Oma on aina oma!

Tasaerälainaajalle
19 kuukauden takapakki

Tasaerissä lainaansa maksavalle kulunut vuosi on ollut silkkaa takapakkia. Vaikka velkainen on maksanut noin 640 euroa pankille joka kuukausi, laina-aika ei ole lyhentynyt yhtään. Päinvastoin se on venynyt yli puoli vuotta alkuperäistä pidemmäksi.

Lainan ensimmäisenä korontäsmäyspäivänä tullut 19 kuukauden lisämaksuaika johtuu maksutavasta: tasaerälainaa maksetaan sama summa joka kuukausi velan alusta loppuun saakka. Koska kuukausierä ei elä, korkojen nousu näkyy maksuajan pidentymisenä.

[zoom]

Annuiteettilainassa pidetään kiinni alkuperäisestä laina-ajasta. Jos korontarkistus osui viime viikon perjantaihin, esimerkkilainan kuukausimaksu nousi 29 euroa. Tämä tarkoittaa, että velkaan kuluu alkaneen maksuvuoden aikana 348 euroa enemmän kuin edellisellä jaksolla.

Tasalyhenteisen eli alenevan pääoman lainassa maksetaan pääomaa pois nopeammin kuin edellisissä vaihtoehdoissa. Siinä lyhennettävä velkasumma on joka kuukausi sama, mutta koron määrä vaihtelee. Tämä tarkoittaa, että aluksi erät ovat selvästi isommat kuin muissa maksuvaihtoehdoissa. Tällaisen 100 000 lainan vuosi sitten ottanut on maksanut ensimmäisenä vuonna kuukausittain yli 800 euroa. Korontäsmäys viime viikon perjantaina kasvatti kuukausierää 44 eurolla.

Korko ei
laskenutkaan

Asuntovelkaisella saattaa olla huijattu olo. Kukaan ei voi varmasti ennustaa, miten korot liikkuvat, mutta viime vuonna uskottiin vahvasti, että Euroopan keskuspankki laskee ohjauskorkoa joko loppuvuonna tai viimeistään vuodenvaihteen jälkeen.

Alkuvuonna ekonomistit lykkäsivät arvioitaan laskun ajankohdasta, mutta tammikuussa oletettiin yleisesti, että EKP pienentää ohjauskorkoa viimeistään kesällä. Esimerkiksi Aktia ennusti, että keskuspankki aloittaa tuolloin koronlaskujen sarjan.

Odotukset on luettavista markkinakoroista. Tammikuun lopussa vuoden euribor oli alle 4,30 prosenttia eli puolisen prosenttiyksikköä alle nykytason. Nykyisistä koroista voidaan päätellä, että markkinoilla ei korkojen uskota laskevan ainakaan vuoteen tai jopa kahteen.

Näkemysten muutos johtuu siitä, että Euroopan keskuspankki aikoo taistella korkoaseella inflaatiota. Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Tiina Helenius on todennut, että on mahdollista, että EKP voi jopa nostaa ohjauskorkoaan inflaation taltuttamiseksi.