Kysymys penkkaajille

Ilmeisesti pystypunnerrus on jossain määrin koordinaatiosta riippuva?

Siinä on kuitenkin kroppa mukana ja vaikka olisi pirukseen voimaa niin se ei välttämättä keskity oikein.

Penkki lienee tulosta ajatellen yksiselitteisempi.

Olympianostojen jäljiltä taidan olla vippaajatyyppi.
Tiukalle joutuessa löydän vieläkin vipin vaikka istumapunnerrukseen.

Tuo 150 tuntuu jälkeen päinkin ajatellen karmealta.
Jokainen lisäkilo on toukassa.

Meillä kovin jätkä punnersi penkistä 130kg.
Pystystä saman.

64-v kirjoitti:

Ilmeisesti pystypunnerrus on jossain määrin koordinaatiosta riippuva?

Siinä on kuitenkin kroppa mukana ja vaikka olisi pirukseen voimaa niin se ei välttämättä keskity oikein.

Penkki lienee tulosta ajatellen yksiselitteisempi.

Olympianostojen jäljiltä taidan olla vippaajatyyppi.
Tiukalle joutuessa löydän vieläkin vipin vaikka istumapunnerrukseen.

Tuo 150 tuntuu jälkeen päinkin ajatellen karmealta.
Jokainen lisäkilo on toukassa.

Meillä kovin jätkä punnersi penkistä 130kg.
Pystystä saman.

Lue lisää

Kovia tuloksia jos pystystä ottaa saman kuin penkistä! Mulla suhde ollut pyöreesti puolet NISKANTAKAA-punnerruksessa mitä olen ottanu penkkipunnerruksessa. Pystypunnerrus ollu mulla aina huono. 130 kiloa on kova tulos kenelle vaan. Kukaan kun pystypunnerrusta ei varmaankaan tee minään pääliikkeenä. Painonnostajien tuloksia ois kyllä kiva kuulla. Ne varmaan ois kovempia. Vahva mies-kilpailijat nostelee yli 150:nen kilon kiviä pään päälle. Tosin ne laskee kiven pään päälle ja kokistamalla polvia saavat sieltä lisää paukkua nostoon. Itse olen ottanut oman enkkani niskan takaa 130 kiloa ilman "niiausta" pelkästään siis punnertamalla. Pari bodaria omalta salilta tehnyt samat kilot ko.liikkeessä. Et kyllä bodarien hartioissa voimaakin on : )

64-v kirjoitti:

Ilmeisesti pystypunnerrus on jossain määrin koordinaatiosta riippuva?

Siinä on kuitenkin kroppa mukana ja vaikka olisi pirukseen voimaa niin se ei välttämättä keskity oikein.

Penkki lienee tulosta ajatellen yksiselitteisempi.

Olympianostojen jäljiltä taidan olla vippaajatyyppi.
Tiukalle joutuessa löydän vieläkin vipin vaikka istumapunnerrukseen.

Tuo 150 tuntuu jälkeen päinkin ajatellen karmealta.
Jokainen lisäkilo on toukassa.

Meillä kovin jätkä punnersi penkistä 130kg.
Pystystä saman.

Lue lisää

vanhainkotii näitä tarinoitas...

puntti-karju kirjoitti:

Kovia tuloksia jos pystystä ottaa saman kuin penkistä! Mulla suhde ollut pyöreesti puolet NISKANTAKAA-punnerruksessa mitä olen ottanu penkkipunnerruksessa. Pystypunnerrus ollu mulla aina huono. 130 kiloa on kova tulos kenelle vaan. Kukaan kun pystypunnerrusta ei varmaankaan tee minään pääliikkeenä. Painonnostajien tuloksia ois kyllä kiva kuulla. Ne varmaan ois kovempia. Vahva mies-kilpailijat nostelee yli 150:nen kilon kiviä pään päälle. Tosin ne laskee kiven pään päälle ja kokistamalla polvia saavat sieltä lisää paukkua nostoon. Itse olen ottanut oman enkkani niskan takaa 130 kiloa ilman "niiausta" pelkästään siis punnertamalla. Pari bodaria omalta salilta tehnyt samat kilot ko.liikkeessä. Et kyllä bodarien hartioissa voimaakin on : )

Lue lisää

Porukka voitti useana peräkkäisenä vuotena kotilavamestaruuden.

Joukossa mm. nuorten kaksinkertainen MM-kakkonen, miesten Euroopan mestari, Suomen mestari, SM-mitalisteja, ikämiesten SM-mitalisteja.

