Mikä teillä on penkkipunnerruksen ja pystypunnerruksen suhde?
Penkki ilman paitaa.
Pystypunnerrus seisten, suorin polvin ilman polvipotkua ja jaloilla allemenoa.
Emme harrastaneet penkkiä mutta joskus piruuttaan kokeilimme ja jokaisella suhde oli suunnilleen 1/1.
Oma pystypunnerrustulokseni jäi kilpailuolosuhteissa 100kg:loon. Penkin kokeilu jäi samaan.
Paremman tason hepuilla suhde oli suunnilleen sama.
Penkin punnersimme kapealla otteella.
Tekniikasta en muuta tiedä mutta hengityksen rytmitys kyllä hallittiin.
Kysymys penkkaajille
64-v
24
3106
Vastaukset
- pedu iini
aika harvat punnertaa puhtaasti pystystä paljoa yli 100 kiloa, oli penkkitulos sitten 130kg tai 230 kg. oli punnertaja minkälainen tahansa, niin hiljasta alkaa olemaan pystypunnerruksessa reilusti yli 100 kilon painoissa.
- m.pieni
en tiiä maksimia suorin jaloin mut jonkinverran
kokeillut seisten ja 6 sarjat mennyt 75kg joten
vois olla parempikin jos keskittyis kyseiseen liikkeeseen siis seisten.
ja penkkimaksimi on nyt siinä 150-160kg tiettämill'
en ole maksimia kokeillut koska vasta nyt olkapää
alkaa olleen kunnossa.
treeneissä 130kg meni kutoset joten arvailla voi
vaan maksimia. - suhde
Penkki 150, pysty 80.
- 64-v
Ilmeisesti pystypunnerrus on jossain määrin koordinaatiosta riippuva?
Siinä on kuitenkin kroppa mukana ja vaikka olisi pirukseen voimaa niin se ei välttämättä keskity oikein.
Penkki lienee tulosta ajatellen yksiselitteisempi.
Olympianostojen jäljiltä taidan olla vippaajatyyppi.
Tiukalle joutuessa löydän vieläkin vipin vaikka istumapunnerrukseen.
Tuo 150 tuntuu jälkeen päinkin ajatellen karmealta.
Jokainen lisäkilo on toukassa.
Meillä kovin jätkä punnersi penkistä 130kg.
Pystystä saman. - puntti-karju
64-v kirjoitti:
Ilmeisesti pystypunnerrus on jossain määrin koordinaatiosta riippuva?
Siinä on kuitenkin kroppa mukana ja vaikka olisi pirukseen voimaa niin se ei välttämättä keskity oikein.
Penkki lienee tulosta ajatellen yksiselitteisempi.
Olympianostojen jäljiltä taidan olla vippaajatyyppi.
Tiukalle joutuessa löydän vieläkin vipin vaikka istumapunnerrukseen.
Tuo 150 tuntuu jälkeen päinkin ajatellen karmealta.
Jokainen lisäkilo on toukassa.
Meillä kovin jätkä punnersi penkistä 130kg.
Pystystä saman.Kovia tuloksia jos pystystä ottaa saman kuin penkistä! Mulla suhde ollut pyöreesti puolet NISKANTAKAA-punnerruksessa mitä olen ottanu penkkipunnerruksessa. Pystypunnerrus ollu mulla aina huono. 130 kiloa on kova tulos kenelle vaan. Kukaan kun pystypunnerrusta ei varmaankaan tee minään pääliikkeenä. Painonnostajien tuloksia ois kyllä kiva kuulla. Ne varmaan ois kovempia. Vahva mies-kilpailijat nostelee yli 150:nen kilon kiviä pään päälle. Tosin ne laskee kiven pään päälle ja kokistamalla polvia saavat sieltä lisää paukkua nostoon. Itse olen ottanut oman enkkani niskan takaa 130 kiloa ilman "niiausta" pelkästään siis punnertamalla. Pari bodaria omalta salilta tehnyt samat kilot ko.liikkeessä. Et kyllä bodarien hartioissa voimaakin on : )
- puhuuu
64-v kirjoitti:
Ilmeisesti pystypunnerrus on jossain määrin koordinaatiosta riippuva?
