Ensimmäinen ryhmä on ylivarovaiset ihmiset. Monasti ihan fiksuja ihmisiä, ei vaan pysty ottamaan ollenkaan riskiä. Pelottaa kaikki epävarmuus. Polkupyöränkin vaihtaminen uuteen on lähes ylivoimainen operaatio monelle heistä.
Toisena ryhmänä voidaan pitää erittäin pienituloiset ihmiset, opiskelijat, työttömät jne jne.
Kolmas vaan ei vähäisin on syrjäytyneiden ryhmä, he ovat alkoholisoituneita, mielisairaita yms. yms.
Tälle palstalle kirjoittaa 1-2 ensimmäiseen ryhmään kuuluvaa ja muutama henkilö ryhmästä kolme. Oletteko samaa mieltä?
Toisena ryhmänä voidaan pitää erittäin pienituloiset ihmiset, opiskelijat, työttömät jne jne.
Kolmas vaan ei vähäisin on syrjäytyneiden ryhmä, he ovat alkoholisoituneita, mielisairaita yms. yms.
Tälle palstalle kirjoittaa 1-2 ensimmäiseen ryhmään kuuluvaa ja muutama henkilö ryhmästä kolme. Oletteko samaa mieltä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
luulen. Ne on niitä katkerimpia. Kolmos-osasto ei enää edes välitä.
vuokralla.keskusta,suuri kaupunki,tilillä rahaa 150te.ei aikomustakaan ostaa omaa näillä hinnoilla.ehkä sitten ostan oman, kun bulkki lukkujen hinnat ovattten kohdallaan.ei viitsisi maksaa neukkuluukusta hulluja sosiaalisen painostuksen takia.on tuo oma itsetunto sen verrabn kohdallaan,ettei tarvi ostaa sen takia kun kaveritkin osti.
puolustelemaan pervoja asuinolojasi palstalla, kaikki kaverisi nauravat tikahtuakseen, mutta sinä kiusaantuneena karjut niille että "itsetuntoni kestää tämän tunkion".
on kohdallaan.sulla se ei sitä näköjään kestänyt edes tuon vertaa.tuo otti jo koville.onko paljon velkaa,mulla vaan rahhoo.
muita ryhmiä.
Mm. me jotka emme välitä maallisen omaisuuden kartuttamisesta. Asumme pienesti ja käytämme rahamme muuhun kuin asunnon maksamiseen.
Jälkipolvea ei ole eikä tule, joten ihan turhaa kartuttaa omaisuuttaan valtion/kunnan perittäväksi.