Silloin pystypunnerrus suoritettiin kaksoisvipillä.
Mahapotku suorin polvin, punnerrus allemeno.
Poikkeaa oleellisesti "jäykästä" punnerruksesta.
Sen vuoksi kysyinkin tuota suhdetta.

Treenattu, tekninen pystypunnerrus >< treenamaton penkki 1/1.

Treenattu penkki >< teknisesti treenaamaton pystypunnerrus.

Voimamieskisoissa näkee silloin tällöin punttitausta omvia kavereita.
Ero näkyy ylös suuntautuvissa nostoissa.
Punttitausta ei missään tapauksessa takaa parasta rulosta.

Tuo papattelija voisi hieman perehtyä asiaan ennen kannustusta!

64-v kirjoitti:

Porukka voitti useana peräkkäisenä vuotena kotilavamestaruuden.

Joukossa mm. nuorten kaksinkertainen MM-kakkonen, miesten Euroopan mestari, Suomen mestari, SM-mitalisteja, ikämiesten SM-mitalisteja.

Silloin pystypunnerrus suoritettiin kaksoisvipillä.
Mahapotku suorin polvin, punnerrus allemeno.
Poikkeaa oleellisesti "jäykästä" punnerruksesta.
Sen vuoksi kysyinkin tuota suhdetta.

Treenattu, tekninen pystypunnerrus >< treenamaton penkki 1/1.

Treenattu penkki >< teknisesti treenaamaton pystypunnerrus.

Voimamieskisoissa näkee silloin tällöin punttitausta omvia kavereita.
Ero näkyy ylös suuntautuvissa nostoissa.
Punttitausta ei missään tapauksessa takaa parasta rulosta.

Tuo papattelija voisi hieman perehtyä asiaan ennen kannustusta!

Lue lisää

Linkistä löytyy tietoa aikanaan kovasta kaverista. Lisäksi löytyy suuntaa antavaa tietoa (olympia)punnerruksesta. ==> http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Kangasniemi#Maailmanenn.C3.A4tykset

Olympianostoihin kuului aikanaan myös PUNNERRUS työnnön ja tempauksen lisäksi. Onkohan tässä ketjussa keskusteltu juuri tuosta PUNNERRUKSESTA? : )

puntti-karju kirjoitti:

Linkistä löytyy tietoa aikanaan kovasta kaverista. Lisäksi löytyy suuntaa antavaa tietoa (olympia)punnerruksesta. ==> http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Kangasniemi#Maailmanenn.C3.A4tykset

Olympianostoihin kuului aikanaan myös PUNNERRUS työnnön ja tempauksen lisäksi. Onkohan tässä ketjussa keskusteltu juuri tuosta PUNNERRUKSESTA? : )

Lue lisää

Juuri tuota, aikanaan kolmiottelun avauslajina ollutta punnerrusta tarkoitan.

Vertailun vuoksi.
82,5kg:n sarjassa (sarjajako oli toinen) SM-B pronssi lähti sarjalla 130, 120, 150.
punnerrus, tempaus työntö.

Minusta nuo penkkaajien tulokset ovat hurjan tuntuisia kun väkisinkin tarkastelen niitä omasta vinkkelistäni verraten omaan muinaiseen pystyyn ja penkkiin.

64-v kirjoitti:

Juuri tuota, aikanaan kolmiottelun avauslajina ollutta punnerrusta tarkoitan.

Vertailun vuoksi.
82,5kg:n sarjassa (sarjajako oli toinen) SM-B pronssi lähti sarjalla 130, 120, 150.
punnerrus, tempaus työntö.

Minusta nuo penkkaajien tulokset ovat hurjan tuntuisia kun väkisinkin tarkastelen niitä omasta vinkkelistäni verraten omaan muinaiseen pystyyn ja penkkiin.

Lue lisää

...aikanaan tuo punnerrus poistettiin olympia-nostoista? Mulla ei ole aavistustakaan.

Mutta jos palataan PYSTYPUNNERRUKSEEN mitä saleilla reenataan niin ois mukava tietää nykyisten superraskaansarjan PAINONNOSTAJIEN reenipainot jos tuo pystypunnerrus tehdään ilman jaloilla niiaamista siis pelkästään käsi-,ja rintalihaksilla. Taitais meillä voimanoston harrastajilla mennä sormi suuhun ainakin mulla ; ) Itse kauan sitten muistaakseni otin ykkösen niskantakaa jotain 130kg mutta pystypunnerrusta ETEEN en muista koskaan kokeilleeni maksimia. Lieneekö yhtään sen enempää.

puntti-karju kirjoitti:

...aikanaan tuo punnerrus poistettiin olympia-nostoista? Mulla ei ole aavistustakaan.