Siinä on kuitenkin kroppa mukana ja vaikka olisi pirukseen voimaa niin se ei välttämättä keskity oikein.
Penkki lienee tulosta ajatellen yksiselitteisempi.
Olympianostojen jäljiltä taidan olla vippaajatyyppi.
Tiukalle joutuessa löydän vieläkin vipin vaikka istumapunnerrukseen.
Tuo 150 tuntuu jälkeen päinkin ajatellen karmealta.
Jokainen lisäkilo on toukassa.
Meillä kovin jätkä punnersi penkistä 130kg.
Pystystä saman.vanhainkotii näitä tarinoitas...
- 64-v
puntti-karju kirjoitti:
Kovia tuloksia jos pystystä ottaa saman kuin penkistä! Mulla suhde ollut pyöreesti puolet NISKANTAKAA-punnerruksessa mitä olen ottanu penkkipunnerruksessa. Pystypunnerrus ollu mulla aina huono. 130 kiloa on kova tulos kenelle vaan. Kukaan kun pystypunnerrusta ei varmaankaan tee minään pääliikkeenä. Painonnostajien tuloksia ois kyllä kiva kuulla. Ne varmaan ois kovempia. Vahva mies-kilpailijat nostelee yli 150:nen kilon kiviä pään päälle. Tosin ne laskee kiven pään päälle ja kokistamalla polvia saavat sieltä lisää paukkua nostoon. Itse olen ottanut oman enkkani niskan takaa 130 kiloa ilman "niiausta" pelkästään siis punnertamalla. Pari bodaria omalta salilta tehnyt samat kilot ko.liikkeessä. Et kyllä bodarien hartioissa voimaakin on : )
Porukka voitti useana peräkkäisenä vuotena kotilavamestaruuden.
Joukossa mm. nuorten kaksinkertainen MM-kakkonen, miesten Euroopan mestari, Suomen mestari, SM-mitalisteja, ikämiesten SM-mitalisteja.
Silloin pystypunnerrus suoritettiin kaksoisvipillä.
Mahapotku suorin polvin, punnerrus allemeno.
Poikkeaa oleellisesti "jäykästä" punnerruksesta.
Sen vuoksi kysyinkin tuota suhdetta.
Treenattu, tekninen pystypunnerrus >< treenamaton penkki 1/1.
Treenattu penkki >< teknisesti treenaamaton pystypunnerrus.
Voimamieskisoissa näkee silloin tällöin punttitausta omvia kavereita.
Ero näkyy ylös suuntautuvissa nostoissa.
Punttitausta ei missään tapauksessa takaa parasta rulosta.
Tuo papattelija voisi hieman perehtyä asiaan ennen kannustusta! - puntti-karju
64-v kirjoitti:
Porukka voitti useana peräkkäisenä vuotena kotilavamestaruuden.
Joukossa mm. nuorten kaksinkertainen MM-kakkonen, miesten Euroopan mestari, Suomen mestari, SM-mitalisteja, ikämiesten SM-mitalisteja.
Silloin pystypunnerrus suoritettiin kaksoisvipillä.
Mahapotku suorin polvin, punnerrus allemeno.
Poikkeaa oleellisesti "jäykästä" punnerruksesta.
Sen vuoksi kysyinkin tuota suhdetta.
Treenattu, tekninen pystypunnerrus >< treenamaton penkki 1/1.
Treenattu penkki >< teknisesti treenaamaton pystypunnerrus.
Voimamieskisoissa näkee silloin tällöin punttitausta omvia kavereita.
Ero näkyy ylös suuntautuvissa nostoissa.
Punttitausta ei missään tapauksessa takaa parasta rulosta.
