Vanhempieni

Olet ilmeisesti jo yrittänyt keskustella vanhempiesi kanssa asiasta.
Olen sitä mieltä, että sinä et voi tehdä asialle enempää kuin kertoa heille, että olet huolissasi ja että tilanne häiritsee sinua.
On paljon alkoholisteja, jotka pystyvät hoitamaan työnsä ja muutkin asiansa, kuitenkin vain aikansa.
Yleensä tilanne pikkuhiljaa pahenee jos ei muuten niin terveydellisten ongelmien myötä.
On ymmärrettävää, ette tahdo kutsua kotiisi ystäviäsi, se on kova paikka. Kodin pitäisi olla se "turvakeskus", johon voi tuoda kaikki ystävänsä .
Hyviä neuvoja on vaikea antaa, koska ilmeisesti rakastat vanhempiasi, koska olet heistä huolissasi.
Sinun ei kuitenkaan kannata pilata omaa elämääsi vanhempiesi välinpitämättömyyden vuoksi, jos opiskelet, panosta siihen niin paljon kuin ikinä pystyt. Sopiva hetki kotoa lähtemiselle löytyy ihan varmasti.
Pidä itsestäsi mahdollisimman hyvää huolta, sinulla on oma elämä elettävänäsi.

Se on täysin ymmärrettävää, että tunnet vihaa, katkeruutta, voimattomuutta jopa raivoa, kun joudut vanhempien juomista jatkuvasti kokemaan.

Kumpi heistä selittikään, että alkoholismin raja kulkisi itsensä ja perheensä hoitamisessa, on väärässä, koska sinä jo kärsit heidän juomisestaan.
Se oli tyypillistä alkoholistin oman juomisensa perustelua ja valheellista hyväksyntää.

Molempien käyttömäärät ja -ja tiheys kyllä osoittavat alkoholiriippuvuuden, kun eivät voi/osaa olla ilmankaan, ja sanovat, että on PAKKO ottaa rentoutuakseen vuorotöistä.
Sekin on alkoholistin juomisensa näennäisesti loogista perustelua - myös itselleen.

Pidemmällä aikavälillä alkoholi ei tuokaan heille mitään rentoutusta, vaan työt muuttuvat viinan vuoksi raskaaksi rasitteeksi jo pelkästään senkin vuoksi, että jaksaminen heikkenee ja hermot kiristyvät.
Töihin lähdöstä tulee aina vain vaikeampaa ja raskaampaa.
Ihminen ei ole viinalla kauaa käyvä robotti, vaan seinä tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin, tavalla tai toisella.

Sinun ei pidä kokea mitään häpeää, saati syyllisyyttä vanhempiesi juomisesta, koska sinulla ei ole siihen mitään osaa eikä arpaa.
Muutos vanhempiesi alkoholin käytössä voi tapahtua vain ja ainostaan niin, että itse tiedostavat ja myöntävät ongelman, mitä he eivät siis edelleenkään tee.

Sinun on keskityttävä omaan elämääsi, opiskeluusi ja omaan tulevaisuuteesi.
Niihin asioihin voit vaikuttaa, mutta ikävä kyllä, vanhempiesi juomiseen et voi muuta, kuin kertoa siitä heille mielipiteesi.
He aikanaan joutuvat kantamaan seuraukset juomisestaan, ja toivottavasti heräävät tiedostamaan ongelmansa.

Sinä ole sinä, ja he ovat he.

tuntuu vaan niin pahalta kun itse ei voi tehdä mitään, ja pelkään menettäväni vanhempani viinalle, lopullisesti. Olen kertonut heille että pelkään heidän kuolevan, mutta en kuulemma saisi päätäni vaivata asialla.. en saisikaan, mutta kun vanhempani ovat niin älyttömän rakkaita minulle, tuki ja turvani, maailmani

Hei!Saitkin jo viisaita neuvoja muilta palstalaisilta.Mutta halusin kirjoittaa sinulle äitinä,joka on alkoholisti.Minun lapseni joutui kokemaan oman alkoholismini,jo ihan pienestä pitäen.En minäkään alussa myöntänyt edes itselleni että minulla oli ongelma.
Lapseni reagoi sairauteeni niin että "unohti"asian..Nykyään kun kysyn muistaako hän jotain tiettyä asiaa niin hän ei muista.Jotenkin se oma mieli halusi unohtaa ikävät asiat.Oli koskettavaa lukea kertomuksesi.En ole edes ajatellut(hävettää sanoa) miltä lapsesta tuntuu.Ajatuksesi herätti paljon ajattelemisen aihetta.Sitä mitä lapseni on kokenut en voi korvata millään,mennyttä ei saa tekemättömäksi.Mutta asiat voi muuttaa jos halua on.Niinkun sanoin,sait hyviä neuvoja jo muilta.Toivon ettei sinulle käy niinkuin minun perheelleni...Nyt olen raittiutta "yrittelevä alkoholisti.Sinulle toivon paljon voimia..