Mutta jos palataan PYSTYPUNNERRUKSEEN mitä saleilla reenataan niin ois mukava tietää nykyisten superraskaansarjan PAINONNOSTAJIEN reenipainot jos tuo pystypunnerrus tehdään ilman jaloilla niiaamista siis pelkästään käsi-,ja rintalihaksilla. Taitais meillä voimanoston harrastajilla mennä sormi suuhun ainakin mulla ; ) Itse kauan sitten muistaakseni otin ykkösen niskantakaa jotain 130kg mutta pystypunnerrusta ETEEN en muista koskaan kokeilleeni maksimia. Lieneekö yhtään sen enempää.

Lue lisää

50-luvun filmejä katsoessa pystypunnerrus suoritettiin kroppa lähtöasennossa suorana, pelkällä alle menolla = selkä taaksepäin kaarelle sen minkä selkä ja vyö sallivat.

Sääntöjen (minulla oli jopa tuomarikortti) yksi perustekijä oli SUORAT POLVET koko suorituksen ajan.

Itäblokin kaverit lanseerasivat kaksoisvipin = lähtö takakenossa > mahapotkulla tanko liikkeelle > punnerrus yhdistettynä allemenoon.

Ko. tekniikassa tulee polviin väkisinkin joustoa.
Tulkintakysymys! Mitä nimekkäämpi nostaja, sitä enemmän sallittiin polvijoustoa.
Samalla salilla käyneen B-kaverin punnerruksen ja työnnön ero oli ainoastaan 20kg. 130/150.
Oli hyvä, tekninen, nopea työntäjä.

Tuomaritulkinnat ja selkää tuhoava vaikutus vaikuttivat poistamiseen.

Verrattuna niskan takaa punnerrukseen menee hyvällä kaksoisvipillä ainakin 25 - 40% enemmän.
130 niskan takaa > noin 160 - 180 kunnon tekniikalla pystystä.

Alkupotku vaatii helvetin vahvan vatsan.
Treenasimme vatsaa poikki penkin pitkänä.
Minä, c-luokan jätkä, otin vitosia 40kg niskan takana.

Eroa niskan takaa tai edestä rinnalta punnerrettaessa en pysty arvioimaan enkä kokeilemaan.
En osaa punnertaa "jäykkänä".
Penkilläkin, ilman selkänojaa istuen, onnistun jotenkin rytkäyttämään vipin tapaista tiukemmalle joutuessani.

Sellainen kutina on kiveksissä että edestä menee enemmän?

64-v kirjoitti:

50-luvun filmejä katsoessa pystypunnerrus suoritettiin kroppa lähtöasennossa suorana, pelkällä alle menolla = selkä taaksepäin kaarelle sen minkä selkä ja vyö sallivat.

Sääntöjen (minulla oli jopa tuomarikortti) yksi perustekijä oli SUORAT POLVET koko suorituksen ajan.

Itäblokin kaverit lanseerasivat kaksoisvipin = lähtö takakenossa > mahapotkulla tanko liikkeelle > punnerrus yhdistettynä allemenoon.

Ko. tekniikassa tulee polviin väkisinkin joustoa.
Tulkintakysymys! Mitä nimekkäämpi nostaja, sitä enemmän sallittiin polvijoustoa.
Samalla salilla käyneen B-kaverin punnerruksen ja työnnön ero oli ainoastaan 20kg. 130/150.
Oli hyvä, tekninen, nopea työntäjä.

Tuomaritulkinnat ja selkää tuhoava vaikutus vaikuttivat poistamiseen.

Verrattuna niskan takaa punnerrukseen menee hyvällä kaksoisvipillä ainakin 25 - 40% enemmän.
130 niskan takaa > noin 160 - 180 kunnon tekniikalla pystystä.

Alkupotku vaatii helvetin vahvan vatsan.
Treenasimme vatsaa poikki penkin pitkänä.
Minä, c-luokan jätkä, otin vitosia 40kg niskan takana.