Tuo papattelija voisi hieman perehtyä asiaan ennen kannustusta!Linkistä löytyy tietoa aikanaan kovasta kaverista. Lisäksi löytyy suuntaa antavaa tietoa (olympia)punnerruksesta. ==> http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Kangasniemi#Maailmanenn.C3.A4tykset
Olympianostoihin kuului aikanaan myös PUNNERRUS työnnön ja tempauksen lisäksi. Onkohan tässä ketjussa keskusteltu juuri tuosta PUNNERRUKSESTA? : ) - 64-v
puntti-karju kirjoitti:
Linkistä löytyy tietoa aikanaan kovasta kaverista. Lisäksi löytyy suuntaa antavaa tietoa (olympia)punnerruksesta. ==> http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Kangasniemi#Maailmanenn.C3.A4tykset
Olympianostoihin kuului aikanaan myös PUNNERRUS työnnön ja tempauksen lisäksi. Onkohan tässä ketjussa keskusteltu juuri tuosta PUNNERRUKSESTA? : )Juuri tuota, aikanaan kolmiottelun avauslajina ollutta punnerrusta tarkoitan.
Vertailun vuoksi.
82,5kg:n sarjassa (sarjajako oli toinen) SM-B pronssi lähti sarjalla 130, 120, 150.
punnerrus, tempaus työntö.
Minusta nuo penkkaajien tulokset ovat hurjan tuntuisia kun väkisinkin tarkastelen niitä omasta vinkkelistäni verraten omaan muinaiseen pystyyn ja penkkiin. - puntti-karju
64-v kirjoitti:
Juuri tuota, aikanaan kolmiottelun avauslajina ollutta punnerrusta tarkoitan.
Vertailun vuoksi.
82,5kg:n sarjassa (sarjajako oli toinen) SM-B pronssi lähti sarjalla 130, 120, 150.
punnerrus, tempaus työntö.
Minusta nuo penkkaajien tulokset ovat hurjan tuntuisia kun väkisinkin tarkastelen niitä omasta vinkkelistäni verraten omaan muinaiseen pystyyn ja penkkiin....aikanaan tuo punnerrus poistettiin olympia-nostoista? Mulla ei ole aavistustakaan.
Mutta jos palataan PYSTYPUNNERRUKSEEN mitä saleilla reenataan niin ois mukava tietää nykyisten superraskaansarjan PAINONNOSTAJIEN reenipainot jos tuo pystypunnerrus tehdään ilman jaloilla niiaamista siis pelkästään käsi-,ja rintalihaksilla. Taitais meillä voimanoston harrastajilla mennä sormi suuhun ainakin mulla ; ) Itse kauan sitten muistaakseni otin ykkösen niskantakaa jotain 130kg mutta pystypunnerrusta ETEEN en muista koskaan kokeilleeni maksimia. Lieneekö yhtään sen enempää. - 64-v
puntti-karju kirjoitti:
...aikanaan tuo punnerrus poistettiin olympia-nostoista? Mulla ei ole aavistustakaan.
Mutta jos palataan PYSTYPUNNERRUKSEEN mitä saleilla reenataan niin ois mukava tietää nykyisten superraskaansarjan PAINONNOSTAJIEN reenipainot jos tuo pystypunnerrus tehdään ilman jaloilla niiaamista siis pelkästään käsi-,ja rintalihaksilla. Taitais meillä voimanoston harrastajilla mennä sormi suuhun ainakin mulla ; ) Itse kauan sitten muistaakseni otin ykkösen niskantakaa jotain 130kg mutta pystypunnerrusta ETEEN en muista koskaan kokeilleeni maksimia. Lieneekö yhtään sen enempää.50-luvun filmejä katsoessa pystypunnerrus suoritettiin kroppa lähtöasennossa suorana, pelkällä alle menolla = selkä taaksepäin kaarelle sen minkä selkä ja vyö sallivat.
Sääntöjen (minulla oli jopa tuomarikortti) yksi perustekijä oli SUORAT POLVET koko suorituksen ajan.
Itäblokin kaverit lanseerasivat kaksoisvipin = lähtö takakenossa > mahapotkulla tanko liikkeelle > punnerrus yhdistettynä allemenoon.
