Olen jonkin aikaa pohtinut asiaa ja ajattelin kysyä neuvoa/mielipidettä täältä..
Tunsin aikoinaan lapsen joka kuitenkin menehtyi sairauteen. Lapsella oli sen verran erikoinen nimi ja kaunis että minä en ainakaa ole muussa yhteydessä siihen törmännyt.
Olin jo lapsen eläessä todella ihastunut nimeen sekä tuohon suloiseen lapseen :)
Nyt olen miettinyt josko tuosta tulis tulevaisuudessa nimi omalle lapselleni.
Mitä mieltä olette?
Nimen tarina tulee kuitenkin kerrottua, varsinkin kun nimi on (ainakin omasta mielstäni) harvinainen ja muutenkin tuttaville ja myöhemmin lapselle itselleen.
Ei kai tällainen tiedä lapselle sitten mitään huonoa onnea? ..kai olen jossain määrin hieman taikauskoinen ku edes mietin tätä asiaa :)
Annetaanhan tosin jo menehtyneiden isovanhempienkin nimiä, mut mielestäni tämä ei ole sama asia..
Kyseinen lapsi ei muuten ollut mitenkään erityisen läheinen, hyvä ja mukava tuttu kylläkin.
Millaisia tunteista teissä heräisi jos kuulisitte tällaisen tarinan lapsen nimestä?
Tunsin aikoinaan lapsen joka kuitenkin menehtyi sairauteen. Lapsella oli sen verran erikoinen nimi ja kaunis että minä en ainakaa ole muussa yhteydessä siihen törmännyt.
Olin jo lapsen eläessä todella ihastunut nimeen sekä tuohon suloiseen lapseen :)
Nyt olen miettinyt josko tuosta tulis tulevaisuudessa nimi omalle lapselleni.
Mitä mieltä olette?
Nimen tarina tulee kuitenkin kerrottua, varsinkin kun nimi on (ainakin omasta mielstäni) harvinainen ja muutenkin tuttaville ja myöhemmin lapselle itselleen.
Ei kai tällainen tiedä lapselle sitten mitään huonoa onnea? ..kai olen jossain määrin hieman taikauskoinen ku edes mietin tätä asiaa :)
Annetaanhan tosin jo menehtyneiden isovanhempienkin nimiä, mut mielestäni tämä ei ole sama asia..
Kyseinen lapsi ei muuten ollut mitenkään erityisen läheinen, hyvä ja mukava tuttu kylläkin.
Millaisia tunteista teissä heräisi jos kuulisitte tällaisen tarinan lapsen nimestä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vainajan nimen antaminen on kaunis tapa muistaa rakasta ihmistä.
Tuskin,kuules, sellaista nimeä löydät,mikä ei jo olisi kuolleilla ollut ja jokaiseen nimeen liittyy tarinansa,jos toinenkin!?
Haloo järjenkäyttö ei ole kiellettyä nimiasioissakaan.
Sallittua se järjenkäyttö on sinullakin :) 2 muuta vastaajaa ainakin ymmärsi mitä tarkoitin..
vielä lapsen vanhemmat/muita sukulaisia ja tapaatko heitä? Jos noin on niin ehkä sitten en antaisi samaa nimeä, ainakaan jos nimi on kovin harvinainen. Muussa tapauksessa voisin kyllä antaa nimen.
Voin lähes 100% varmasti sanoa etten tapaa menehtyneen lapsen vanhempia/muita sukulaisia. Mutta muita ihmisiä kyllä jotka tietävät tapauksesta.
"Yhteistyö/suhde" perheen kanssa tavallaan päättyi siihen kun lapsi kuoli.
tutaviinne niin kysyisin silti lapsen vanhempien mielipidettä asiasta ennen kuin antaisin nimen.tai siis kertoisitte että annatte nimen teidän lapselle.
vaikka se olisi itse keksitty ja hyvin harvinainen. Ap voi hyvin antaa tuon etunimen lapselleen. Mitään lupaa ei tarvitse kysyä, vaikka nimi olisi uniikkinimi.
En usko, että vanhemmat pahastuisivat, jos kuulisivat asiasta. Käsitin, että ap:lla ja lapsella oli hoitosuhde. Ei siis ehkä ole kysymys ystäväperheen lapsesta.
No just!
En rasittaisi oman lapsen nimeämistä tuollaisella draagisella asialla.
Oma vauva on ihana onnen ja rakkauden asia.
Annat minkä nimen tahansa kuolee se ennemmin tai myöhemmin. Näin se vaan on!Koeta pärjätä ongelminesi.
Itse en ainakaan ollenkaan tykkäisi jos nimelläni olis tuollainen tarina, en suosittele todellakaan antamaan lapsellesikaan. Anna kuolleen enkelilapsen nimen olla hänen omansa, säilyä hänestä muistona.
En tajua sellaista taikauskoa. Eiköhän se ole Jumala joka meitä elämässä ohjaa eteenpäin? Nimen tarina on kaunis. Ehdotan, että annat sen nimen tulevalle lapselle. Kaunista on sekin, että antaa lapselleen nimen menehtyneen henkilön mukaan, josta on pitänyt ja joka on merkinnyt paljon. =)