Kesän kynnyksellä

Tuon niminen laulu kuuluu minusta nykyisten kevätlaulujen eliittiin. Sitä esittää hyvin erikoinen bändi:" Sir Elwoodin hiljaiset värit". Bändi on erikoinen paitsi nimensä, myös biisiensä sisältöjen suhteen. Sen keulamies Juha Lehti julistaa: eläköön humanismi! Se on kova sana pehmeydessään - nykyisinä aikoina. Kuka uskaltaa julistaa ihmisyyttä, humanismia?

Jos vertaa "Neiti kevät on tullut kaupunkiin" Teräsbetonin "Missä miehet ratsastaa" biisiin, ero on suuri. Euroviisubiisiimme revittää ja uhoaa miehillä, jotka muka ratsujen selässä vievät jotakin sanomaa - mitä?

Seudullamme harrastetaan ratsastusta, mutta eivät miehet tai pojat sitä tee, vaan naiset ja pikkutytöt. Jos Euroviisumme nimi olisi "Missä pikkutytöt ratsastaa", oltaisiin lähempänä totuutta. Kun Juha Lehti kaipaa Neiti kevättä, jota hän on pitkän talven pimeydessä kaivannut ja ikävöinyt, se tulee niin aidosti, että vanhan sydäntä kouraisee.

Satakieli-, yölaulaja-tietodesta kiinnostunut, googleta 'Luscinia luscinia'. Sieltä saa kotitarpeiksi aiheesta tietoa.

Se on kevättä, kun
vaatteet vaalenee,
kuteet kevenee,
uloslähtö helpottuu,
sukset parveen nostetaan,
pyörän rattaat rasvataan,
kumeihin ilmat pumpataan,
päästään luontoon nauttimaan,
linnun laulua kuulemaan.

On kevätyö, hieman viileää mutta lämmintä armaani kainalossa. Luonto on hiljaa, ei tuulen henkäystäkään. Mäntymetsä ja sammal tuoksuu. Lähellä polveilee metsäpolku ja siltä suunnalta alkaa kuulua hiljaiseen kevätyöhön kehrääjälinnun tasainen surina, nousten ja laskien. Uneenko se meidät yrittää saada. Tämä jäi muistojäljeksi minulle iäksi.

Ihanimpia hetkiä vuodesta! Keväänvihreitä koivuja tuossa ikkunanäkymässä ja kastanjassakin lehtien aukeaminen pitkällä. Valkokukkainen kirsikkapuu puhkeaa kukkaan jo muutamien päivien sisällä, toisaalla jo vaaleanpunaiset kirsikkapuut kukkivat. Skilloja sinisenä mattona nurmikolla. Muutama narsissi helottaa kirsikkapuun alla. Aamuisin herääminen tähän valoon on riemullista. Tässä asuinpuistossani laulaa usein mustarastas.

Odottelen milloin satakieli saapuu rantalehdikkoon laulamaan aamuyön tunteina. Yleensä satakieli saapuu tai sen lauluun voi herätä tuokokuun puolivälin tienoilla. Ääni on tosi voimakas, jopa 100 desibeliä, laulu alkaa noin 03 - 04 välillä, siis suden tunteina.

Eipä muuta kun odottelemaan satakielen saapumista rantamaisemaan, sen runsasviritteistä laulua jopa odottaa.
Tässä linkki:
http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/luontokuvat/muuttolinnut/satakieli(25133).ece

Tuossa ikkunanäkymässäni on nyt kaksi kukassa olevaa valkokukkaista kirsikkapuuta, kolmas kukkii joka vuosi muutamaa päivää myöhemmin jostain syystä. Että osaavat olla kauniita, isot puut! Joka kevät iloitsen siitä näystä - ja seuraavaksi kukkivat sireenit.
Koivunlehdet kasvavat nyt aivan silmissä.