Ko. tekniikassa tulee polviin väkisinkin joustoa.
Tulkintakysymys! Mitä nimekkäämpi nostaja, sitä enemmän sallittiin polvijoustoa.
Samalla salilla käyneen B-kaverin punnerruksen ja työnnön ero oli ainoastaan 20kg. 130/150.
Oli hyvä, tekninen, nopea työntäjä.
Tuomaritulkinnat ja selkää tuhoava vaikutus vaikuttivat poistamiseen.
Verrattuna niskan takaa punnerrukseen menee hyvällä kaksoisvipillä ainakin 25 - 40% enemmän.
130 niskan takaa > noin 160 - 180 kunnon tekniikalla pystystä.
Alkupotku vaatii helvetin vahvan vatsan.
Treenasimme vatsaa poikki penkin pitkänä.
Minä, c-luokan jätkä, otin vitosia 40kg niskan takana.
Eroa niskan takaa tai edestä rinnalta punnerrettaessa en pysty arvioimaan enkä kokeilemaan.
En osaa punnertaa "jäykkänä".
Penkilläkin, ilman selkänojaa istuen, onnistun jotenkin rytkäyttämään vipin tapaista tiukemmalle joutuessani.
Sellainen kutina on kiveksissä että edestä menee enemmän? - puntti-karju
64-v kirjoitti:
50-luvun filmejä katsoessa pystypunnerrus suoritettiin kroppa lähtöasennossa suorana, pelkällä alle menolla = selkä taaksepäin kaarelle sen minkä selkä ja vyö sallivat.
Sääntöjen (minulla oli jopa tuomarikortti) yksi perustekijä oli SUORAT POLVET koko suorituksen ajan.
Itäblokin kaverit lanseerasivat kaksoisvipin = lähtö takakenossa > mahapotkulla tanko liikkeelle > punnerrus yhdistettynä allemenoon.
Ko. tekniikassa tulee polviin väkisinkin joustoa.
Tulkintakysymys! Mitä nimekkäämpi nostaja, sitä enemmän sallittiin polvijoustoa.
Samalla salilla käyneen B-kaverin punnerruksen ja työnnön ero oli ainoastaan 20kg. 130/150.
Oli hyvä, tekninen, nopea työntäjä.
Tuomaritulkinnat ja selkää tuhoava vaikutus vaikuttivat poistamiseen.
Verrattuna niskan takaa punnerrukseen menee hyvällä kaksoisvipillä ainakin 25 - 40% enemmän.
130 niskan takaa > noin 160 - 180 kunnon tekniikalla pystystä.
Alkupotku vaatii helvetin vahvan vatsan.
Treenasimme vatsaa poikki penkin pitkänä.
Minä, c-luokan jätkä, otin vitosia 40kg niskan takana.
Eroa niskan takaa tai edestä rinnalta punnerrettaessa en pysty arvioimaan enkä kokeilemaan.
En osaa punnertaa "jäykkänä".
Penkilläkin, ilman selkänojaa istuen, onnistun jotenkin rytkäyttämään vipin tapaista tiukemmalle joutuessani.
Sellainen kutina on kiveksissä että edestä menee enemmän?Sulla tuntuu tota konkreettista tietoa olla : ) Jotain tollaisia syitä arvelinkin punnerruksen poistmiseksi olevan. Selkä ainakin rasittuu rajusti.
Itse aikanaan pentuna 70-luvulla ihailin Vasili Aleksejevia joka oli aikanaan joidenkin mielestä maailman vahvin mies. Oli voimaa ja tekniikkaa. Itse pitkänä ja laihana kaverina ihmettelin moista isoa,joskin myös lihavaa äijää joka nosteli romuja tanko notkolla. Siihen aikaan en ollut voimanostosta vielä kuullutkaan. Taisi olla silloin aika pienen porukan pyörittämää vielä voimanosto siis. Aleksejevin ihailu aikanaan sai tämän ruikun kaverin hommaamaan punttitangon ja siitä alkoi voimailun harrastaminen. Moni sukulainen neuvoi teini-ikäisenä,parimetrisenä pojan hujoppina aloittamaan koripallon pelaamisen ennemmin kuin rikkoo punttien kanssa paikat. No puntit kuitenkin vei miehen mennessään. Jälkeenpäin olen miettinyt että olis kannattanut ottaa reeneihin mukaan lisäksi ainakin työntö ja miksei myös punnerrus. Olis varmaan tuonut parannusta voimanostopuolellekin.