Eroa niskan takaa tai edestä rinnalta punnerrettaessa en pysty arvioimaan enkä kokeilemaan.
En osaa punnertaa "jäykkänä".
Penkilläkin, ilman selkänojaa istuen, onnistun jotenkin rytkäyttämään vipin tapaista tiukemmalle joutuessani.

Sellainen kutina on kiveksissä että edestä menee enemmän?

Lue lisää

Sulla tuntuu tota konkreettista tietoa olla : ) Jotain tollaisia syitä arvelinkin punnerruksen poistmiseksi olevan. Selkä ainakin rasittuu rajusti.

Itse aikanaan pentuna 70-luvulla ihailin Vasili Aleksejevia joka oli aikanaan joidenkin mielestä maailman vahvin mies. Oli voimaa ja tekniikkaa. Itse pitkänä ja laihana kaverina ihmettelin moista isoa,joskin myös lihavaa äijää joka nosteli romuja tanko notkolla. Siihen aikaan en ollut voimanostosta vielä kuullutkaan. Taisi olla silloin aika pienen porukan pyörittämää vielä voimanosto siis. Aleksejevin ihailu aikanaan sai tämän ruikun kaverin hommaamaan punttitangon ja siitä alkoi voimailun harrastaminen. Moni sukulainen neuvoi teini-ikäisenä,parimetrisenä pojan hujoppina aloittamaan koripallon pelaamisen ennemmin kuin rikkoo punttien kanssa paikat. No puntit kuitenkin vei miehen mennessään. Jälkeenpäin olen miettinyt että olis kannattanut ottaa reeneihin mukaan lisäksi ainakin työntö ja miksei myös punnerrus. Olis varmaan tuonut parannusta voimanostopuolellekin.

Painonnostokisoihin vois myös olla mielenkiintoista mennä oikein paikanpäälle katsomaan. Harmi että tämäkin voimailulaji kärsii kiinnostuksen puutteesta kansan keskuudessa. Toisaalta kisojakaan niin hirveästi ole. Jotain pikkukisoja jäsenten välillä taitaa olla jossain,joskus : (

puntti-karju kirjoitti:

Sulla tuntuu tota konkreettista tietoa olla : ) Jotain tollaisia syitä arvelinkin punnerruksen poistmiseksi olevan. Selkä ainakin rasittuu rajusti.

Itse aikanaan pentuna 70-luvulla ihailin Vasili Aleksejevia joka oli aikanaan joidenkin mielestä maailman vahvin mies. Oli voimaa ja tekniikkaa. Itse pitkänä ja laihana kaverina ihmettelin moista isoa,joskin myös lihavaa äijää joka nosteli romuja tanko notkolla. Siihen aikaan en ollut voimanostosta vielä kuullutkaan. Taisi olla silloin aika pienen porukan pyörittämää vielä voimanosto siis. Aleksejevin ihailu aikanaan sai tämän ruikun kaverin hommaamaan punttitangon ja siitä alkoi voimailun harrastaminen. Moni sukulainen neuvoi teini-ikäisenä,parimetrisenä pojan hujoppina aloittamaan koripallon pelaamisen ennemmin kuin rikkoo punttien kanssa paikat. No puntit kuitenkin vei miehen mennessään. Jälkeenpäin olen miettinyt että olis kannattanut ottaa reeneihin mukaan lisäksi ainakin työntö ja miksei myös punnerrus. Olis varmaan tuonut parannusta voimanostopuolellekin.

Painonnostokisoihin vois myös olla mielenkiintoista mennä oikein paikanpäälle katsomaan. Harmi että tämäkin voimailulaji kärsii kiinnostuksen puutteesta kansan keskuudessa. Toisaalta kisojakaan niin hirveästi ole. Jotain pikkukisoja jäsenten välillä taitaa olla jossain,joskus : (

Lue lisää

Seuramme nuorten MM-2:n hävisi nimenomaan Aleksejeville nuorten kisoissa Salonikissa.

Poika oli ensimmäistä kertaa ulkomailla ja yksin ilman huoltajaa.
Jäi aloituspainoihin.
Sittemmin Neuvostoliiton valmennusjärjestelmä näytti tehonsa.

Mittasuhteilla on puntissa merkitystä.
Pituus, varsinkaan pitkät raajat, ei ole ainakaan eduksi.

Aitalakin siirtyi hyvin varhaisessa vaiheessa voimamies puolelle.

Aikanaan yleisintä oli siirtyminen puntista voimanostoon.
Kyseessä on kuitenkin kaksi hyvin erilaista lajia.

