivallinen foorumi purkaa omia aggressioita ja pyrkiä vallankäyttöön syyllistämällä.
Aborttioikeus tulee olla sellainen, että mikään syy ei ole toistaan kunniakkaampi. Ylipäänsä mitään selittelyjä ei pitäsi edes aborttia haluavan pitäsi tarvita. Syyksi pitäsi riittää että ei halua lasta. Tällöin vammaisuuskaan ei tarvitsi olla valokeilassa eikä heidän oikeuttaan syntymään tarvitsi erityisesti kyseenalaistaa.
kuitenkin se "vammaisuus" on ollu hyväksytyissä tilanteissa vakava sairaus jossa lapsen elämä olisi parantumatta jatkuvaa tuskaa ja kuolisi pian synnyttyään tai jo raskauden aikana.
Ihanko periaatteen vuoksi nämä lapset täytyisi laittaa kärsimään, vaikka olisi vältettävissäkin? Ja pitkittää naisenkin surua tietäen ettei lapsi kuitenkaan tule selviämään? Mikä on näissä tilanteissa se pienempi paha?
Ongelma on se että lapsen mahdollisesta vammasta, sen vaikeudesta on todella harvoin niin varmaa tietoa, että voidaan 100% varmuudella sanoa lapsen kärsivän jokaisen lyhyen elämän hetkensä. Näitä vammaisia on todella vähän. Suurin osa vammoista on eri asteisia aivan lievikin.
Mihin raja pitäsi vetä? Kuinka vaikea vamman pitää olla ettei vammaisella ole oikeutta syntyä? Kuka sen vamman määrittelee milloin on yhteiskuntakelpoinen ja milloin ei?
Itse ajattelen että vamma ei ole syy abortoida, tai epäilty vammaisuus ei tee abortista jotenkin hyväksyttävämpää. On loukkaavaa ja vähättelevää vammaisia ihmisiä kohtaan, että heitä pidetään sopivina abortoitaviksi vammansa vuoksi.
Aborttisyy on se että nainen ei ylipäänsä halua lasta, tervettä tai vammaista. Siksi abortin syyt ja niiden selittelyt pitää poistaa, ettei vammaisia jatkuvasti loukata sillä, että he ovat aborttiuhan alla, jotenkin huonompia syntymään kuin muut.
Vammaisuusabortin eriyisenä syynä pitää poistaa. Abortti pitää saada kun ei lasta halua.
Ei siihen tarvita mitään erityistä selittelyä tai muuta "lieventävää".
Vammaisten sortamisen ja halveksimisen soisi jo loppuvan.
Niin, miettikää miltä tuntuu vammaisista ku kuulevat sitä hokemaa lapsesta " ettei sen ole väliä, onko tyttö vai poika kunhan vaan on terve".
Tuo on isku vasten kasvoja joka kerta. Me olemme vähempiarvoisia, huoompia, meidät saa vaikka mielellään abortoida, meitä ei saisi olla, olemme taakka.
vammaisella ole elämää! Parempi olis niille kun ne olis poistettu ajoissa! Nyt ne on yhdyskunnan taakkana...
Kyllä meidän yhteiskunnalla on kykyä huolehtia sen vähempiosaisita.
Vammaisen elämä voi olla aivan täydellisä, hän ei muuta edes osaa kaivata. On todella julmaa sanoa että vammaiset pitäsi "poistaa". Tässä on suorastaa kysymys oikeasta rodunjalostuksesta!