Painonnostokisoihin vois myös olla mielenkiintoista mennä oikein paikanpäälle katsomaan. Harmi että tämäkin voimailulaji kärsii kiinnostuksen puutteesta kansan keskuudessa. Toisaalta kisojakaan niin hirveästi ole. Jotain pikkukisoja jäsenten välillä taitaa olla jossain,joskus : ( - 64-vv
puntti-karju kirjoitti:
Sulla tuntuu tota konkreettista tietoa olla : ) Jotain tollaisia syitä arvelinkin punnerruksen poistmiseksi olevan. Selkä ainakin rasittuu rajusti.
Itse aikanaan pentuna 70-luvulla ihailin Vasili Aleksejevia joka oli aikanaan joidenkin mielestä maailman vahvin mies. Oli voimaa ja tekniikkaa. Itse pitkänä ja laihana kaverina ihmettelin moista isoa,joskin myös lihavaa äijää joka nosteli romuja tanko notkolla. Siihen aikaan en ollut voimanostosta vielä kuullutkaan. Taisi olla silloin aika pienen porukan pyörittämää vielä voimanosto siis. Aleksejevin ihailu aikanaan sai tämän ruikun kaverin hommaamaan punttitangon ja siitä alkoi voimailun harrastaminen. Moni sukulainen neuvoi teini-ikäisenä,parimetrisenä pojan hujoppina aloittamaan koripallon pelaamisen ennemmin kuin rikkoo punttien kanssa paikat. No puntit kuitenkin vei miehen mennessään. Jälkeenpäin olen miettinyt että olis kannattanut ottaa reeneihin mukaan lisäksi ainakin työntö ja miksei myös punnerrus. Olis varmaan tuonut parannusta voimanostopuolellekin.
Painonnostokisoihin vois myös olla mielenkiintoista mennä oikein paikanpäälle katsomaan. Harmi että tämäkin voimailulaji kärsii kiinnostuksen puutteesta kansan keskuudessa. Toisaalta kisojakaan niin hirveästi ole. Jotain pikkukisoja jäsenten välillä taitaa olla jossain,joskus : (Seuramme nuorten MM-2:n hävisi nimenomaan Aleksejeville nuorten kisoissa Salonikissa.
Poika oli ensimmäistä kertaa ulkomailla ja yksin ilman huoltajaa.
Jäi aloituspainoihin.
Sittemmin Neuvostoliiton valmennusjärjestelmä näytti tehonsa.
Mittasuhteilla on puntissa merkitystä.
Pituus, varsinkaan pitkät raajat, ei ole ainakaan eduksi.
Aitalakin siirtyi hyvin varhaisessa vaiheessa voimamies puolelle.
Aikanaan yleisintä oli siirtyminen puntista voimanostoon.
Kyseessä on kuitenkin kaksi hyvin erilaista lajia.
Punttikisat ovat harvassa. SM-kisatkin ovat hengettömät.
Meillä, pienellä Kaakkois-Suomalaisella paikkakunnalla järjestettiin aikanaan muutama Baltic Cup, Ranska-Suomi maaottelu ja yhdet SM-kisat.
Ovat vain kaukainen muisto.
Tulostasosta puhumattakaan.
Ps. Oman harrastukseni myötä myös vaimo innostui punttikisoista.
