Fakta

Ei se nyt ihan noinkaan ole. Somero elää vielä maataloudesta, mutta kun väestö vanhenee, eikä kaikille tiloille ole jatkajaa ja mattalouden tuottavuus laskee, niin kyllä sielläkin vielä ihmeessä ollaan. Naapurikuunista ostetaan nytkin terveydenhoito-, sairaala- ja vanhustenhuoltopalveluista suurin osa. Entäs, jos naapurikunnat evät niitä suuren kuormituksen takia enää voisikaan myydä?
Huonosti tulee käymään.

Somero olisi halunnut liittyä tuolla Forssan suunnalla tehtäviin liitoksiin, vaan sinnepä ei heitä huolittu. Mahtaako vielä käydä köpelösti tulevaisuudessa?
Jos Salon talaous perustuu Nokiaan, niin somerolaiset veronmakajat käyvät melkein kaikki siellä töissä ja siinä suhteessa tulevaisuus on vielä huonompi. Ei ne maajussitkaan pysty yksinään mitään taloutta pystyssä pitämään.

Viitaten alkukirjoitukseni selvitykseen kommuunista ja sen hallinnosta olisi Forssa pitänyt liittää Someroon. Mitä tulee somerolaisten Salossa työssä käymiseen niin aina kun he ovat työssä niin Salon älykkyysosamäärä nousee.

Salon seudun kuntien yhteenliittymä on esimerkillisen kaukokatseinen ja asukaslähtöinen päätös. Fuusio on saanut runsaasti kiittävää huomiota ennakoivasta päätöksenteosta ilman pakkotekijöitä, kuten monilla muilla, kuilun reunalla naitetuilla.
Jos somerolaisten valtuutettujen puolisot eivät halunneet luopua statuksestaan, niin Suur-Salolle se on yksi jarru vähemmän etenemisessä osaksi pääkaupunkiseudun voima- ja menestyskeskittymää. Nimimerkki "Yhteiskunta" mainitsee, että "Salon vahvuus on vain yhden laitoksen varassa". Somerolaiselle kirjoittajalle "varassa" on yksipuolinen saanto,
kuten maataloustukiaiset. Salolaisille kaikki laitokset, isot ja pienet, lienevät kumppaneita, osa yhteiskuntaa ja sen mahdollisuuksia.
Lounaissuomesta, mutta ei Salon seudulta, kirjoittavana voin vain myönteisesti kadehtia salonseutulaista osaamista hallita ja päättää itse omasta menestyksestään.