Harkitkaa vielä

Jaa-a, toisaalta mulla alkaa purjehduskausi 1.6. ja jatkuu 11.8. saakka. Edellisen vuoden iltapäivät ja kesäloma meni veneen tekemiseen. Naapuri tienaa hiki hatussa rahoja omaan tehdasveneensä hankkimiseen jolla ehtii sitten viettää pari viikkoa kesässä. Elämä on valintoja.

Heinoa, että olet löytänyt itsellesi sopivan työn. Upeeta olisi vielä se, jos pystyit hyödyntämään "opeopinnot" eli ne auttoivat sinua pääsemään työhösi. Koulutus olisi näin tehnyt tehtävänsä.

Minä olen onnellinen opettajan työstä. Kuten jo edellisessä vastauksessa tuli ilmi, arvostan suuresti kesälomaamme. Olen valmis "kituuttamaan" pienellä palkalla, kun saan nauttia hyvistä lomista.

Tosiasia kylläkin on se, että pelkät lomat ei tee ihmistä onnelliseksi ammatissaan. Minä nautin ennen muuta oppilaista ja heidän kanssaan työskentelystä. Olen unelma-ammatissani!

Hei! Aika yksisuuntaisesti ajateltu kyllä jos näin voisin sanoa..

Ensinnäkään jos vertaa opettajan työtä muihin töihin niin täytyy ehdottomasti ottaa työaika mukaan yms.. Jos mietit vaikka luokanopettajaa. Vaikka ottaisitkin työtunneiksi mukaan kaiken suunnittelun ja kokeiden korjaamisen, niin varsinkaan rutinoituneen opettajan työmääräksi et saa läheskään sitä mikä on vaikkapa jollain kaupallisen tai markkinointi alan ihmisten työmäärät esim. johdon puolella! Jos tähän otat mukaan vielä kaikki opettajien lomat (kesäloma, syysloma, talviloma yms) niin täytyy sanoa ettei varmastikaan missään työssä ole saa näin pitkiä palkallisia lomia. Että tässäkin siis aika on taatusti rahaa... Vaikka sellaisen ihmisen ei varmasti opettajaksi kannata ryhtyä, jolle raha on se tärkein asia. Mutta voi olla että esim. kauppatieteilijä-ystäväni eivät edes kerkeä nauttia siitä rahamäärästä jonka saavat (esim. käydä ulkomaan lomamatkoilla monta kertaa vuodessa).

Jokaisessa työssä on taatusti omat huonot ja hyvät puolensa. Jopa palkka-asioitakin kannattaa ajatella monelta kantilta. Ja kuka tosiaan loppujen lopuksi ajattelee eniten rahaa kun miettii ammattiaan... Sen ajatteleminen tuskin hirveästi lämmittää sitten kun joudut oikeasti paskaan duuniin josta et pidä yhtään.

Sitä ei toki kannata kieltää etteikö opettajan työ ole haastava. Tietenkin se on omalla tavallaan haastava, mutta olen ainakin huomannut että oikean persoonan omaavat ja työtään arvoistavat yksilöt pärjäävät jopa vaikeimpien oppilaiden ja vanhempien kanssa hyvin.

Hei.

Hienoa, että opettajankoulutukseen hakeutuville pyritään jo hakuvaiheessa kertomaan, mikä alan todellinen tilanne on. Tässä faktoja viideltä vuodelta, jolloin olen toiminut sekä luokan- että aineenoopettajana.

1.) Luokanopettajille alkaa olla erittäin huonosti töitä muualla kuin pääkaupunkiseudulla.
Turun, Rauman, Oulun, Rovaniemen, Kajaanin, Joensuun, Savonlinnan, Lappeenrannan tai Tampereen alueella ei ole töitä. Vielä 100 kilometrin päästä em. kaupungeista on vaikeaa löytää töitä. Eri asia on se, kuka haluaa Pohjanmaan pikkukuntiin, joissa syntyvyys laskee koko ajan sekä samalla opettajatarve häviää.

2.) Aineenopettajien hommiin pääsee uran alussa vain yläkouluihin. Kyse ei todellakaan ole aineen opettamisesta, vaan todella vaikeiden nuorten ongelmien parissa painimiselta. Pitää olla todella vahva sekä osata hyödyntää huumorintajuaan, jotta nuorten kanssa jaksaa. Lukioon pääsee vasta kunnon työkokemuksella.

3.)Erityisluokanopettajille on töitä erityisesti sosioemotionaalisella puolella. Kaikkien opettajien kannattaisi ajatella suuntautuvan vahvasti toimimaan lastenpsykiatristen haasteiden sekä oppimisvaikeuksisten oppilaiden tukemiseen. Se tarkoittaa, että laiskalle ihmiselle tämä ala ei sovi.

Jos voisin opiskella uudestaan opettajaksi, opiskelisin suomen ja kirjallisuuden opettajaksi, koska heillä on vain 18 oppitunnin velvollisuus täyden palkan saamiseksi (esim. luokanopettaja saa huonompaa virkapalkkaa 24 oppitunnin opetusvelvollisuudella) sekä samalla tekisin erityispedagogiikan ja lastenpsykiatrian opintoja. Kaikilla opettajilla on nykyään niin paljon luettavaa ja korjattavaa ilmiökeskeisesti opettaessa, joten suomen maikkojen työnkevennys on historian heille suoma etu. Opettajan työ on erittäin haastavaa mutta onneksi samalla antoisaa.

Opetusministeriön työryhmän (2007) julkaisemaan "Erityisopetuksen strategiaan" kannattaa perehtyä. Se luo kuvaa, mitä opettajan työ on 5 vuoden kuluttua. Luokan- ja aineenopettajien työt vaikuttavat silloin aika erilaisilta. Maahanmuuttajien sekä psykiatrisesti sairaampien lasten kanssa on kyettävä työskentelemään, tai muuten alalle ei kannata edes opiskella.

Sulla on kyllä asenteessa vikaa. Mun open päivät ei oo kyllä ollu samanlaisia. Paljon se on kuule itsestä kiinni. ja onhan opettajalla pitkät lomat, viikonloput vapaat ja lyhyet päivät..:):)