Poikamme lyhyt kilpailurupeama myös lisäsi kiinnostusta. - luvulla
puntti-karju kirjoitti:
Kovia tuloksia jos pystystä ottaa saman kuin penkistä! Mulla suhde ollut pyöreesti puolet NISKANTAKAA-punnerruksessa mitä olen ottanu penkkipunnerruksessa. Pystypunnerrus ollu mulla aina huono. 130 kiloa on kova tulos kenelle vaan. Kukaan kun pystypunnerrusta ei varmaankaan tee minään pääliikkeenä. Painonnostajien tuloksia ois kyllä kiva kuulla. Ne varmaan ois kovempia. Vahva mies-kilpailijat nostelee yli 150:nen kilon kiviä pään päälle. Tosin ne laskee kiven pään päälle ja kokistamalla polvia saavat sieltä lisää paukkua nostoon. Itse olen ottanut oman enkkani niskan takaa 130 kiloa ilman "niiausta" pelkästään siis punnertamalla. Pari bodaria omalta salilta tehnyt samat kilot ko.liikkeessä. Et kyllä bodarien hartioissa voimaakin on : )
Isot äijät jopa punnersivat enemmän kuin työnsivät. Neukut reilusti yli 200 kg. Ulkomuistista heittäisin että noin 230 kg luokkaa.Punnerruksen poistumisen myötä "tynnyrinmuotoiset" nostajat eivät saaneet enää etua ison vatsan tasapainottavasta elementistä... (olivät vähän älyttömän takakenossa)
- turiset
puntti-karju kirjoitti:
Sulla tuntuu tota konkreettista tietoa olla : ) Jotain tollaisia syitä arvelinkin punnerruksen poistmiseksi olevan. Selkä ainakin rasittuu rajusti.
Itse aikanaan pentuna 70-luvulla ihailin Vasili Aleksejevia joka oli aikanaan joidenkin mielestä maailman vahvin mies. Oli voimaa ja tekniikkaa. Itse pitkänä ja laihana kaverina ihmettelin moista isoa,joskin myös lihavaa äijää joka nosteli romuja tanko notkolla. Siihen aikaan en ollut voimanostosta vielä kuullutkaan. Taisi olla silloin aika pienen porukan pyörittämää vielä voimanosto siis. Aleksejevin ihailu aikanaan sai tämän ruikun kaverin hommaamaan punttitangon ja siitä alkoi voimailun harrastaminen. Moni sukulainen neuvoi teini-ikäisenä,parimetrisenä pojan hujoppina aloittamaan koripallon pelaamisen ennemmin kuin rikkoo punttien kanssa paikat. No puntit kuitenkin vei miehen mennessään. Jälkeenpäin olen miettinyt että olis kannattanut ottaa reeneihin mukaan lisäksi ainakin työntö ja miksei myös punnerrus. Olis varmaan tuonut parannusta voimanostopuolellekin.
Painonnostokisoihin vois myös olla mielenkiintoista mennä oikein paikanpäälle katsomaan. Harmi että tämäkin voimailulaji kärsii kiinnostuksen puutteesta kansan keskuudessa. Toisaalta kisojakaan niin hirveästi ole. Jotain pikkukisoja jäsenten välillä taitaa olla jossain,joskus : ("Jälkeenpäin olen miettinyt että olis kannattanut ottaa reeneihin mukaan lisäksi ainakin työntö ja miksei myös punnerrus. Olis varmaan tuonut parannusta voimanostopuolellekin."
Monet entiset olympianostajat käyttävät edelleen voimanostoon siirryttyään olympianoston apuliikkeitä es työntöveto ja korkea työntötöveto "rassaavat" samoja paikkoja, joita kaivataan maastavedossa kapealla jalkaotteella. Keveämmillä harjoituspainoilla saadaan kova rasitus, sillä likenopeus on kova... Ja yleensä palautuminen on paljon nopeampaa, kuin isoilla painoilla junnaten tehdyistä harjotteista.
Itse kokeilin 6 vuotta voimanostoon siirtymisen jälkeen rinnallevetoja ja maastaveto oli parantunut tuossa välissä 160 kg --> 300 kg
Rinnalleveto oli 1982 140 kg (sama raakana ja kyykkyyn)... 6 v junnitreeni oli nostanut perusvoimatasoa niin, että raakana meni 160 kg ja he-le-ve-tin hitaaseen kyykkyyn 180 kg (ylöstyöntöä en edes uskaltanut kokeilla :)
- Korsto
Tällä hetkellä peruskunto-kausi meneillään, mutta sanotaan, että penkki liikkuu 180-190 korvilla raakana treenipainojen perusteella, ja pystystä saan korkeintaan 100..eli suhde on melkeen 2:1.