Punttikisat ovat harvassa. SM-kisatkin ovat hengettömät.

Meillä, pienellä Kaakkois-Suomalaisella paikkakunnalla järjestettiin aikanaan muutama Baltic Cup, Ranska-Suomi maaottelu ja yhdet SM-kisat.
Ovat vain kaukainen muisto.
Tulostasosta puhumattakaan.

Ps. Oman harrastukseni myötä myös vaimo innostui punttikisoista.
Poikamme lyhyt kilpailurupeama myös lisäsi kiinnostusta.

puntti-karju kirjoitti:

Kovia tuloksia jos pystystä ottaa saman kuin penkistä! Mulla suhde ollut pyöreesti puolet NISKANTAKAA-punnerruksessa mitä olen ottanu penkkipunnerruksessa. Pystypunnerrus ollu mulla aina huono. 130 kiloa on kova tulos kenelle vaan. Kukaan kun pystypunnerrusta ei varmaankaan tee minään pääliikkeenä. Painonnostajien tuloksia ois kyllä kiva kuulla. Ne varmaan ois kovempia. Vahva mies-kilpailijat nostelee yli 150:nen kilon kiviä pään päälle. Tosin ne laskee kiven pään päälle ja kokistamalla polvia saavat sieltä lisää paukkua nostoon. Itse olen ottanut oman enkkani niskan takaa 130 kiloa ilman "niiausta" pelkästään siis punnertamalla. Pari bodaria omalta salilta tehnyt samat kilot ko.liikkeessä. Et kyllä bodarien hartioissa voimaakin on : )

Lue lisää

Isot äijät jopa punnersivat enemmän kuin työnsivät. Neukut reilusti yli 200 kg. Ulkomuistista heittäisin että noin 230 kg luokkaa.Punnerruksen poistumisen myötä "tynnyrinmuotoiset" nostajat eivät saaneet enää etua ison vatsan tasapainottavasta elementistä... (olivät vähän älyttömän takakenossa)

puntti-karju kirjoitti:

Sulla tuntuu tota konkreettista tietoa olla : ) Jotain tollaisia syitä arvelinkin punnerruksen poistmiseksi olevan. Selkä ainakin rasittuu rajusti.

Itse aikanaan pentuna 70-luvulla ihailin Vasili Aleksejevia joka oli aikanaan joidenkin mielestä maailman vahvin mies. Oli voimaa ja tekniikkaa. Itse pitkänä ja laihana kaverina ihmettelin moista isoa,joskin myös lihavaa äijää joka nosteli romuja tanko notkolla. Siihen aikaan en ollut voimanostosta vielä kuullutkaan. Taisi olla silloin aika pienen porukan pyörittämää vielä voimanosto siis. Aleksejevin ihailu aikanaan sai tämän ruikun kaverin hommaamaan punttitangon ja siitä alkoi voimailun harrastaminen. Moni sukulainen neuvoi teini-ikäisenä,parimetrisenä pojan hujoppina aloittamaan koripallon pelaamisen ennemmin kuin rikkoo punttien kanssa paikat. No puntit kuitenkin vei miehen mennessään. Jälkeenpäin olen miettinyt että olis kannattanut ottaa reeneihin mukaan lisäksi ainakin työntö ja miksei myös punnerrus. Olis varmaan tuonut parannusta voimanostopuolellekin.

Painonnostokisoihin vois myös olla mielenkiintoista mennä oikein paikanpäälle katsomaan. Harmi että tämäkin voimailulaji kärsii kiinnostuksen puutteesta kansan keskuudessa. Toisaalta kisojakaan niin hirveästi ole. Jotain pikkukisoja jäsenten välillä taitaa olla jossain,joskus : (

Lue lisää

"Jälkeenpäin olen miettinyt että olis kannattanut ottaa reeneihin mukaan lisäksi ainakin työntö ja miksei myös punnerrus. Olis varmaan tuonut parannusta voimanostopuolellekin."


Monet entiset olympianostajat käyttävät edelleen voimanostoon siirryttyään olympianoston apuliikkeitä es työntöveto ja korkea työntötöveto "rassaavat" samoja paikkoja, joita kaivataan maastavedossa kapealla jalkaotteella. Keveämmillä harjoituspainoilla saadaan kova rasitus, sillä likenopeus on kova... Ja yleensä palautuminen on paljon nopeampaa, kuin isoilla painoilla junnaten tehdyistä harjotteista.