- olen voimanosto
ukkeleita ja tavanomaisesta poiketen pystypunnerrus kuuluu olennaisesti reeneihin ja aikanaan kun sen otin käyttöön niin penkki oikein räjähti nousuun. n.hartianlevyinen ote ja olen ottanut 180kg penkistä ja pystypunnerrus istualtaan 125kg ykkönen ja 100kilolla kasi. ja niskantakaa ykkönen aika lailla sama, ehkä hiukan heikompi. eli uskoisin että tuo punnerrus suhteessa penkkiin on aika kova, koska eräs toveri otti samat penkistä ja punnersi 90kg edestä? olen siis ihan harrastelija, en siis juuri kisaile, mitä nyt vuosia sitte parit pikkukisat kävin.
Suurin osa voimanostajista ei käsittääkseni reenaa ollenkaan pystypunnerrusta, koska sanovat että menee paikat tukkoon ja penkki ei kulje, mutta en ole huomannut, päinvastoin kun en reenaa sitä niin tuntuu, että olkapäistä katoaa paukut kokonaan. ja joskus olen kuullut että jotkut ottaa tosta vaan 150kg edestä punnertaen istualtaan, mutta sanonpa vaan että se ukko ketä ottaa 150kg niin on aivan saatanan kova jätkä ja luulen että kyseiset tulokset on tehty kenties taljassa ja muutaman pyörän kautta ja todellinen paino on ehkä 75kg, kuka tietä? on tottakai isoja poikia jotka varmasti moiseen suoritukseen pystyy mutta ei niitä joka kylälle ole!
olen kolmekymppinen 100kiloinen naturaali voimailulajin harrastelija ja reenivuosia on siis aika paljon. - punnerrrrsin 1992
Penkkirekka 1990 luvun alkupuolella 225 topparina ilman paitaa. ( 8 * 200 kg)
Etupunnerrus istuen 160 (jostakin syystä käytin kroppaa siinä suhteessa paremmin) ja sama pystystä. Niskantakaa istuen 8 * 120 kg- 64-v
Perstuntumalla sanoisin että edestä istuen 160kg viittaisi pystystä tuplavipillä 180-200:n tietämiin.
Riippuu tekniikasta ja jouston sekä alle menon asteesta.
Noilla kiloilla olisi tuomarilinjakin ollut "ymmärtävä". - puntti-karju
Kova tulos! Vaikka mulla penkki-recordi onkin jonkinverran suurempi niin niskantakaa en ole päässyt kuin 130 kiloon saakka : ) Sekin jo vuosia sitten. Toisaalta pituudestani voi jossain nostossa olla haittaa mutta enpä osaa sanoa onko juuri pystypunnerruksessa pitkistä vipuvarsista haittaa tai hyötyä? Olkapäät leikkausten jäljiltä sellaset etten nykyään voi niskantakaa punnertaa edes smith-koneessa : (
- punttitaustasta apua
puntti-karju kirjoitti:
Kova tulos! Vaikka mulla penkki-recordi onkin jonkinverran suurempi niin niskantakaa en ole päässyt kuin 130 kiloon saakka : ) Sekin jo vuosia sitten. Toisaalta pituudestani voi jossain nostossa olla haittaa mutta enpä osaa sanoa onko juuri pystypunnerruksessa pitkistä vipuvarsista haittaa tai hyötyä? Olkapäät leikkausten jäljiltä sellaset etten nykyään voi niskantakaa punnertaa edes smith-koneessa : (
"penikkana" (16 vee) työnsin niskantakaa 140 kg vaikka työntöennätykseni oli vain 135 kg (Heikot jalat) ja punnersin silloin huimat 75 kg niskantakaa. ja salaa treenattu penkki 135-140 kg huitteilla. Painoa samat kun nyt pappana eli 90-95 kg
"rytmityksellä" (jalat suorarana, mutta kroppaa-rintarankaa käyttämällä) meni parhaillaan kymppikilon yli vielä eli 8 * 130 "rekkaa en oikeastaa koskaan yrittänyt niskantakaa loukkaantumisriskin vuoksi.
Sinulla tuota mittaa on tosi paljon enemmän kuin itsellä. (minä 175 cm ja paino 1990-1992 n 120 - 127 kg) Nyt "hölkkäukko" 95 kg ja enimmäkseen lenkkeilen ja joskus ihan naurattaa, kun nykyään kyykkään entisillä niskantakaapunnerruspainoilla.
No elää ehken vielä viiskymmpisten yli paremmin :)
Nooo... en 1990 luvun alussa jaksanut tehdä 50 km hiihtolenkkejä tai 25 km hölkkälenkkejä. Silti arvostan VOIMAA edelleen eniten, vaikkei sitä itsellä enää pahemmin olekkaan. - selkä olisi pettänyt .....
64-v kirjoitti:
Perstuntumalla sanoisin että edestä istuen 160kg viittaisi pystystä tuplavipillä 180-200:n tietämiin.
Riippuu tekniikasta ja jouston sekä alle menon asteesta.
Noilla kiloilla olisi tuomarilinjakin ollut "ymmärtävä".Vaikka treenasin vatsoja ihan tosissaan ja mahd.kovilla lisäpainoilla, niin kyllä se allemeno olisi vienyt varmaan jalat lopullisesti alta.
Itsellä se lyhyehkö olympianosto ura oli 1977-1981
Parhailaan 16 vee 100 temp/135 työntö sarjaan 90 kg. Ja silloin katseli kauhistellen ja ihaillen 1970 luvun alun kovia punnertajia ja heidän "loppuasentoaan" (tai vähän ennen) ------Älytön takakeno ja rautaa tulessa 220
Kaarlo Kangasniemihän kuului jonkun loukkaantumisen jälkeen treenanneen punnerrusta lattialla istuen 100 - 120 kg painoilla kympin sarjoja oman painon ollessa 90 kg huitteilla. Siinä pitää punnertaa voimalla, eikä kikkailut onnistu....
- yyyftrytfrytfgy
14v.Penkki 60kg,pystypunnerrus 42.5kg
- 24
Penkki on 170 ja pystypunnerrus 110 kiloa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.303371Kuinka kauan
Olet ollut kaivattuusi ihastunut/rakastunut? Tajusitko tunteesi heti, vai syventyivätkö ne hitaasti?1131433Kukka ampu taas Kokkolassa?
T. olisi hetkeä aiemmin lähtenyt johonkin. Naapuri kai tekijä J.K., ei paljasjalkainen Kokkolalainen, vaan n. 100km pääs71430Milli-helenalla ongelmia
Suomen virkavallan kanssa. Eipä ole ihme kun on etsintäkuullutettu jenkkilässäkin. Vähiin käy oleskelupaikat virottarell2231219Purra saksii taas. Hän on mielipuuhassaan.
Nyt hän leikkaa hyvinvointialueiltamme kymmeniä miljoonia. Sotea romutetaan tylysti. Terveydenhoitoamme kurjistetaan. ht241861Kun näen sinut
tulen iloiseksi. Tuskin uskallan katsoa sinua, herätät minussa niin paljon tunteita. En tunne sinua hyvin, mutta jotain34853- 60839
Ja taas kerran hallinto-oikeus että pieleen meni
Hallinto-oikeus kumosi kunnanhallituksen päätöksen vuokratalojen pääomituksesta. https://sysmad10.oncloudos.com/cgi/DREQ66824Löydänköhän koskaan
Sunlaista herkkää tunteellista joka jumaloi mua. Tuskin. Siksi harmittaa että asiat meni näin 🥲97778Helena Koivu on äiti
Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.119775