Itse kokeilin 6 vuotta voimanostoon siirtymisen jälkeen rinnallevetoja ja maastaveto oli parantunut tuossa välissä 160 kg --> 300 kg
Rinnalleveto oli 1982 140 kg (sama raakana ja kyykkyyn)... 6 v junnitreeni oli nostanut perusvoimatasoa niin, että raakana meni 160 kg ja he-le-ve-tin hitaaseen kyykkyyn 180 kg (ylöstyöntöä en edes uskaltanut kokeilla :)

Perstuntumalla sanoisin että edestä istuen 160kg viittaisi pystystä tuplavipillä 180-200:n tietämiin.

Riippuu tekniikasta ja jouston sekä alle menon asteesta.
Noilla kiloilla olisi tuomarilinjakin ollut "ymmärtävä".

Kova tulos! Vaikka mulla penkki-recordi onkin jonkinverran suurempi niin niskantakaa en ole päässyt kuin 130 kiloon saakka : ) Sekin jo vuosia sitten. Toisaalta pituudestani voi jossain nostossa olla haittaa mutta enpä osaa sanoa onko juuri pystypunnerruksessa pitkistä vipuvarsista haittaa tai hyötyä? Olkapäät leikkausten jäljiltä sellaset etten nykyään voi niskantakaa punnertaa edes smith-koneessa : (

puntti-karju kirjoitti:

Kova tulos! Vaikka mulla penkki-recordi onkin jonkinverran suurempi niin niskantakaa en ole päässyt kuin 130 kiloon saakka : ) Sekin jo vuosia sitten. Toisaalta pituudestani voi jossain nostossa olla haittaa mutta enpä osaa sanoa onko juuri pystypunnerruksessa pitkistä vipuvarsista haittaa tai hyötyä? Olkapäät leikkausten jäljiltä sellaset etten nykyään voi niskantakaa punnertaa edes smith-koneessa : (

Lue lisää

"penikkana" (16 vee) työnsin niskantakaa 140 kg vaikka työntöennätykseni oli vain 135 kg (Heikot jalat) ja punnersin silloin huimat 75 kg niskantakaa. ja salaa treenattu penkki 135-140 kg huitteilla. Painoa samat kun nyt pappana eli 90-95 kg

"rytmityksellä" (jalat suorarana, mutta kroppaa-rintarankaa käyttämällä) meni parhaillaan kymppikilon yli vielä eli 8 * 130 "rekkaa en oikeastaa koskaan yrittänyt niskantakaa loukkaantumisriskin vuoksi.

Sinulla tuota mittaa on tosi paljon enemmän kuin itsellä. (minä 175 cm ja paino 1990-1992 n 120 - 127 kg) Nyt "hölkkäukko" 95 kg ja enimmäkseen lenkkeilen ja joskus ihan naurattaa, kun nykyään kyykkään entisillä niskantakaapunnerruspainoilla.
No elää ehken vielä viiskymmpisten yli paremmin :)
Nooo... en 1990 luvun alussa jaksanut tehdä 50 km hiihtolenkkejä tai 25 km hölkkälenkkejä. Silti arvostan VOIMAA edelleen eniten, vaikkei sitä itsellä enää pahemmin olekkaan.

64-v kirjoitti:

Perstuntumalla sanoisin että edestä istuen 160kg viittaisi pystystä tuplavipillä 180-200:n tietämiin.

Riippuu tekniikasta ja jouston sekä alle menon asteesta.
Noilla kiloilla olisi tuomarilinjakin ollut "ymmärtävä".

Lue lisää

Vaikka treenasin vatsoja ihan tosissaan ja mahd.kovilla lisäpainoilla, niin kyllä se allemeno olisi vienyt varmaan jalat lopullisesti alta.

Itsellä se lyhyehkö olympianosto ura oli 1977-1981
Parhailaan 16 vee 100 temp/135 työntö sarjaan 90 kg. Ja silloin katseli kauhistellen ja ihaillen 1970 luvun alun kovia punnertajia ja heidän "loppuasentoaan" (tai vähän ennen) ------Älytön takakeno ja rautaa tulessa 220

Kaarlo Kangasniemihän kuului jonkun loukkaantumisen jälkeen treenanneen punnerrusta lattialla istuen 100 - 120 kg painoilla kympin sarjoja oman painon ollessa 90 kg huitteilla. Siinä pitää punnertaa voimalla, eikä kikkailut onnistu....